Avovaimokkeen ihmettelyä

Ihanan välittävä isä tyttärellä. Puhuit lisääntymisestä, entä jos tytär olisikin teidän? Eikö olisi ihanaa jos isä välittäisi teidän yhteisestä miehestä noin paljon. Toivottavasti miehesi löytää arvoisensa naisen.

 

Vei kaikki rahat yhteistililtäkin. Vein asian poliisille ja nostin syytteet pahoinpitelyistä, laittomasta uhkailusta ja kavalluksesta. Vaikka muista on liian vähän näyttöä, niin kavallus näkyy tiliotteella .

Hyvä että oot nostanu syytteet pahoinpitelyistä ym! Mutta harmillisesti, jos mies on nostanu teidän yhteiseltä tililtä rahat, niin se ei oo kavallus. Miehellä on käyttöoikeus tiliin ja hän voi sieltä halutessaan nostaa rahaa. Samoin kuin sinäkin.

 

[QUOTE="vieras";23688627]Ihanan välittävä isä tyttärellä. Puhuit lisääntymisestä, entä jos tytär olisikin teidän? Eikö olisi ihanaa jos isä välittäisi teidän yhteisestä miehestä noin paljon. Toivottavasti miehesi löytää arvoisensa naisen.[/QUOTE]

Vaikka asia ei enää minua koskekaan, niin ei. Isän välittäminen ei ole ihanaa. Isä on ennemminkin sirkusisä, eli mussukan mieli ei saa pahoittua, joten aina meillä ollessaan tyttö sai aaaaivan kaiken. Karkit ja keksit olivat lattialla, jotta rintsessa pääsee itse ottamaan, kun tekee mieli ja perusjuomana oli aina pillimehu. Ruokapöydässä leikittiin aina leluilla samalla, jos nyt edes ruokapöydässä syötiin, kun isi voi kyllä syöttää samalla kun tyttö katselee DVD:ltä titinallea. Niin ja eihän mussukka nyt itse voi syödä, kun hän niin kauniisti pyytää "isi antaa". Tyttö sai joka viikko uuden lelun, joskus useampiakin, kun oli meillä. Näin esimerkkinä. Toivottavasti äiti pitää edes jonkinlaista rajaa telkkarin katselussa jne.

Jonna: Ei eksä enää saa minua höynäytettyä. Olen mennyt jo hyvin eteenpäin, eikä tunteita enää ole eksää kohtaan. Juuri katselin eksän kuvia ja ei. Ei tuntunut edes etäisesti haikealta. Olen myös kuunnellut kappaleita, jotka muistuttavat eksästä, eivätkä nekään tunnu enää miltään. Täällä olen itsekseni jammaillut hyvillä mielin Eihän minusta olisi mitään jäljellä, jos olisin tuota vuositolkulla jatkanut. Muutama kuukausikin oli todella kuluttavaa!

Tsemppiä: Kiitos kiitos tsempistä Poliisi siitä kuitenkin kavallus-syytteen kirjoitti. Vaikka yhtäläinen oikeus rahoihin onkin, niin lupaa nostoon ei ollut ja minulla on tositteet, jotka osoittavat, että rahat siellä tilillä olivat 50/50 %. Toivotaan, että se riittää. Ja nimenomaan vielä eron jälkeen nosti. Katsotaan nyt, kuinka käy. Eihän se haittaa, vaikka syyte kariutuukin. Kuulusteluihin eksän on joka tapauksessa mentävä. Pahoinpitelysyytteet eivät pidä, se on varmaa, mutta onpahan ainakin ilmoitus tehty tukemaan, jos jotain muuta vielä sattuu.

 

Kuulumisia! Eipä oikeastaan kuulu paljoa mitään uutta. Eteenpäin on menty ja eksä tuntuu olevan jo kaukana. Talon myyntiä vailla historiaa. Yhteyttä ei pidetä enää puolin eikä toisinkaan, muuten kuin ihan pakolliset ja niitäkään asioita ei ole, ennen kuin talo on myyty. Olen myös avannut treffikauden ja tavannut upean miehen Hithaasti ja rauhallisesti, ilman kiireitä. Ei minun kyllä pitänyt ihastua, mutta... Katsotaan nyt, kevättä rinnassa. Uuden kämpän sisustaminen on ollut kivaa. En ole juurikaan uutta ostanut, vaan muokannut vanhaa uuteen uskoon ja askarrellut. Edes talo ei näyttänyt näin kivalta, kun motivaatio siellä ei tosiaan riittänyt mihinkään.

