diabeetikkoperheet!

[Logotar]

Eihän se nostakkaan!
Jos on inskat kunnossa.
Pitkäkestoinen paukuttaa pohjalla ja pikainskalla "korjataan" ne syömiset.
Jos oikein tarkka ja viisas on, ei korkeita tapahdu kun vahigossa. =)

Diabetikolla tärkein mittari hoidon onnistumisessa on pitkäkestoinen sokeri, eli HbA1c, nykyäänhän se onkin jo jokin muu, kun muuttui, mitä seurataan.

Se pitää lapsilla olla alta 7 mielellään (noh sinnepäin) ja aikuislta alle 8.

SITÄ tuijotetaan, ei niinkään sitä, että sokerit on kerta kaks viikossa 22...

aivan. Eli jos perusinsuliini riittää pitämään normaalin sokeriaineenvaihdunnan kurissa, ei tarvita välttämättä ollenkaan pikainsuliineja kun ei mässäillä määrättömästi hiilareita.

joo toi pitkäaikaissokerihan se paljastaa missä mennään. Tässä meidän esimerkissä täytyy sanoa että toi kaks kertaa viikossa korkea sokeri voisi olla jo saavutus... tällä äidillä menee insuliini pumpulla ja silti sokerit paukkuu tuolla päälle kahdessakympissä..

en tietenkään voi tietää tän hetkistä tilannetta mutta ainakin näin on ollut. Olen kuullut että hänet on viety monta kertaa ensiapuun korkeiden sokereiden takia kun on vähän herkut maistuneet...

 

[Kifa]

Diabeetikon ravitsemuksessa on olennaista että pystytään kutakuinkin arvioimaan miten nopeasti verensokeritaso aterian jälkeen nousee. Hiilihydraattipitoisen aterian kanssa tämä on kaikkein helpointa. Runsasproteiininen ja niukkahiilarinen ateria nostaisi verensokeria niin hitaasti että olisi paljon vaikeampi arvioida mihin kohtaan se verensokerihuippu sitten oikein osuisi. Ennenhän käytettiin hitaampivaikutteisia insuliineja ja vastaavasti käskettiin välttämään nopeita hiilareita mutta lopputulos oli paljon epätäsmällisempi kuin mihin nykyhoidoilla on mahdollista päästä.

 

[tt ei kirj]

Kasvisten kuitu on hyvää ja esimerkiksi 100 gr jokaista

porkkana, kukkakaali, parsakaali, mustikka, tomaatti, valkoinen papu

sisältävät: 600gr yhteensä terveellistä syömistä, kuituja suht hyvin 19 gr ja hiilareita vain 33 grammaa, mikä on vähän. Tuohon kun lisää muuta terveellistä syötävää (hyvät rasvat ja proteiinit), niin siinä on hyvä terveellinen ruokavalio. Toki muistettava, että hiilarit eivät mene liian alhaalle..

 

[Logotar]

Kasvisten kuitu on hyvää ja esimerkiksi 100 gr jokaista

porkkana, kukkakaali, parsakaali, mustikka, tomaatti, valkoinen papu

sisältävät: 600gr yhteensä terveellistä syömistä, kuituja suht hyvin 19 gr ja hiilareita vain 33 grammaa, mikä on vähän. Tuohon kun lisää muuta terveellistä syötävää (hyvät rasvat ja proteiinit), niin siinä on hyvä terveellinen ruokavalio. Toki muistettava, että hiilarit eivät mene liian alhaalle..

aivan. tähän lisäksi vaikka maitotuotteet niin luulisi olevan jo aika hyvä?

 

[Kifa]

Logotar: ykköstyypin diabeetikko tarvitsee aina myös ne ateriainsuliinit koska oma haima ei toimi lainkaan. Kakkostyypissä tilanne on eri koska omassa haimassa riittää puhtia kompensoida ne aterianjälkeiset nousut edes osittain, ja myös ihan alkuvaiheen ykköstyyppiläisellä voi olla tällainen tilanne kun haimasta vielä pieni osa voi toimia mutta se on vain tilapäistä. Jos perusinsuliini olisi ykköstyyppiläisellä niin korkea että se riittäisi kompensoimaan tukevan päivällisenkin niin ateriaväleissä oltaisiinkin sitten jo hengenvaarallisen matalilla.

