1.) Citroën on tosiaankin sellainen merkki, jossa arvo alenee nopeasti. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että ovat erittäin järkeviä hankintoja käytettynä. Saat samalla rahalla paljon enemmän autoa. Ja käytetyissä ne perusviat on yleensä jo korjattu. Ei kukaan esim. huollata vuodesta toiseen samaa sähköistä termostaattia, joka on C5:n tyyppivika, vaan tilalle vaihdetaan huollossa mekaaninen versio ja sen jälkeen käytetyn ostaneen ei enää termostaatista tarvitse välittää.
2.) Ranskalaiset ovat parempia ruosteenkestoltaan kuin monet muut merkit. Sekä Citroën että Peugeot pärjäävät ruostetesteissä hyvin. Varsinkin vanhan auton ostajalle tämä on tärkeä tieto koska ruosteongelmista tulee herkästi sellainen jokavuotinen katsastusriesa. Ja jos ei itse hitsaa, kallista saada leimalle.
3.) C5:n kaasunestejousitus ei ole ihan samaa tasoa kuin ennen vanhaan. C5 jäi Citroënin viimeiseksi malliksi, jossa tuota legendaarista jousitusta käytettiin, mutta Hydractive 3 ja 3+ -nimellä markkinoitu versio on kovempi kuin se oli aikaisemmin. Mukava se on silti ja varsinkin maantiellä pehmeä ja hiljainen. Lisäksi on syytä huomioida, että C5:sia myytiin myös normaaleilla rautajousilla eli kaikki eivät suinkaan ole hydealustalla.
4.) Citroën C5 on iso auto. Sekä sedanina että farmarina. Farmarimalli taisi olla isoimpia malleja markkinoilla siihen aikaan. Tavaraa mahtuu, mutta parkkihallissa on ahdasta.
5.) Huollot eivät ole citikoissa erityisen kalliita, mutta kaasunestejousitukseen liittyen niissä on yksi kallis osa, jota ei autoissa yleensä ole. Siis hydraulipumppu. Se jos hajoaa, edessä on kallis remontti ja siitä tietenkin riittää legendoja niin netissä kuin suullisestikin. Täytyy kuitenkin muistaa ettei tuo vika todellakaan koska kaikkia Citroëneja sen enempää kuin katkennut jakohihna vaivaisi kaikkia Fordeja.