Vaan kauanko tuo eksä mahtaa jaksaa ahdistaa? Näin normaalisi ollessa ei ahdista, mutta heti, jos pitää ottaa yhteyttä, syke nousee ja tulee lähestulkoon pakoreaktion kaltaisia tuntemuksia, vaikka toinen ei ole edes missään lähellä. Miten ihmeessä selviän kaupantekotilaisuudesta? Minun on pakko saada sinne mukaan kaveri tueksi ja turvaksi. Muutoin on vihan tunteet historiaa ja kaikki muutkin. Tuntuu tosi välinpitämättömältä, mikä on hyvä asia. Voin jopa ajatella häntä tuntematta mitään, eikä se sentään ahdista. Voin katsoa kuviakin ahdistumatta. Yhteydenotto vaikka vain tekstiviestillä, saa ahdistumaan. Onneksi ahdistus ja muut loppuvat viimeistään sitten, kun ei tarvitse olla yhteydessä enää ikinä. On se ihmismieli jännä juttu ja jaksaa aina vain yllättää

 

Kiva kuulla, että olet päässyt elämässä eteenpäin. Onneksi ei tarvi exän kanssa olla muuten yhteydessä, kun ihan pakolliset. Pahimmassa tapauksessa se olis voinut alkaa vainoamaan ja pommittamaan sua. Hyvin sä siitä kaupanteosta selviät. Näytät oikein, että katso, olen paljon vahvempi ja onnellisempi ilman sinua! Tsemppiä ja kaikkea hyvää jatkossa!

 

Hienoa, että menee hyvin! Onneksi pääsit eroon tuosta miehestä ja jatkamaan elämääsi eteenpäin. Tosiaan, hyvä ettei mies ole alkanut vainoamaan sinua mitenkään, sekin olisi ollut mahdollista. Hyvää kesää sinulle ja tule sitten kertomaan kun olette saaneet talon myytyä. Toivottavasti se menee pian!

 

Kyllä nyt menee hyvin Kävin eilen talolla päin kaverin luona grillailemassa ja saunomassa ja samalla vein pihalle kukkia. Oli sekin yksi show! Välittäjä ilmiantoi, että eksä ei ole edes tyhjentänyt viimevuotisia risuja pois kukkapurkeista... Aiemmin eksä sanoi, että välittäjän kanssa ei saa tulla käymään vkl aikana, kun hänellä on vieraita eikä sovi jne pysykää poissa painukaa vittuun. Jepjep. Ilmoitin ostaessani kukkia, että käyn laittamassa ne tänään (eli eilen). En kysynyt mitään, ilmoitin vain että näin tulee tapahtumaan. Sieltä tuli senpäiväinen vuodatus että! En usko, että vieraitakaan haittaisi, jos pikaiseen ohikulkumatkalla haen kukkapurkit mukaan ja myöhemmin palautan kukkineen päivineen. Itse työn tein kuitenkin kaverin pihalla. Muutamia viestejä se jaksoi vittuilla, napista ja aukoa päätään. Yhteenkään en lähtenyt mukaan, ja totesin vain, että neljän jälkeen olen siellä. Hah! Siellä mitään vieraita ollut ja äijäkin oli lähtenyt koiran kanssa pois kävelylle, ettei vaan tarvitse nähdä Lähetteli vielä viestejä, että pitäisi ilmotella, kun olen häipynyt XD Luuli kai, että jään laittamaan niitä rehuja sinne, voi voi. En edes huomannut näitä viestejä, kun oltiin tosiaan ulkona ja valmisteltiin jo kovin grillausta. Ehkä tunnin oli reppana ollut lenkillä "ihan turhaan" hah hah!