 

[tt ei kirj]

Kasvisten kuitu on hyvää ja esimerkiksi 100 gr jokaista

porkkana, kukkakaali, parsakaali, mustikka, tomaatti, valkoinen papu

sisältävät: 600gr yhteensä terveellistä syömistä, kuituja suht hyvin 19 gr ja hiilareita vain 33 grammaa, mikä on vähän. Tuohon kun lisää muuta terveellistä syötävää (hyvät rasvat ja proteiinit), niin siinä on hyvä terveellinen ruokavalio. Toki muistettava, että hiilarit eivät mene liian alhaalle..

aivan. tähän lisäksi vaikka maitotuotteet niin luulisi olevan jo aika hyvä?

Jees

 

[Logotar]

Logotar: ykköstyypin diabeetikko tarvitsee aina myös ne ateriainsuliinit koska oma haima ei toimi lainkaan. Kakkostyypissä tilanne on eri koska omassa haimassa riittää puhtia kompensoida ne aterianjälkeiset nousut edes osittain, ja myös ihan alkuvaiheen ykköstyyppiläisellä voi olla tällainen tilanne kun haimasta vielä pieni osa voi toimia mutta se on vain tilapäistä. Jos perusinsuliini olisi ykköstyyppiläisellä niin korkea että se riittäisi kompensoimaan tukevan päivällisenkin niin ateriaväleissä oltaisiinkin sitten jo hengenvaarallisen matalilla.

hmm... pitäiskin töissä vilkasta että minkä tyypin diabetes meillä muutamalla potilaalla on. Kun ei niille mene kenenllekään muuta kuin pitkävaikutteinen.

 

[RouvaRajatapaus]

Pakko vielä lisätä että 1-tyypin diabeetikon elämää vierestä seuranneena aina nuo hiilareiden syönnit ja insuliinit ei mene yksi-yhteen. Esim rajussa oksennustaudissa sokerit saattaa vain nousta ja nousta, vaikka ei olisi saanut alas mitään. Poikkeustilannehan tuo silti on, eikä normaali arkea.

 

[Foortti harmana]

Eihän se nostakkaan!
Jos on inskat kunnossa.
Pitkäkestoinen paukuttaa pohjalla ja pikainskalla "korjataan" ne syömiset.
Jos oikein tarkka ja viisas on, ei korkeita tapahdu kun vahigossa. =)

Diabetikolla tärkein mittari hoidon onnistumisessa on pitkäkestoinen sokeri, eli HbA1c, nykyäänhän se onkin jo jokin muu, kun muuttui, mitä seurataan.

Se pitää lapsilla olla alta 7 mielellään (noh sinnepäin) ja aikuislta alle 8.

SITÄ tuijotetaan, ei niinkään sitä, että sokerit on kerta kaks viikossa 22...

aivan. Eli jos perusinsuliini riittää pitämään normaalin sokeriaineenvaihdunnan kurissa, ei tarvita välttämättä ollenkaan pikainsuliineja kun ei mässäillä määrättömästi hiilareita.

joo toi pitkäaikaissokerihan se paljastaa missä mennään. Tässä meidän esimerkissä täytyy sanoa että toi kaks kertaa viikossa korkea sokeri voisi olla jo saavutus... tällä äidillä menee insuliini pumpulla ja silti sokerit paukkuu tuolla päälle kahdessakympissä..

en tietenkään voi tietää tän hetkistä tilannetta mutta ainakin näin on ollut. Olen kuullut että hänet on viety monta kertaa ensiapuun korkeiden sokereiden takia kun on vähän herkut maistuneet...

Niin no joo, eihän se terveellistä ole, MUTTA herkuttelua en niinkään VÄHENTÄIS, vaan sitä itsehoidon potkimista.
Jos aikuinen tietää syöväsä vähintään määrän x, voi ottaa inskaa jo valmiiksi. Ja pistää jälkikäteen lisää.

Hänellä ei varmaan ole kiinnostusta asiaan, eli kieltää koko sairauden.
Teinitkin tekee sitä.

Silmäpohjarappeumat, munuaisten prakaamienn on luvassa lähitulevaisuudessa... =/
Jalkojen amputaatio.

Jotkut oppii hoitamaan itseään vasta sokeina.

