[b]EX-Kermit 32 - LOKAKUU[/b]

  • Viestiketjun aloittaja Omppu75
  • Ensimmäinen viesti
**Johanna**
Heips.
Pikaiset neuvolakuulumiset ennen kuin menen untakuulaamaan.

RR: 114/84 (ekalla mittauksella taas 120/88)
Paino +- 0 g
Pissa puhdas
sf-mitta 35,5
syke 140
rt

Neuvolantätiä kiinnostaisi tietää, että mitä nämä yölliset supistukset ovat tehneet kohdunsuulle/-kaulalle. Sanoin, että muakin jo vähäsen, eikai ne ihan tehottomiakaan voi olla?? Mutta uusi aika laitettiin ensi viikolle ja sitten täti sanoi ne maagiset sanat: "vaikka en mä usko, että sua täällä ensi viikolla näkyy"
Niille opetetaan toi lause neuvolatätikoulussa. Sen tarkoitus on pitää synnyttäjä hyvällä mielellä. ;0) Kerroin sille tutusta naisesta (Tehis), jolla oli tätä samaa useamman viikon ajan. Hih.

Puhallan kaikkien flunssat kaakkoon nyt heti. Tuntuu ihan siltä, että tässä ei taas tervettä päivää nähdä tänä syksynä.

Nyt unille, että jaksaa sitten taas ensi yönä kärvistellä.
Johanna

P.s. Kauris käynnistetään huomenna?!
 
safiiri,
Huomenet - vai pitäiskö jo sanoa päivää - ketjuun.

Pikku2:lle rutistuksia täyssylillinen.

Täällä ollaan kans tautilandiassa. Kolmonen yski alkuviikon ja parhaillaan mulla nokka vuotaa, aivastuttaa ja pää on ihan tukkonen. Kuumetta ei oo, siinä 37 pinnassa huitelee (luultavasti siis oviksen jälkeinen lämpötila). Siippa joutu lauantaiksiki töihin, joten hiukan kulmia tässä kurtistelen ku ei lähipäivinä oo tietoakaan levosta. No, täytyy mennä aikasin tänään nukkumaan. Jospa tää tästä.

Johannaa ja Kaurista jännäten! Ja muille terkkuja lähettäen.
 
Katzu
Heipat pikaiseen

Senora kyseli soseiden valmistuksesta. No ainakin nyt näin alkuun teen itse koska menee niin minimaaliset määrät ekoina viikkoina. Purkista menisi suurin osa roskiin :)

Tauteja taas pukkaaei osoitteissa!!!! voihan rähmä

Johannalla ihan hyvät neuvolakuulumiset :) Juu ja siitä lähdetään ettei sun tarvitse mennä neuvolaan ensi viikolla!!!!

Jazzilassa osataan jo syödä osittain itse :) Siitä se omatoimisuus alkaa kehittyä.

Vettä tulee kuin esterin p:stä, itkuhäläristä kuuluu kauhea kohina. Kohta on jo uni maittanut 1.5 tuntia eli piakkoin varmaan heräilee.

Senora kyllä pärjää hienosti N:n kanssa noilla metsäreissuillaan :). Meillä ei kyllä onnistuisi jättää neitiä autoon nukkumaan.... Vaikka muuten nukkuukin hyvin.

EIlen M menikin jo 18.15 nukkumaan (jäi iltanokoset väliin), sit heräsi 02.30 syömään ja mies toi M:n kuuden maissa viekkuun (meni töihin ja neiti oli herännyt), no syöpöteltiin ja sit vein takaisin omaan sänkyyn ja herättiin 8.45.

Ja Kauriille tsemppiä huomiseen!!!!

Nyt kahvin juontiin :) Appivanhemmatkin tulevat kohta piipahtamaan

 
Niksu1
Hei vaan tännekkin!

Ei ole Kauriista kuulunut ainakaan txtarilla mitään, joten odotellaan odotellaan... =) Ja voi kun Johannakin jo kohta pääsisi tositoimiin, ei tuo sahaaminenkaan mitään herkkua ole. Hmph.