Lähtipä vielä alueelta karkuunkin ryyppäämään, kun ei kestänyt niin olla niinkään lähellä. En tiedä, miksi siitä minulle piti ilmoittaa.. Tuntuu, että tämä on sille paljon vaikeampaa kuin minulle. Ja tosiaan...mitään vieraita ei sitten edes ollut. Kunhan haluaa tehdä asiat vaikeaksi.

Olihan minulla toki kavereita mukana siinä. Yksin en vieläkään lähesty taloa ikinä. Menen sinne sitten vasta laittelemaan paikkoja, kun mies on muuttanut sieltä pois. Se ei tosin tule tapahtumaan missään lyhyessä ajassa, eikä sen väliäkään. Ehkä joskus sitten. Toivon mukaan menisi kaupaksi tämän kesän aikana.

Hyvin menee! Ihmettelen itsekin, kuinka hyvin osasin jättää omaan arvoonsa eksän vittuiluviestit, enkä vastannut vittuilulla. Enkä edes enää suuttunut asiasta paljoakaan. Mitä vähemmän eksä pystyy vaikuttamaan minuun tuittuilullaan, sen vahvemmilla minä olen. Ja sen paremmin olen jättänyt kaiken taakse.

Tuttujen kanssa puhuttiin ihan eri asiayhteydessä kriiseistä ja miten niissä on aina samalaiset piirteet, vaikka kriisien aiheuttajia on erilaisia. Yksi vaikeimmista asioista on kuulemma hyväksyä se asia, että kriisin aiheuttaja muuttaa tulevaisuutta ja halutut suunnitelmat eivät toteudukaan. Oli kyseessä sairaus, ero, läheisen kuolema, mikä tahansa. Sehän on aivan totta! Vaikeaa oli itselleen myöntää, että toivomani tulevaisuus ei toteudu ja unelmasta pitää luopua, eli eksä pitää heivata. Eksä ei ollutkaan mitä kuvittelin, enkä saakaan perustaa perhettä maalle jne. Sitä oli vaikea hyväksyä. Harmitti paljon ja pettymys oli suuri. Toinen viisaus samassa keskustelussa oli, että jos suunnitelma A ei toteudu, on siirryttävä suunnitelma B:hen En tiedä, monesko aakkonen minulla on menossa, mutta vielä niitä on jäljellä!

 

hyvältä kuulostaa, olen itsekin päässyt juuri narsistin pauloista ja meillä homma vielä paljon värikkäämpi, jatkui nelisen vuotta. Jotenkin vaikeaa unohtaa kaikki, vaikka haluankin. Uusiin en ole ihastunut.

 

[QUOTE="niin";23837035]hyvältä kuulostaa, olen itsekin päässyt juuri narsistin pauloista ja meillä homma vielä paljon värikkäämpi, jatkui nelisen vuotta. Jotenkin vaikeaa unohtaa kaikki, vaikka haluankin. Uusiin en ole ihastunut.[/QUOTE]

Mahtavaa! Taakse ne kannattaa jättää mahdollisimman nopeesti. Kaameaa, että sinulla on vielä värikkäämpää ollut! Voin kyllä kuvitella...värikkäämpään suuntaan oli tämä meidänkin viritelmä käymässä kovaa vauhtia. Sitä en uskalla edes kuvitella, minkälainen meno meillä olisi ollut neljän vuoden kuluttua! Mitä kaikkea teillä tapahtui? Ei tietenkään tarvitse kertoa, mutta vertaistuki on tässä tilanteessa ollut mielettömän arvokasta

 

Tämä sinun kertomuksesi on tosi toiveikas. Täältä usein lukee vaan niitä juttuja, joissa ollaan aivan liian kauan yhdessä tai sitten ei päästä millään eroon. Hienoa, että olet kirjoittanut näinkin kauan ja tosi helpottavaa kuulla, että hienosti menee. Aikamoinen oppimiskokemus ollut.