 

[Kifa]

Ja ykköstyyppiläinen siis tarvitsee insuliinia KAIKEN hiilihydraatin hyödyntämiseen. Ihan riippumatta siitä onko se peräisin karkista vai kaalista vai tuottaako maksa sen glukoneogeneesillä pihvistä. Jos syödään niin tarvitaan insuliinia. Piste.

 

[vähän asiaan perehtynyt]

no kieltämättä aika hurjalta kuulostaa suositus että suurin osa ravinnosta hiilareista, sitte pumpataan insuliinia että pidettäs sokerit kurissa... ei käy järkeen...

Tähän asiaan en ole perehtynyt edes vähää, mutta vastaan silti.

Eikös tervekin elimistö toimi noin? Jos minä käyn vetäisemässä tuolta kokonaisen karkkipussin, niin mun haimani vaan pumppaa lisää insuliinia, jotta verensokeri pysyy kurissa. Diabeetikolla se insuliinin pumppaus pitää vaan hoitaa piikillä.

Eihän se kenellekään ole järkevää vetää isoa kasaa karkkeja, mutta jos en ole väärin ymmärtänyt, ei siitä periaatteessa pitäisi olla sen enempää haittaa, kunhan vain insuliiniannos on oikean suuruinen. Terveellä insuliinia tulee automaattisesti oikea määrä.

Vai olenko ymmärtänyt väärin?

 

[Foortti harmaana]

Pakko vielä lisätä että 1-tyypin diabeetikon elämää vierestä seuranneena aina nuo hiilareiden syönnit ja insuliinit ei mene yksi-yhteen. Esim rajussa oksennustaudissa sokerit saattaa vain nousta ja nousta, vaikka ei olisi saanut alas mitään. Poikkeustilannehan tuo silti on, eikä normaali arkea.

Joo ja esim joku urheilukilpailu (tai vastaavasti kiukku, steressi) voi nostaa sokereita, vaikka ne pitäis järjen mukaan laskea...

 

[Logotar]

Eihän se nostakkaan!
Jos on inskat kunnossa.
Pitkäkestoinen paukuttaa pohjalla ja pikainskalla "korjataan" ne syömiset.
Jos oikein tarkka ja viisas on, ei korkeita tapahdu kun vahigossa. =)

Diabetikolla tärkein mittari hoidon onnistumisessa on pitkäkestoinen sokeri, eli HbA1c, nykyäänhän se onkin jo jokin muu, kun muuttui, mitä seurataan.

Se pitää lapsilla olla alta 7 mielellään (noh sinnepäin) ja aikuislta alle 8.

SITÄ tuijotetaan, ei niinkään sitä, että sokerit on kerta kaks viikossa 22...

aivan. Eli jos perusinsuliini riittää pitämään normaalin sokeriaineenvaihdunnan kurissa, ei tarvita välttämättä ollenkaan pikainsuliineja kun ei mässäillä määrättömästi hiilareita.

joo toi pitkäaikaissokerihan se paljastaa missä mennään. Tässä meidän esimerkissä täytyy sanoa että toi kaks kertaa viikossa korkea sokeri voisi olla jo saavutus... tällä äidillä menee insuliini pumpulla ja silti sokerit paukkuu tuolla päälle kahdessakympissä..

en tietenkään voi tietää tän hetkistä tilannetta mutta ainakin näin on ollut. Olen kuullut että hänet on viety monta kertaa ensiapuun korkeiden sokereiden takia kun on vähän herkut maistuneet...

Niin no joo, eihän se terveellistä ole, MUTTA herkuttelua en niinkään VÄHENTÄIS, vaan sitä itsehoidon potkimista.
Jos aikuinen tietää syöväsä vähintään määrän x, voi ottaa inskaa jo valmiiksi. Ja pistää jälkikäteen lisää.

Hänellä ei varmaan ole kiinnostusta asiaan, eli kieltää koko sairauden.
Teinitkin tekee sitä.

Silmäpohjarappeumat, munuaisten prakaamienn on luvassa lähitulevaisuudessa... =/
Jalkojen amputaatio.

Jotkut oppii hoitamaan itseään vasta sokeina.

jep. näkö prakaa jo, kilpirauhanen alkanut oikutella. Jalkojen voinnista en tiiä.

siis hänellähän varmaan lähtökohta on se että äitinsä ei ole koskaan opettanut miten vakavasti otettava sairaus on kyseessä. Niin miten sitä voi sitten osata enää kun on ensimmäinen kymmenen vuotta saanut syödä mitä tykkää ja pistellä vähän vaan insuliinia. Tai jos diabeteskontrollin jälkeen mennään juhlimaan jätskille jne.

juurikin tästä syystä huolettaa kovasti jos tyttö sairastuu tähän.

