Ehkäisy ja lapsiluku?

[taustalla]

Olen tässä miettinyt eri vaihtoehtoja ehkäisylle.Käytän nyt pillereitä ja olen harkinnut myös sterilisaatiota,Lapsiluku on "järjellä"mietittynä täynnä,mutta se sterilisaatio on vaan niin lopullista.Olen aika ailahtelevainen luonteeltani ja tiedän ,että varmaankin alkaisin katumaan,Se on vaan niin hullua kun nuorin on 8kk ja ikää on jo 37 ja tiedän että riskit lisääntyy vanhemmiten raskauksissa.Ja huomasin jo nyt,että olen ollut paljon väsyneempi tämän raskauden jälkeen kuin nuorempana.Itsehän ne pitää tämmöiset päätökset tehdä,mutta kiinnostaa onko kenelläkään muulla tälläisia ajatuksia?Oletteko tunteneet itsenne sterilisaation jälkeen "huonommiksi" kun ette enää voi saada lapsia?Onko miehenne riitojen yhteydessä ottanut asiaa esille? :headwall: :headwall: :headwall:

 

[mouku]

Minulla samanlainen ongelma: odotan kolmattamme joka on yllätys-vauva jo muutenkin. (Kondomi oli ehkäisynä). ja nyt mietin jo sterilisaatiota, mutta alkoi pelottamaan se leikkaus.

Sillä vaikka se tehdään tähystyksellä niin käsittääkseni nukutetaan..KLUPS ! Minullehan se voitaisiin tehdä heti synnytyksen jälkeen..eli 3 päivän sisällä synnytyksestä ennen kuin maito nousee rintoihin. Mutta muuten jonot on kaiketi nykyään aika pitkät !

Mietinkin sitten vaihtoehtona kierukkaa...kupari tai hormoni..täytyy asiaa mietiskellä todellakin ! Olisihan se tietty miehen paljon helpompi käydä sterilisaatiossa...nips vaan käsittääkseni ja pääsevät jo kotio.

KOndomirumbaan en enää halua, ja pilleritkin on niin kalliita ostaa ja se että muistan sen jokapäivä syödäkkin tässä perherumbassa olisi hyödyksi.

lapsia siis 5v, 3 v. ja nyt rv 21+6 (La 7.7-05) ja ikää tulee toukokuussa minulle 31 v.

 

[webmama]

Minäkin olen järjellä päättänyt, että lapsilukumme on täynnä. Meillä on kolme pirpanaa -00, -02 ja -03 ja itse täytän kesällä 33v. Joka tapauksessa sterilisaatio tuntuu liian lopulliselta, kun ei mulla kuitenkaan ikää ole mielestäni "liikaa". Ja eipähän tuo lapsilukuumme tyytyväinen mieskään halua sterilisaatiota... hmmm.

Minä sitten päädyin "lyhytaikaiseen" ehkäisyyn eli laastariin ja katellaan tässä nyt sitten pari kolme vuotta miten fiilikset muuttuvat. Annoin tavallaan itselleni lisäaikaa tehdä suuremman päätöksen. Ei ole helppoa ei... kai se on tämä naisen luonnollinen halu lisääntyä ja pitää kiinni ajatuksesta, ettei sitä ns. viimeistä vauvaa koskaan tule...

 

[taustalla]

Vähän päälle kolmekymppisenä ei kannata vielä tehdä sterilisaatiota.Olen ap.Se on kyllä helppoa antaa toisille ohjeita.Mutta ajattelen itseäni.Olin 25 kun sain toisen lapseni ja silloin ajattelin,että pitäisi teettää se sterilisaatio.En halunnut enää"ikinä" kokea sitä kipua mikä synnytyksessä on ja olihan lapsilla nyt kaverit.No kolmas lapsi olikin sitten ns.vahinko.Mutta en ole katunut sitä päivääkään.Rakastin vauvaa ensihetkestä ja olin mielissäni ,että hän "päätti " itse tulostaan.Kolmas synnytys olikin sitten älyttömän helpplin ihan ällistynyt,että voiko niin helppoa synnytystä ollakkaan.Kolmannen synnyttyä olin 30 ja silloin tuli mieleen,että oli se onni etten sittenkään ollut teettänyt sterilisaatiota.Mutta nyt neljännen kanssa alkaa ikä tulla vastaan.En taitaisi enää uskaltaa tehdä viidettä.Sanon tehdä vaikka yleisestihän sanotaan ettei niitä tehdä vaan saadaan.Mutta minulla on tärpännyt heti.
Ja se myös kiinnostaa onko teillä jotka olette käyneet sterilisaatiossa se vaikuttanut kuukautisiin?.Luin jostain,että ne ovat pidentyneet ja runsastuneet.Sitäkään en haluaisi.Miehen mielestä kun minulla ne on jo 2 kertaa kuukaudessa ja kestävät ainakin viikon kerrallaan. :\|

 

[Luukkugerberos]

Mä olen nyt 33v. ja saan piakkoin kuudennen lapseni. Miehen kanssa on puhuttu että kyllä meille jo nää alkaa riittämään joten mulle tehdään sterilointi synnytyksen yhteydessä.
Mulle ei lääkäri ainakaan maininnut mitään runsaammista menkoista joten en osaa siihen ottaa mitään kantaa. =)