Sairastelijoille pikaista paranemista, jälleen kerran! Ja apua sitten niihin muihinkin vaivoihin, niin kuin nyt esim. Jazzin "vaivaan", hih....=)

Ja kiitos kysymästä, yhä heräillään öisin. Eilen tosin meni nukkumaan 21, eka herätys 02.30 ja toka n 06.15. Ylös sit 8 pintaan. Eli huomattava parannus edelliseen yöhön. Mä nyt jätin d-vitskut pois, kun oon antanut taasen devitolia (normisti siis jekovittia) pari-kolme vkoa ja varmaan suht saman ajan on yöhulistu. En tiedä onko syy-yhteyttä, mutta kokeillaan...

Jee, huomenna mulla on baari-ilta kaverin kaa, jeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeeee!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! Ja hieroja eka 18-19, joten rennoin hartein pääsee parantamaan maailmaa tuopposen äärelle. Perheen miesväki jää kotia vahtimaan ja mammalle on luvattu myös toipumisrauha lauantaille, joten jos tästä ei saa uutta virtaa, niin ei sitten mistään. Isäntäkin on ollut tällä vkolla useampana pvänä päiväseltään kotona, joten on ollut pk-seuraa tyrkyllä yllin kyllin, kivasti piristää sekin... ;-)

Pitäsköhän kiehauttaa päiväteet, nyt kun isäntäkin lähti töihin piipahtamaan.....=) Aattelin täräyttää leivän samalla uuniin, oon nyt innostunut itse leipomaan kaupan antimien sijasta nuo perheen tarvitsemat leivät. Ihan kolmen viljan jauhoista saa tosi hyvää leipää helposti.

Heikunkeikun ja vilkutuksia kaikille säädyille!

Niksu
 
ulkopuolinen vaan
pikku2:lle, vaikken sua tunnekkaan, enkä teidän tilannetta, muuta kun ulkopuolisena taustailijana... Koittakaa elää tää puol vuotta erossa, jos mitenkään mahdollista. Eron käsittelyssä menee kauan aikaa, mutta omaa elämääsi et pääse elämään, ennen kun asutte erillään. Ja puolessa vuodessa tajuaa joko rakastavansa edelleen, tai sitten ei. Me asuttiin miehen kanssa puol vuotta erossa. Koskaan en lakannu toivomasta yhteenpaluuta, vaikka aikamoinen paska mies siihen aikaan oli. Meille teki hyvää se ero ja mies oikeesti muuttu sinä aikana. Lopulta sano jopa ääneen, ettei mussa sitä vikaa ollutkaan vaan kaikki oli hänessä itessään. Kuinka ollakkaan, pikkuhiljaa yhteen palattiin, jätettiin vanhat jutut taakse ja yhdessä on menty kaks vuotta ihan kivasti. Mutta se sun mies sais kokea sinä aikana, että onko se elämä sittenkään niin herkkusta ilman sua ja lasten ainaista mölinää. Niitä pieniä asioita oppis ehkä arvostamaan enemmän ja jos juttu eroon asti päätyykin, niin Sinä olisit jo päässyt ehkä hieman tottumaan omaan elämään. Olis yksi lapsi vähemmän hoidettavana eikä koko ajan joku mylläämässä tunteita! Kun se toisen ihmisen pienikin kosketus saa sydämen pakahtumaan ja sillä toisella ei välttämättä ole mitään tunnetta siinä kosketuksessa... Paljon jaksamista äläkä syytä ittees mistään. Itseään ei voi toisen takia täysin muuttaa ja sitä ei voi kukaan edes vaatia. Ole oma ihana itses ja lapsille heidän maailman paras äiti!
 
gia
Palattiin juuri neuvolasta, lääkäri sellaisesta. Painoa oli 8,810kg ja pituutta 66cm. Pituuskasvussa oli tapahtunut hieno spurtti. A nauraa räkätti lääkäri-sedälle, kun lonkkia tutkittiin:) Rähmivään silmään sai antibioottikuurin.