 

[Foortti harmaana]

no kieltämättä aika hurjalta kuulostaa suositus että suurin osa ravinnosta hiilareista, sitte pumpataan insuliinia että pidettäs sokerit kurissa... ei käy järkeen...

Tähän asiaan en ole perehtynyt edes vähää, mutta vastaan silti.

Eikös tervekin elimistö toimi noin? Jos minä käyn vetäisemässä tuolta kokonaisen karkkipussin, niin mun haimani vaan pumppaa lisää insuliinia, jotta verensokeri pysyy kurissa. Diabeetikolla se insuliinin pumppaus pitää vaan hoitaa piikillä.

Eihän se kenellekään ole järkevää vetää isoa kasaa karkkeja, mutta jos en ole väärin ymmärtänyt, ei siitä periaatteessa pitäisi olla sen enempää haittaa, kunhan vain insuliiniannos on oikean suuruinen. Terveellä insuliinia tulee automaattisesti oikea määrä.

Vai olenko ymmärtänyt väärin?

Ihan oikein.
Diabeetikkokin SAA herkutella, kunhan muistaa pistää ja kunhan herkuttelu ei ole jatkuvaa... Eihän jatkuvakaan ole "terveellä" ihmisellä terveellistä. =)

 

[RouvaRajatapaus]

Pakko vielä lisätä että 1-tyypin diabeetikon elämää vierestä seuranneena aina nuo hiilareiden syönnit ja insuliinit ei mene yksi-yhteen. Esim rajussa oksennustaudissa sokerit saattaa vain nousta ja nousta, vaikka ei olisi saanut alas mitään. Poikkeustilannehan tuo silti on, eikä normaali arkea.

Joo ja esim joku urheilukilpailu (tai vastaavasti kiukku, steressi) voi nostaa sokereita, vaikka ne pitäis järjen mukaan laskea...

Jep, niinhän ne voi tehdä.

 

[liisa lapamato]

Pakko vielä lisätä että 1-tyypin diabeetikon elämää vierestä seuranneena aina nuo hiilareiden syönnit ja insuliinit ei mene yksi-yhteen. Esim rajussa oksennustaudissa sokerit saattaa vain nousta ja nousta, vaikka ei olisi saanut alas mitään. Poikkeustilannehan tuo silti on, eikä normaali arkea.

Joo ja esim joku urheilukilpailu (tai vastaavasti kiukku, steressi) voi nostaa sokereita, vaikka ne pitäis järjen mukaan laskea...

Jep, niinhän ne voi tehdä.

Kuivuminen nostaa sokereita.

 

[Foortti harmaana]

Eihän se nostakkaan!
Jos on inskat kunnossa.
Pitkäkestoinen paukuttaa pohjalla ja pikainskalla "korjataan" ne syömiset.
Jos oikein tarkka ja viisas on, ei korkeita tapahdu kun vahigossa. =)

Diabetikolla tärkein mittari hoidon onnistumisessa on pitkäkestoinen sokeri, eli HbA1c, nykyäänhän se onkin jo jokin muu, kun muuttui, mitä seurataan.

Se pitää lapsilla olla alta 7 mielellään (noh sinnepäin) ja aikuislta alle 8.

SITÄ tuijotetaan, ei niinkään sitä, että sokerit on kerta kaks viikossa 22...

aivan. Eli jos perusinsuliini riittää pitämään normaalin sokeriaineenvaihdunnan kurissa, ei tarvita välttämättä ollenkaan pikainsuliineja kun ei mässäillä määrättömästi hiilareita.

joo toi pitkäaikaissokerihan se paljastaa missä mennään. Tässä meidän esimerkissä täytyy sanoa että toi kaks kertaa viikossa korkea sokeri voisi olla jo saavutus... tällä äidillä menee insuliini pumpulla ja silti sokerit paukkuu tuolla päälle kahdessakympissä..

en tietenkään voi tietää tän hetkistä tilannetta mutta ainakin näin on ollut. Olen kuullut että hänet on viety monta kertaa ensiapuun korkeiden sokereiden takia kun on vähän herkut maistuneet...