 

Kiusa se tosiaan on pienikin kiusa... Tulin tänään töistä kotiin ja luukusta oli tipahtanut Trafilta kirje, että autonne on käyttökiellossa, maksamattomien verojen takia. Noh, ensin tietysti kaivoin laskumappini ja totesin, ettei siellä tosiaa uutta verolaskua ollut. Hetken päästä tajusin katsoa, milloin lasku oli tullut viime vuonna. Sitten vielä soitin Trafille ja kysyin, että MINNE olivat laskun lähettäneet. Aivan, entiseen osoitteeseen oli mennyt ja postin kääntö ei ollut vielä voimassa. Osui juuri siihen katveeseen. Eksä oli sitten omana itsenä vittupäänä päättänyt olla kertomatta/hävittää kirje. Ja kuinka sopivasti kaiken kukkuraksi olen hukannut pankin avainlukulistani ja lukinnut sen varmuuden vuoksi. Ja pankit kiinni! Onneksi kaveri maksoi verot omilla tunnuksillaan ja lähetti kuitin, jotta pääsin autolla liikkeelle.

Miten voi olla noin alhainen kusipää saatanan lieroke, että pimittää postitkin?!?!! Kyllä vitutti hetken niin paljon, että aloin itkeä Tämäkin vielä.. Tuli niin yllätyksenä vielä tämänkin piikki.

 

ups

 

Eksä muutti pois talosta tämän kuun alussa. Koska hän on ihmistyypiltään omituisissa asioissa epäsiisti ja kummallinen, on hän kerännyt talousjätteitään jätesäkkeihin talon etupihalla olevaan katokseen. Voitte kuvitella mitä tapahtui nyt helteellä.. Pakastimen sisällön eksä oli tyhjentänyt lihoineen päivineen suureen ämpäriin samaisen katoksen alle.

Lauantaiaamuna välittäjä soittaa, että taloa olisi tulossa sunnuntaina katsomaan hyvin kiinnostunut perhe. Laitoin viestiä eksälle, että nyt viimeistään huolehtisi jätteensä pois etupihalta. Eksä oli kuitenkin ryyppäämässä, eikä kykenisi ennen maanantaita hakea roskiaan pois. Minulla siis ei ole peräkärryä, eikä vetokoukkua autossa. Jouduin siis ottamaan siitepölyn peitossa olevat talosjätesäkit (sis elintarvikkeet, vaipat...kyllä te hajun arvaatte) autoni sisälle ja leikkimään eksän roskakuskia siinä kolmenkymmenen asteen helteessä viikonloppuvapaalla, kuin ei olisi parempaa tekemistä. Sain onneksi ystävän avuksi ja laitoimme säkit uusiin pusseihin ja vuorasimme auton parhaamme mukaan. Allergiakin puski antihistamiinista huolimatta läpi, annos oli sen verran suuri. Roskien kuskauksen jälkeen päädyimme vielä siivoamaan talon, koska eksä ei sitä ollut tehnyt. Kylpyhuoneesta löytyi pytystä ja jopa lattialta ripulia ja pyttyyn oli kasvanut aimo annos biofilmiä pohjalle...kuvottavaa. Sellainen talo meillä on ollut näytöissä

Kysymys herääkin...onko eksä tosiaan niin sairas mieletään, ettei ymmärrä tämän kiusan osuvan myös omaan nilkkaansa? Itseä kiinnostaa todellakin, miltä talo näyttää. Olin ajatellut pestä ja öljytä vielä terassinkin tässä kauppoja odotellessa, jotta olisi myyvämmän näköinen. Eksän kommentit tähän, että hän ei ainakaan maksa siitä senttiäkään, vaikka sillä on edelleen kavaltamansa rahat hallussaan. Omasta pussistani olen ostanut terassille kukkiakin, jotta ei ihan kuolleelta näyttäisi. Eksän asuessa talossa kävin itse ajamassa nurmikon, koska eksää ei asia tuntunut kiinnostavan.

Lähtöni jälkeen eksä tivasi minulta maaleja, jotta voisi peitellä tehtyjä reikiä...todellisuudessa eksä ei ole saanut tikkua ristiin minkään asian suhteen. Olenkin manaillut sille, että olisi antanut minun jäädä taloon, niin se olisi jo kunnossa ja kenties jo myytykin, kun olisi ollut siistiä. En voi käsittää, miten se ei ymmärrä, että kaatopaikka etupihalla ei ole mikään myyntivaltti?!