Hitsit, olin unohtanut vastata Katzun kysymykseen... Aika nopeasti meidän A syö nykyään. Illalla yleensä nautiskelee, mutta muut syötöt ei kauaa kestä. Soseista piti mainita, että aika löysiksi teen, ja rintamaitoa käytän notkistamisessa. Pitäis minunkin käydä laittamassa A:n perunailme suljetulle.. Söötti oli M:n kuva:)

Johanna, miten teidän koiralla todettiin keliakia? Ja jos saa udella, niin oliko kyseessä luppakorvainen rotu? Meillä kanssa on korvatulehdukset kroonistuneet, taitaapi olla roturasite.. Todennäköisesti tullaan teettämään muutamat allergiatestit hauvalle, jos niistä jotain paljastuisi.

Niksulle hauskaa iltaa!!!!

Jopas niitä pöpöjä on nyt liikenteessä kun melkein jokaisessa kodissa sairastellaan..

Jazzko, se oli suljetulla kysellyt unettomuudestani? Kiitoksia kysymästä, hyvin on yöt menneet(*koputtaa puuta*). Onneksi..

gia

 
**Johanna**
Mä oon täällä nyt koko ajan. ;)
Joo siis gia koira oli kahden rodun sekoitus, luppakorvainen tapaus, joka
sai molemmista roduista rasitteita. Kuoli loppujen lopuksi lopetettuna, kun alaleukaluussa todettiin syöpä, jota ei olisi voinut poistaa ilman koko leuan poistamista. Tämä sen toisen rodun rasitteena.
Mutta keliakia todettiin ihan testaamalla ruokia. Eläinlääkäri ei ottanut siis mitään verikokeita tai mitään, käski kokeilla viljatonta ruokavaliota, ja se auttoi, joten diagnoosi oli sitten keliakia. On kuulemma yleinen sitten taas sillä toisella rodulla.
Hän jäi sitten viimeiseksi koirakseni, ja häneen oli hyvä lopettaa koiraharrastus, sen verran ihana tapaus. Meillä oli lapsuudenkodissa jo monta hännänheiluttajaa ja itsellänikin ehti olla kaksi aikuisiällä. Se vain on nykyään harmittavaista, kun koirat on aika sairaita jalostuksen takia ja siksi nämä omanikin elivät vain 9- ja 8-vuotiaiksi.

No juu, nyt omenapiirakkaa..

Johanna
 
senora
Juu.. yhdistystoiminnan toimintaspurtti ohitse tällä erää... Saahaan rauhoittua.
Parannemissäteitä tautilandioihin...
Ei toi tytön autoon jättäminen aina oo helppoo, siinä lähistöllä pitää kuitenki ite olla. Ekalla puolukkareisulla oli hälärit mukana, mutta ne jäi sit käyttämättä... Yleensä roikotan tyttöä sitterissä metässä mukana, kun on hereillä. Toisinaan onnistuu tainnutus metsässä ja saa tirpasta unet mäntyjen humistessa.
Nyt neiti pyörii tuossa lattialla. kovasti yrittää ryömiä eteenpäin. Istumisharjoituksiakin ollaan pidetty.
JOhannalle päivän toinen supparilähetys... *puuh...* Noi verenpaineet saattaa merkitä lähestyvää synnytystä.. Kuten supparitki. Hih... vai kertoilit neuvolantätille yhestä tutusta... juu mä tein ihan samaa silloin aikoinaan.
Koiruuksien sairauksista en oikein mitää osaa kommentoida. Meillä kotona on ollu aina metsästyskoira (hirvikoira). Miehellä oli jäniskoira. Nyt ei oo koiruuksia kummassakaan taloudessa. Onneksi kummeilla on koiruus, että neiti pääsee edes hieman tutustumaan eläinmaailmaan.
Kaurisko menee huomenna käynnistykseen... huh. Tsempit sinne ! ja suppareita, ettei sitä käynnistystä tarvittais?
Gian A kasvaa aivan hurjaa tahtia. Menee eelle meijän N:stä!! Meillä oli vain 7.4 kg edellisessä 5kk neuvolassa painoa. Pituutta oli 66.5 cm.
Mitäs meijän muut odottajat.. Tiuhti ja Antzi?? Jokos Tiuhti uskaltaa listautua??
Tämä komppaa myös sitä, että kerrankin ulkopuolisella kommentoijalla on ollut asiaa.. Ei mitään räkytystä... :) Voimahalit vielä pikku2:lle.
 