Niin no joo, eihän se terveellistä ole, MUTTA herkuttelua en niinkään VÄHENTÄIS, vaan sitä itsehoidon potkimista.
Jos aikuinen tietää syöväsä vähintään määrän x, voi ottaa inskaa jo valmiiksi. Ja pistää jälkikäteen lisää.

Hänellä ei varmaan ole kiinnostusta asiaan, eli kieltää koko sairauden.
Teinitkin tekee sitä.

Silmäpohjarappeumat, munuaisten prakaamienn on luvassa lähitulevaisuudessa... =/
Jalkojen amputaatio.

Jotkut oppii hoitamaan itseään vasta sokeina.

jep. näkö prakaa jo, kilpirauhanen alkanut oikutella. Jalkojen voinnista en tiiä.

siis hänellähän varmaan lähtökohta on se että äitinsä ei ole koskaan opettanut miten vakavasti otettava sairaus on kyseessä. Niin miten sitä voi sitten osata enää kun on ensimmäinen kymmenen vuotta saanut syödä mitä tykkää ja pistellä vähän vaan insuliinia. Tai jos diabeteskontrollin jälkeen mennään juhlimaan jätskille jne.

juurikin tästä syystä huolettaa kovasti jos tyttö sairastuu tähän.

Sitä on turha surra etukäteen.
Tyttö voi hoitaa itteään kun unelma.
Tai äiti ottaa niskasta kiinni ja hoitaa lastaan paremmin kun itteään.

(KUTEN mä. Lapset ei meillä mussuta herkkuja kuten mä "nolo")

 

[Foortti harmaana]

Pakko vielä lisätä että 1-tyypin diabeetikon elämää vierestä seuranneena aina nuo hiilareiden syönnit ja insuliinit ei mene yksi-yhteen. Esim rajussa oksennustaudissa sokerit saattaa vain nousta ja nousta, vaikka ei olisi saanut alas mitään. Poikkeustilannehan tuo silti on, eikä normaali arkea.

Joo ja esim joku urheilukilpailu (tai vastaavasti kiukku, steressi) voi nostaa sokereita, vaikka ne pitäis järjen mukaan laskea...

Jep, niinhän ne voi tehdä.

Kuivuminen nostaa sokereita.

Joo, mutta jos juo vaikka ihan vettä verrattuna toiseen diabeetikkolapseen.

 

[Logotar]

no kieltämättä aika hurjalta kuulostaa suositus että suurin osa ravinnosta hiilareista, sitte pumpataan insuliinia että pidettäs sokerit kurissa... ei käy järkeen...

Tähän asiaan en ole perehtynyt edes vähää, mutta vastaan silti.

Eikös tervekin elimistö toimi noin? Jos minä käyn vetäisemässä tuolta kokonaisen karkkipussin, niin mun haimani vaan pumppaa lisää insuliinia, jotta verensokeri pysyy kurissa. Diabeetikolla se insuliinin pumppaus pitää vaan hoitaa piikillä.

Eihän se kenellekään ole järkevää vetää isoa kasaa karkkeja, mutta jos en ole väärin ymmärtänyt, ei siitä periaatteessa pitäisi olla sen enempää haittaa, kunhan vain insuliiniannos on oikean suuruinen. Terveellä insuliinia tulee automaattisesti oikea määrä.

Vai olenko ymmärtänyt väärin?

eikö terveessä elimistössä se insuliini iske kuvaan mukaan ajoissa niin että sitä varsinaista isoa nousua verensokerissa ei pääse edes tapahtumaan? mutta jos diabeetikko mässää, sokerit nousee, tässä kohtaa huono olo ja mittaus, kappas, lisää insuliinia ja vasta sitten se alkaa laskea. eli tulee edestakaisin sahaamista?

ja toisekseen, ei ole terveellekäänn sen parempi vetää hiilaripommeja ja luotttaa että kyllä haima sen tilanteen korjaa. Tasaiseen ruokavalioon ja verensokeriin tulisi pyrkiä ilman diabetestakin.

 

[Kifa]

Tähän asiaan en ole perehtynyt edes vähää, mutta vastaan silti.

Eikös tervekin elimistö toimi noin? Jos minä käyn vetäisemässä tuolta kokonaisen karkkipussin, niin mun haimani vaan pumppaa lisää insuliinia, jotta verensokeri pysyy kurissa. Diabeetikolla se insuliinin pumppaus pitää vaan hoitaa piikillä.

