heh heh
Näin se on tehtävä.Pelkään kuitenkin että tuo teidän tilanne ajaa teidät eroon jossain vaiheessa,eihän tuollainen pidemmän päälle voi toimia.Alkuperäinen kirjoittaja Hemmetin Raivostuttavaa:Mä olen myös tullut juttuun miehen exän kanssaAlkuperäinen kirjoittaja heh heh:Kyllä minä ymmärrän sinua.Se ei ole helppoa kummallakaan,ei entisellä puolisolla eikä uudella jos on yhtään skismaa aikuisten välillä.Alkuperäinen kirjoittaja Hemmetin Raivostuttavaa:Ymmärrän hyvin mitä sanotAlkuperäinen kirjoittaja heh heh:En minäkään ole kuulemma koskaan läsnä lapsille,olen itsekäs paska joka ajattelee aina ensin itseään,sitten vasta lapsia.
Tämä on lasten isän kanta,minä olen lähihuoltaja joka hoitaa ja huolehtii lapset aina.
Nykyisin kun lapset ovat isompia ja ovat kelvanneet isälle useammin kuin joka toinen viikonloppu,exän kanta on se että minä tuuppaan ne sinne väkisin että pääsen itse bilettämään.
Jos lapsi kysyy saadaanko me tulla ja isä vastaa myöntävästi,löytyykö jostain lakipykälä että minun pitää olla täällä himassa yksin koko viikonloppu.
Jos lapset olisivat kotona ja soittaisin tänne lapsenvahdin niin siitäkös nousisi jumalaton huuto miksen käy viihteellä silloin kun lapset ovat isällään.
Muutenkin on loukkaavaa että exä joka ei maksa edes minimielatusmaksuja kehtaa valittaa siitä etten ole käsi ojossa antamassa lapsille karkkirahaa joka jumalan päivä kun ne sitä pyytää.
Tai kitisee ettet koskaan laita mitään lapsille.
Esimerkiksi tässä kuussa kahdet silmälasit,ei nekään ilmaisia ole eikä exä osallistu niihin eurollakaan vaikka on sovittu että isommista hankinnoista maksaa puolet,tai edes osan.
Helppo se on arvostella kun saa itse viettää vapaata elämää ottamatta minkäänlaista vastuuta arjesta.Isä saa ne juhlahetket,ne vapaat lasten kanssa,minä äitinä elän sitä arkea kantaen yksin vastuun lapsista.
Aina saa paskaa niskaan,koskaan ei ole mikään hyvin.
Mutta ei se hauskaa uusille puolisoillekkaan ole
Mä en edes rikkonu kenenkään liittoa enkä mitään
Mutta silti jos kehtaan edes pyytää harkitsemaan jotakin joka koskee mieheni etislasta niin joko saan paskat niskaan mieheltäni tai hänen eksältään
Ei enää tähän osoitteeseen, saavat hoitaa ihan itse lapsen, tosin se hankaloittaa nykyisin mieheni ja hänen exänsä elämää.
Ex ei saa lasta enää tänne lasta jos hän tarvitsee vapaa illan, koska minä en hoida lasta jos mies on töissä
Ja mieheni ei näe lastansa niin usein koska lapsi tulee vain kun hän on vapaalla.
Mutta syytön minä siihen olen, en jaksanu kuunnella sitä valitusta että mikä minä olen sanomaan kun en hänen äitinsä ole jne
Joten
Voin itse paljon paremmin kun en enää puutu millään tavalla
Mutta aikaisemmin ajattelin että siinähän tuo etis menee kuin ennenkin
mä tein unikoulut jne mä olin mukana koko hommassa sataprosenttisesti
hain jopa itsekkin tuota lasta kahdella bussilla kolmen lapsen kera
Mutta en enää,
Minä tulen exäni uuden naisen kanssa erittäin hyvin juttuun,meillä ongelmana on lasten isä joka ei anna avioeroa koskaan mulle anteeksi.
Käyttää lapsia häikäilemättä kapulana kun tilaisuus tulee ja yrittää hankaloittaa elämäämme täällä kotona niin paljon kuin mahdollista,tajuamatta että ainoat osapuolet joihin tämä jättää elinikäiset traumat on hänen omat lapsensa.
mutta hän sairastaa 2 suuntaista mielialahäiriötä ja ollut sairaalahoidossa jolloin lapsi on täällä ollut, hän ei myöskään pysty yhtään itse tuomaan lasta tänne, vaikka ollaan pyydetty edes joskus auttamaan koska miehellä on 3 vuorotyö, exän mielestä jos isä haluaa lasta nähdä se on ainoastaan isän homma kuljettaa aina.
Eli jos mies on töissä perjantaina kun lapsen pitäisi tulla meille niin 6.30-18.30 niin lapsen haku menee tosi myöhäseksi, ei ex pysty tuomaan itse lasta näinä kertoina. Vaan hän on sanonu että sitten lapsi ei tule.
Myöskin, hän suunnittelee itselleen ja lapselleen menoja niille viikonlopuilla kun lapsi on täällä, jolloin mieheni pitäisi kuskata koko viikonloppu äitiä ja lasta. Tähän mä puutuin ja sanoin ettei onnistu, jonka jälkeen sain niin mahtavat p""askat niskaani mieheltäni, hän syytti että mä en ole lapsen äiti mulla ei ole mitään asiaa tähän, vaikkakin oli sitten myöhemmin samaa mieltä mun kanssani.
Mä olen antanu hyvin paljon, tehny paljon ottanut sen lapsen täydellisesti tähän perheeseen mukaan.
Mutta kun mä en enää jaksa. Eritoten mieheni käytöstä en jaksa. Hän ei koskaa kerro mulle mitään mitä lapselle kuuluu, ei kerro mitä ovat lapsen äidin kanssa suunnitelleet joka olis ihan kiva saada tietää koska onhan meilläkin niitä menoja. Olis kiva saada vähän vinkkiä koska mies hakee lapsen jotta ei tule päällekkäis menoja
Olis kiva jos asiat vois mennä ennalleen, mutta niin kauan kun mieheni tekee näin ja hänen eksänsä ei ymmärrä että on myös hänen vastuulla välillä taata että lapsi pääsee isälleen niin en minäkään yhtään ylimääräistä tee
Sain täällä kerran haukut kun kerroin mitä meille kuuluu. Kun kyse oli tuosta kuljetuksesta, sain kiviä niskaan. Ajattelin että selvä, en minä ainakaan lähde kolmen lapsen kanssa kahdella bussilla hakemaan lasta, vaikka lapsen äidin olis helpompi se lapsi tänne tuoda.
Mä keskityn ny omiin lapsiin, ja kun miehen lapsi tulee tänne, hän on tervetullut minä hänestä tykkään ja tää järjestely sattuu muhun, mutta nytpä mietin omaa mielenterveyttäni
Uusperhekuviot on kamalan hankalia,sen vuoksi minä en sellaiseen ryhdy.Kerran koitin eron jälkeen mutta se ei toiminut koska meillä uusi kumppanini vaati että minä hoidan hänen lastaan aina mm. silloin kun hän on töissä ja niinä viikonloppuina kun omani olivat isällään,mutta päätösvaltaa minulla ei lapseen ollut,enkä saanut kasvattaa enkä komentaa.
Eihän se toimi,itse väsyin siihen.
Varsinkin kun minun piti perua omat sovitut menoni kun lapsen äiti päättikin vaihtaa tapaamisviikonloppua miten sattui.
Selkeät pelisäännöt ja samat oikeudet kaikilla niin ehkä voisi toimia.
Opin kuitenkin kerrasta että uusperhekuvio ei ole minua varten.