 

[kikka3 harmaana]

samanlaisia tuntemuksia läpi käyneenä päädyin vuosi sitten hormoonikierukkaan. Jos nyt mieli muuttuu niin saa pois ja pitäisi sitten tulla ihan normaalisti raskaaksi.
Mä olen ollut tähän tosi tyytyväinen, ensin alkuun meinas hermot mennä kun noin 3 kk tiputteli melkein joka päivä. Nyt on tilanne se että kyllä kerran kuussa huomaa milloin pitäisi olla mutta se on tippa tai kaksi. Eikä tarvitse muistaa mitään.
Gyne silloin totesi et jos viis vuotta pidät niin sitten on ikää jo sen verran (40) että voisi tosissaan harkita sterilointia, ja samaan hengenvettoon sanoi kyllä et useimmat on tähän niin tyytyväisiä et haluaa jatkaa.

 

[rantapallo]

ekan jälkeen pillerit...tokan jälkeen kuparikierukka (ihan kamalan runsaat kuukautiuset!!!)...kolmosen jälkeen piti thdä sterilisaatio vaan en pystynytkään siihen....niinpä iloksemme meille tulee nelonen alkukesästä ja nyt sektion yhteydessä tehdään sterilisaatio, johon olen nyt henkisesti valmis. Kuukautisista ei minullekaan ole kukaan mitään maininnut sterilisaation jälkeen... Kiinnostaisi kyllä tietää...

 

[Näkymätön Ninni]

Meillä on myös kuusi lasta ja vaikka tuntui että meillä on nyt perhe valmis niin ei sittenkään oltu niiiiiiiiiiiiin varmoja että oltaisiin miehen kans päädytty sterilisaatioon.
Mulle laitettiin hormoonikierukka tammikuulla ja täälä tuskailen jatkuvien vuotojen kanssa, välillä oisin jo valmis heittämään koko kierukan pusikkoon mutta mies lohduttelee että kyl se vuoto siitä aikanaan loppuu.

Neuvoisin kaikille jotka sterilisaatiota harkitsvat, oli ikä ja lapsiluku mikä tahansa, niin älkää tehkö jos ette ole ehdottoman ja täysin varmoja siitä. Sillä se on melko lopullinen päätös ja meidän tuttavapiirissä ainakin on muutamia jotka katuvat. Asiasta kannattaa jutella ja kun päätös on ehdottoman lopullinen, ilman mitään "jos"sia niin sitten.

Me ajateltiin niin että jos tämä kierukka on sen 5 v paikallaan niin sitten tehdään sterilisaatio jommalle kummalle. Olen silloin jo 40 v ja meidän lapset on sitten tässä. mutta...siihen on vielä viisi vuotta aikaa ja tässä ehtii vauvakuume iskeä vaikka nyt tuntuukin ettei enää.

Jos päätös sterilisaatiosta on teidän yhteinen, niinkuin sen pitäisi mielestäni olla, niin tuskin sitä asiaa riitojen yhteydessä kaivetaan esiin. Eikä sterilisaatio tee kenestäkään, ei naisesta eikä miehestä, millään tavalla huonompaa ihmistä. Sehän on vain yksi keino ehkäistä, melko lopullinen tosin joten sitä on harkittava tarkoin ja oltava ehdottoman varma.

Ehkä sinun pitäisi vielä jonkin aikaa käyttää pillereitä, laittaa kierukka tms...?

 

[koukero]

kaksi lasta ja ikää ´35v.hormonikierukka ollut reilun vuoden kun neuvolasta suosittelivat vaikka olisin halunnu sterilisaation.no nythän on aikaa miettiä jos haluaa vielä iltatähden joskus esim.3-4v.päästä.tai sitten ei. B)

 

[piiku74]

Just puhuin yhen lääkäri tuttavani kanssa tuosta naiselle tehtävästä sterilisaatiosta... on kuulemma helpompi ja vaarattomampi tehä miehelle. Naiselle voi tulla enempi komplikaatioita! :attn:
Ja minkä takia aina naisen pitäisi huolehtia ehkäisystä??
Kyl se on miehenkin asia hoitaa noita asioita!! :attn:

 

[aitikka]

Minulle syntyi kuudes vuosi sitten ja odotus aika oli aika hankalaa, joten mietin jo sterilisaatiota, mutta mitä enemmän sitä mietin, sitä enemmän rupesi itkettämään, koska se tuntui niin lopulliselta ja se jäi sitten tekemättä koska kaksi viimeistä raskauskuukautta olivat jo ihan inhimillisiä. Nyt olen sitten jälleen raskaana, mistä olen ikionnellinen. Tämä raskaus tulee olemaan kuitenkin nyt viimeiseni koska se 40 rajapyykkikin jo lähestyy uhkaavasti. Nyt tuntuu vasta siltä, että nyt olen valmis sterilisaatioon, eikä ajatus tunnu enää ahdistavalta. Jos vähänkin epäröi, niin mielestäni kannattaa jättää tekemättä! Viidessä ja jopa vuodessa saattaakin mieli muuttua tai perhesuhteisiin tulla muutoksia, vaikka nyt kaikki olisikin hyvin.