Onneksi se on nyt tehty. Jos eksä käy vielä sabotoimassa taloa jollain tavalla, nostan siitäkin syytteen ilkivallasta vaikkapa. Sunnuntain näyttö poiki tarjouksen, joka ei tosin ole aivan riittävä, mutta toivon mukaan siitä voi ielä keskustella

 

Eksäsi käytös oli kyllä ihan odotettua, tottakai se kiusaa sinua kun kehtasit hänet jättää. Suuremman nautinnon siitä kiusaamisesta saa kuin talon myynnistä. Älä vaivu epätoivoon, koska sitä se paska juuri haluaa! Onneksi pääsit siivoamaan ja toivotaan että saatte nyt myytyä talon. Myyntionnea!

 

Kuulumisia kyselen, joko talo on saatu myytyä?

 

Muakin kiinnostaa!

 

Hiiop!

 

Mitä jos koittaisitte päästä perheneuvolaan? Miehesi saisi asiantuntevaa, ulkopuolista näkökantaa asiaan, ja saisitte ehkä paremmin rakennettua teidän kolmikosta toimivan perheen. Eihän se nyt voi mennä noin, että sinä olet ulkopuolisena koko hommasta, ja lapsi elää sokerilla. Sinä valitsit miehen, jolla on lapsi, ja mies valitsi sinut. Teitä on nyt kolme. Astu rohkeasti eräänlaisen äiti-hahmon saappaisiin, touhua lapsen kanssa, näytä että sinä osaat.

 

[QUOTE="kojootti";24613470]Mitä jos koittaisitte päästä perheneuvolaan? Miehesi saisi asiantuntevaa, ulkopuolista näkökantaa asiaan, ja saisitte ehkä paremmin rakennettua teidän kolmikosta toimivan perheen. Eihän se nyt voi mennä noin, että sinä olet ulkopuolisena koko hommasta, ja lapsi elää sokerilla. Sinä valitsit miehen, jolla on lapsi, ja mies valitsi sinut. Teitä on nyt kolme. Astu rohkeasti eräänlaisen äiti-hahmon saappaisiin, touhua lapsen kanssa, näytä että sinä osaat.[/QUOTE]

Kannattaisi lukea koko ketju. - mies alkoi väkivaltaiseksi ja erosivat.

 

Heippa kaikille! Tästä lähtien olen Ap., koska en ole sen enempää vaimoke kuin turhakekaan Kuulumisia...

Talo on edelleen myynnissä. Markkinat ovat aika huononlaiset, mutta eipä tässä siltikään mitään hätää ole. Minulla. Eksällä ilmeisesti alkaa olla tiukkaa rahan kanssa, mutta olen ilmaissut kantani hyvin selkeästi, että lainaa myös lyhennetään. Minulla ei ole intressejä lähteä sitä varten pankkiin sopimaan lyhennysvapaasta, että eksällä on tiukkaa. Ei kaiken tekemänsä jälkeen. Rahoja ei ole takaisin kuulunut, enkä ole saanut yhtään tositetta maksetuista laskuistakaan. Kyllä rahaa pitäisi olla, mutta ilmeisesti se on jo törsännyt kaiken. Eikä ihme, että ahdistaa, kun taloustilanne on tämä ja on itse kahden asunnon loukussa

Edelleen olen yksin saanut hoitaa pihahommat sun muut. Kerran se ajoi nurmikot, kun lähetin tulikiveä syöksevän tekstiviestin sille käskyksi. Olin itse lomalla kaukana ja uusi välittäjä oli menossa kuvaamaan taloa. Ei ole kovin edustava kuva, jos pihalla on voikukkameri... Varastettuja tavaroitakaan en ole saanut takaisin. On se uskomatonta. Eksä on myös vienyt taloon kuuluvaa irtaimistoa, joka ei kuulu kummallekaan, vaan entinen omistaja jätti ne sinne. Ihme, kun verhotangot ovat säilyneet paikoillaan.