senora
Johannan pikkuneidin syntymäpäivä, la 17.10

27.9. Niksu
7.10. Tehis
9.10. Omppu
10.10 senora
11.10 Katzu
13.10 Safiiri (meiän ykkösen syntymäpäivä on hyvä päivä syntyä)
16.10. Jazz (Meidän poitsun ja mun hyvän kaveri synttäripäivä)
17.10. Tuuli
 
safiiri,
Alkuperäinen kirjoittaja ulkopuolinen vaan:
pikku2:lle, vaikken sua tunnekkaan, enkä teidän tilannetta, muuta kun ulkopuolisena taustailijana... Koittakaa elää tää puol vuotta erossa, jos mitenkään mahdollista. Eron käsittelyssä menee kauan aikaa, mutta omaa elämääsi et pääse elämään, ennen kun asutte erillään. Ja puolessa vuodessa tajuaa joko rakastavansa edelleen, tai sitten ei. Me asuttiin miehen kanssa puol vuotta erossa. Koskaan en lakannu toivomasta yhteenpaluuta, vaikka aikamoinen paska mies siihen aikaan oli. Meille teki hyvää se ero ja mies oikeesti muuttu sinä aikana. Lopulta sano jopa ääneen, ettei mussa sitä vikaa ollutkaan vaan kaikki oli hänessä itessään. Kuinka ollakkaan, pikkuhiljaa yhteen palattiin, jätettiin vanhat jutut taakse ja yhdessä on menty kaks vuotta ihan kivasti. Mutta se sun mies sais kokea sinä aikana, että onko se elämä sittenkään niin herkkusta ilman sua ja lasten ainaista mölinää. Niitä pieniä asioita oppis ehkä arvostamaan enemmän ja jos juttu eroon asti päätyykin, niin Sinä olisit jo päässyt ehkä hieman tottumaan omaan elämään. Olis yksi lapsi vähemmän hoidettavana eikä koko ajan joku mylläämässä tunteita! Kun se toisen ihmisen pienikin kosketus saa sydämen pakahtumaan ja sillä toisella ei välttämättä ole mitään tunnetta siinä kosketuksessa... Paljon jaksamista äläkä syytä ittees mistään. Itseään ei voi toisen takia täysin muuttaa ja sitä ei voi kukaan edes vaatia. Ole oma ihana itses ja lapsille heidän maailman paras äiti!
Tässä tuli älyttömän hyvä näkökulma! Halauksia Pikku2:lle edelleenn

 
gia
Johannan pikkuneidin syntymäpäivä, la 17.10

27.9. Niksu
6.10 gia
7.10. Tehis
9.10. Omppu
10.10 senora
11.10 Katzu
13.10 Safiiri (meiän ykkösen syntymäpäivä on hyvä päivä syntyä)
16.10. Jazz (Meidän poitsun ja mun hyvän kaveri synttäripäivä)
17.10. Tuuli

Siinäpä minun veikkaus:)



 
Tiuhti*
Tiuhtilasta ei kuulu mitään erityistä. Odottelen ensi viikon perjantain lääkärineuvolaa ja jos siellä kaikki on kunnossa, niin lupaan listautua. Käy muuten aika vähiin nuo odottajien nimet tuossa listalla..

Pikku2 on saanut ulkopuoliselta oikein hyvän näkökulman.. Lähetän voimahalit ja rutistukset sinulle vaikeaan tilanteeseen.

Kauriksella jännät paikat huomenna (ellei sitten jo tänään ala tapahtua).. Tsemppiä!