Eihän se kenellekään ole järkevää vetää isoa kasaa karkkeja, mutta jos en ole väärin ymmärtänyt, ei siitä periaatteessa pitäisi olla sen enempää haittaa, kunhan vain insuliiniannos on oikean suuruinen. Terveellä insuliinia tulee automaattisesti oikea määrä.

Vai olenko ymmärtänyt väärin?

Ihan oikein. Ykköstyypin diabeteksen hoidossa on pohjimmiltaan kyse siitä, että ihan mekaanisesti pyritään korvaamaan haiman omaa toimintaa. Ruokavaliosuositusten tavoitteena on vain tehdä tästä mahdollisimman helposti toteutettavaa, mutta periaatteessa hommansa hyvin hoitavalle diabeetikolle joka tuntee kroppansa ja osaa arvioida oikein insuliinin määrän ei se satunnainen karkkipussi ole sen haitallisempi kuin terveellekään. Tulevaisuudessa saatetaan hyvin pystyä korvaamaan piikitettävä insuliini yhdistetyllä glukoosisensori-insuliinipumpulla joka annostelisi automaattisesti insuliinia verensokeritason mukaan niin ettei hiilareita tarvitsisi laskea enää lainkaan.

 

[Logotar]

Sitä on turha surra etukäteen.
Tyttö voi hoitaa itteään kun unelma.
Tai äiti ottaa niskasta kiinni ja hoitaa lastaan paremmin kun itteään.

(KUTEN mä. Lapset ei meillä mussuta herkkuja kuten mä "nolo")

joo eihän se auta etukäteen surra. Mietin vaan että mistähän se tyttökin sitten oikean mallin oppii... no pidetään peukkuja ettei tule mitään

 

[Kifa]

Logotar: insuliinin voi pistää jo ennen ateriaakin jos tietää paljonko aikoo syödä, ja nykyiset raketti-insuliinit ovat erittäin nopeavaikutteisia. On siis mahdollista ykköstyypin diabeetikollekin syödä karkkia ilman että verensokeri siitä pahasti nousee, toki se edellyttää että osaa arvioida hiilari- ja insuliinimäärän mahdollisimman tarkasti.

 

[vähän asiaan perehtynyt]

no kieltämättä aika hurjalta kuulostaa suositus että suurin osa ravinnosta hiilareista, sitte pumpataan insuliinia että pidettäs sokerit kurissa... ei käy järkeen...

Tähän asiaan en ole perehtynyt edes vähää, mutta vastaan silti.

Eikös tervekin elimistö toimi noin? Jos minä käyn vetäisemässä tuolta kokonaisen karkkipussin, niin mun haimani vaan pumppaa lisää insuliinia, jotta verensokeri pysyy kurissa. Diabeetikolla se insuliinin pumppaus pitää vaan hoitaa piikillä.

Eihän se kenellekään ole järkevää vetää isoa kasaa karkkeja, mutta jos en ole väärin ymmärtänyt, ei siitä periaatteessa pitäisi olla sen enempää haittaa, kunhan vain insuliiniannos on oikean suuruinen. Terveellä insuliinia tulee automaattisesti oikea määrä.

Vai olenko ymmärtänyt väärin?

eikö terveessä elimistössä se insuliini iske kuvaan mukaan ajoissa niin että sitä varsinaista isoa nousua verensokerissa ei pääse edes tapahtumaan? mutta jos diabeetikko mässää, sokerit nousee, tässä kohtaa huono olo ja mittaus, kappas, lisää insuliinia ja vasta sitten se alkaa laskea. eli tulee edestakaisin sahaamista?

ja toisekseen, ei ole terveellekäänn sen parempi vetää hiilaripommeja ja luotttaa että kyllä haima sen tilanteen korjaa. Tasaiseen ruokavalioon ja verensokeriin tulisi pyrkiä ilman diabetestakin.

Kyllä mulle ainakin tulee huono olo, jos vetäisen sen karkkipussin kerralla. Eli ei taida haima ehtiä mukaan heti. Tietty niin pahoja sahauksia ei varmaan tule kuin diabeetikolla. Tai en mä tiedä, vaikka tarkalla annostelulla diabeetikko pystyisi tarkemminkin välttämään piikkejä paremmin kuin terve. Kuten sanoin, tähän en ole perehtynyt.