Muuten elämässä menee hyvin. Enää ei ahdista. Enkä saa ahdistuskohtausta, jos eksä antaa kuulua itsestään. Eksä on jostain saanut ongittua tietoonsa uuden osoitteeni, ehkä. Epäilen vielä, mutta onhan se mahdollista. Uusi kämppä alkaa olla mallillaan ja eläinten kanssa on hyvä olla. Tasapainoista arkea Treffeilläkin olen käynyt, mutta toistaiseksi ketään merkittävää ei ole löytynyt. Kaikki aikanaan. Mihinkään ei ole kiire.

Olen nauttinut kesästä ja sinkkuuden suomasta yksinäisyydestä ja itsemääräämisestä. Itsetunto alkaa olla palautunut. Kyllä sekin koki kolauksen. Sitä ei vain huomannut kaikessa mylläkässä. Olen treenannut paljon koiran kanssa ja edistynytkin huimasti. Pääkoppa alkaa olla kunnossa, vaikka kaikki tuskin koskaan ennalleen enää palaa. Mutta se on elämää se, ja kasvua kokemuksen kautta.

On aina mukavaa huomata, että jotakuta kiinnostaa kuulumiseni. Kiitos teille mielenkiinnosta ja tuesta. Ilman teitä en välttämättä olisi nyt tässä. Saattaisinpa olla edelleen vaikka talossa! Palaan taas kertomaan kuulumisia jonkin ajan kuluttua. Viimeistään talon myynnin jälkeen tulen asiaa hehkuttelemaan Mukavaa syksyä!

 

Kiva kuulla sinusta! Aina välillä käynyt ketjussa kurkkamassa, että oletko käynyt kirjoittelemassa. Ajattelin, että hyvin varmaan sujuu, kun oli niin selvät sävelet jo jatkosta (vaikka taloasiat painoivatkin mielessä). Mukavaa syksyn jatkoa sinullekin ja kuulumisiin!

 

Mukavaa, että kävit kertomassa kuulumisia! Olen seurannut tarinaasi alusta asti ja hyvä jos omasta suorapuheisuudesta on ollut jollekin hyötyä, olin jossain vaiheessa jo epätoivoinen puolestasi, kun tuntui ettet millään nähnyt ruusunpunaisten lasien läpi. Yksikin mulkun kynsistä pelastettu nainen on hieno asia! Mutta hyvä että asiat ovat nyt näin hyvin, hyvää jatkoa ja toivon vielä kuulevani sinusta.

 

Hei ap, joko talo on saatu myytyä??

 

Onkin pitänyt tulla tänne hehkuttamaan, että TALO ON MYYTY !!! Kaupat tehtiin perjantaina Sitä edeltävä aika oli yllättäen taas todella kammottavaa. Päivä sovittiin jo yli viikkoa ennen ja koko sen ajan olen ollut enemmän tai vähemmän ahdistunut. Kävin jälleen läpi kaikkenlaisia tunteita katkeruudesta paniikinomaiseen pelkoon. Kaupantekopäivänä ennen pankkiin lähtöä voin fyysisesti pahoin, sen verran koville se otti. Matkalla sain tsempattua itselleni taisteluvaihteen taas päälle ja pankissa tärisi käsi vain hetken verran

Kauppapäivää masensi se, että pankissa sattui jokin sekaannus ja loppulainan kohtalo jäi jokseenkin epäselväksi. Lainan piti mennä automaattisesti puoliksi ja kumpikin voisi sen hoitaa haluamallaan tavalla. Maksoin itse sen kokonaan heti pois, mutta loppulainaan jäi silti vielä nimeni ja laina näkyy verkkopankissa. Panikoin koko viikonlopun, että joudunko vielä maksamaan lisää. Tänään sain soittaa pankkiin ja sain sieltä vakuutteluja, että tilanne päivittyy koneelle kyllä aikanaan. Jotenkin on vaikeaa huokaista ennen kuin kaikki on todellakin selvitetty.