Johannalle suppareita iso lähetys än yy tee nyt! Ja nää on semmoisia monikäyttöisiä suppareita, joita voi tulla sekä yöllä että päivällä!

Taudeista kärsiville paranemissäteitä puuh!

Ja kaikille muille vilkutuksia ja haleja!

Tiuhti ja Hippunen 10+0 (oho, onpas noita viikkoja kertynyt jo)
 
Jazz*
Hyvää huomenta!

Tulin pikaisesti toivottamaan Kauriille hurjasti tsemppiä tähän päivään! Jännityksellä jään odottamaan uutisia Niksulta.

Mukavaa päivää kaikille!
 
senora
sateista perrrjantaita- hohhoijaa.. kuuesta asti hippastu hereillä. mies lähti hirvijahtiin. N heräs ku mies nousi ja päätettiin sit nousta mekin.vähä kyl väsyttää.
Kauriille tsempit ja sujuvaa synnytystä toivottelen.
Johannalle suppareita.
Mitenkäs eri tautilandioissa?? paranemissäteitä!!
 
ÄssÄ!
Kauriille tosiaan tsempit matkaan, toivottavasti sujuu sutjakkaasti!!!

Sateista täälläkin 'nautitaan' no toisaalta eipä tarvi mennä haravoimaan noita miljuunia lehtiä ja männyn neuloja pihamaalta, voin keskittää vapaa-aikani ( xD ) pipomaniaan... Likoilla kaikilla kissa-pipot päässä nyt on

Voi vitsit, hirvipaisti... NAM.

Johannalle supparilähetys *tsup*

Meillä ei oo vielä ainakaan enterorokkoa näkyny. Mutten nuolase vielä...

Varsinaiset piinapäivät menossa... tänään 27/27-30 iiiip! juilii juilii... 50/50 kuin käy

hyvää perjantaita kaikille ÄssÄ
 
Jazz hyvin pikaisesti
ÄssÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄ! Koska sä meinaat testata ja päästää meidät piinasta? Jännittää. Kauheasti peukutuksia!
Onko kissapipot helppo neuloa? Näyttävät tosi kivoilta ja mieleni tekisi yrittää. Mistä olet löytänyt ohjeen?
 
ÄssÄ!
Jazzille pikana: Sellasen ohjeen löysin missä oli jotenkin erikseen neulottu niitä korvia vielä isommaks, mutta kun mä en oikeesti oo mikään käsityöihminen niin se kuullosti ihan heprealta mun mielestä...niimpä mä päätin soveltaa ja tein vaan oikein-nurin-pötköä ja päätin, valmis pipo on siis sellanen neliö.

Emmä uskalla testata!! Apteekkiin en viitti lähteä käpyttelemään mutta katotaan voinko kävellä ohi kun kauppaan on kuitenkin pakko mennä....
 
Niksu1
Heipat vaan!

Ässä on nyt hyvä ja menee testaamaan, eihän tällaista trilleriä kukaan kestä. Sitä paitsi odottajien listaa kutistuu uhkaavasti, joten täytettä on sinne saatava ja äkkiä... =) Joskos se meidän Tiuhtikin kohta uskaltautuisi listalle asti?

Toivotaan, että Kauris saa valmista aikaiseksi ennen iltaa tai sitten vasta aamulla...=) En ole koneen ääressä iltaa, joten en pääse illalla informoimaan jos jotain tapahtuu. Mut laitan sit tietty viestiä eteenpäin!

Nyt esikon kanssa leipomaan. Tehtiin aamusella pullataikina, mutta vehnäjauhot loppuivat vähän kesken. Katsotaan miten kamalan pahaa pullaa tulaa, kun lisättiin vähän graham-vehnäjauhoja sekaan...=/ Mieluummin kokeilee loppuun saakka, kuin heittää puolitekoisen taikinan roskikseen, kun eihän sitä koskaan tiedä....

Hyvää alkavaa viikonloppua kaikille!

Niksu ja pikkuleipurit
 

Yhteistyössä