Näin maallikkona kuulostaa siltä, että lapsen äidin diabeteksen hoitotasapaino on huono. Eli ei jaksa olla tarkkana ja laskea paljonko syö ja paljonko tarvitsisi piikittää. Minusta tämä kuulostaa diabeteksen hoidon kannalta isommalta ongelmalta kuin liialliset hiilarit sinänsä.

Ja eihän tosiaan epäterveellinen syöminen ole kenellekään hyvästä. Tai voisihan sen ajatella olevan vielä vaarallisempaa terveelle. Minä voisin saada epäterveellisillä elintavoilla itselleni diabetes II:n, mutta diabetes I sairastavalla ei ole enää sitä vaaraa

 

[Logotar]

no kieltämättä aika hurjalta kuulostaa suositus että suurin osa ravinnosta hiilareista, sitte pumpataan insuliinia että pidettäs sokerit kurissa... ei käy järkeen...

Tähän asiaan en ole perehtynyt edes vähää, mutta vastaan silti.

Eikös tervekin elimistö toimi noin? Jos minä käyn vetäisemässä tuolta kokonaisen karkkipussin, niin mun haimani vaan pumppaa lisää insuliinia, jotta verensokeri pysyy kurissa. Diabeetikolla se insuliinin pumppaus pitää vaan hoitaa piikillä.

Eihän se kenellekään ole järkevää vetää isoa kasaa karkkeja, mutta jos en ole väärin ymmärtänyt, ei siitä periaatteessa pitäisi olla sen enempää haittaa, kunhan vain insuliiniannos on oikean suuruinen. Terveellä insuliinia tulee automaattisesti oikea määrä.

Vai olenko ymmärtänyt väärin?

eikö terveessä elimistössä se insuliini iske kuvaan mukaan ajoissa niin että sitä varsinaista isoa nousua verensokerissa ei pääse edes tapahtumaan? mutta jos diabeetikko mässää, sokerit nousee, tässä kohtaa huono olo ja mittaus, kappas, lisää insuliinia ja vasta sitten se alkaa laskea. eli tulee edestakaisin sahaamista?

ja toisekseen, ei ole terveellekäänn sen parempi vetää hiilaripommeja ja luotttaa että kyllä haima sen tilanteen korjaa. Tasaiseen ruokavalioon ja verensokeriin tulisi pyrkiä ilman diabetestakin.

Kyllä mulle ainakin tulee huono olo, jos vetäisen sen karkkipussin kerralla. Eli ei taida haima ehtiä mukaan heti. Tietty niin pahoja sahauksia ei varmaan tule kuin diabeetikolla. Tai en mä tiedä, vaikka tarkalla annostelulla diabeetikko pystyisi tarkemminkin välttämään piikkejä paremmin kuin terve. Kuten sanoin, tähän en ole perehtynyt.

Näin maallikkona kuulostaa siltä, että lapsen äidin diabeteksen hoitotasapaino on huono. Eli ei jaksa olla tarkkana ja laskea paljonko syö ja paljonko tarvitsisi piikittää. Minusta tämä kuulostaa diabeteksen hoidon kannalta isommalta ongelmalta kuin liialliset hiilarit sinänsä.

Ja eihän tosiaan epäterveellinen syöminen ole kenellekään hyvästä. Tai voisihan sen ajatella olevan vielä vaarallisempaa terveelle. Minä voisin saada epäterveellisillä elintavoilla itselleni diabetes II:n, mutta diabetes I sairastavalla ei ole enää sitä vaaraa

joo huono on hoitotasapaino. Insuliini menee pumpulla ja siitä huolimatta sokerit heittelee miten sattuu.

 

[alisa]

Logotar kiltti! Älä viitsi jankuttaa kun et selvästi ymmärrä ykköstyypin diabeteksesta ja sen hoidosta mitään! Ja te monet muutkin kirjoittajat sotkette ykkös-ja kakkostyypin . nehän on kaksi aivan eri sairautta!! Ja Logotar - et kai sä hoida jossain potilaita tietämättä edes kumman tyypin diabetes heillä on?? Miten ihmeessä se on mahdollista? Toivottavasti et ainakaan ole päävastuussa heistä? Terveisin sairaanhoitaja joka on ihan kauhuissaan jos joku uusi diabeetikko oikeasti ottaa täältä sairauteensa hoitovinkkejä!!