Pari viikkoa ennen kaupantekoa sain jopa kopioita laskuista, joita eksä on maksellut varastamillaan rahoilla. Eihän minulla ole muuta vaihtoehtoa kuin nyökytellä. Poliisista soitettiin jokin aika sitten ja yhteistuumin todettiin, ettei kavalluskanne tule pitämään, koska rikosta ei ole tapahtunut. Eksällä oli oikeus nostaa rahat tililtä. Senttiäkään en niistä rahoista takaisin saanut ja tuskin tulen saamaankaan. Onneksi kyse ei ole merkittävästä summasta, ainakaan tähän konkurssikokonaisuuteen verrattuna.

Edelleenkään eksä ei ole saanut aikaiseksi palauttaa talosta viemiään tavaroita. Tuskin palauttaakaan.

Nyt olo on parempi. Vielä hieman epäuskoinen, että olenko nyt ihan oikeasti päässyt lopultakin täysin eroon eksästä? Voinko jo huokaista helpotuksesta? En ehkä voi...kauppakirjaan oli kuulemma pakko laittaa kaikkien nykyiset osoitteet..eli nyt eksä tietää, missä asun. Pankissa sillä oli varmaankin aika voimakas lääkitys päällä. Oli vähän sen oloinen. Ilmestyyköhän se kotiovelleni, jos taas päättää lopettaa lääkkeet?! Kovin se keväällä lupaili tulla talon myynnin jälkeen kylään. Vaikea sanoa hullusta, kuinka hullu se lopulta on. Olen jopa harkinnut muuttoa ihan sen takia, että voin piilottaa itseni. Vaan kauanko tässä pitää pakoilla?

Edelleen olen nauttinut yksinolosta On ihanaa olla vain eläinten kanssa. Tuossa hetken verran kokeilin tapailla erästä miestä, mutta en taida olla valmis tai sitten mies ei vain ole kiinnostava. En siis ihastunut kuin hetkeksi ja sitten jatkuva läsnäolo ja läheisyys alkoi ennemminkin ahdistaa. Halusin olla mieluummin yksin. Ehkä joskus kohdalle sattuu vielä hyvä mies, johon uskallan luottaa. Tuskin koskaan enää perustan yhteistiliä kenenkään kanssa, tai ota yhteistä lainaa. Enpä usko.

Olen asettanut uusia tavotteita. Elämässä pitää olla tavotteita, jottei jää paikalleen jumiin. Tavoitteet ovat lähinnä liikunnallisia suoritteita ja fyysinen rasitus tekee muutenkin hyvää myös mielelle. Kyllä tämä tästä vielä iloksi muuttuu. Vieläkin jaksan nauraa, ja siitä saan kiittää ystäviäni ja eläimiäni

 

Onneksi olkoon talokaupoista! Kiva kuulla. että muuten menee hyvin.

Ole varuillasi ainakin jonkun aikaa, sekopäistä ei koskaan tiedä. Uusi rakkaus on ajankohtaista sitten, kun tunnet olevasi siihen valmis ja homma tuntuu oikealta. Toivottavasti kuitenkin opit tästä sen, että kannattaa opetella tuntemaan toinen OIKEASTIi ennen yhteen muuttoja yms. vakavempaa ja lähteä heti alussa, jos hälytyskellot yhtään soi! Kuten nyt heti olisi pitänyt lähteä. Kyllä toiseen ihmiseen voi luottaa, jos hän on sen arvoinen. Huomaat kyllä onko toinen avoin ja haluaako hän vilpittömästi sinun parastasi vaiko ei. Oikeastaan vasta elämän ja suhteen kriisit kertovat kumppanin todellisen luonteen ja suhteen realiteetit. Ja joo, voihan ihmiset muuttua vuosienkin päästä, mutta kyllä useimmiten merkit ovat olleet ilmassa jo paljon aiemmin. Ketään ihmistä ei kannata edes rakastuneena katsoa ruusunpunaisten lasien läpi.

Ja ei ehkä kannata yhteistä pankkitiliä tai lainaa hankkia muutaman kuukauden tuntemisen perusteella. Älä loukkaannu, mutta ei kaikki miehet ole paskoja, meidän naisten vain pitää osata pitää huolta itsestämme ja ottaa itse vastuu myös itsestämme, eikä alentua kusipäiden huijattavaksi.