Avioero ja käytännön asiat

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "minna"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
No mistäs se oletus sitten tulee, että sillä, joka päättää erota, ja jonka ainoa vaihtoehto tässä tilanteessa on etsiä uusi asunto, ei ole oikeutta asua lapsiensa kanssa? Minusta tässä olennaisin asia on se, että toinen osapuoli on kykenemätön toimimaan lapsien edun mukaisesti (=keskustelemaan heidän asioistaan).

Sorrun käyttämään tällä kertaa ihan pakosta hyvän maun vastaista kieltä:

Oletko vajakki vai miten et ymmärrä että myös isällä on yhtäläinen oikeus lapsiinsa?
Voihan etsiä uuden asunnon jne, mutta ei ole mitään oikeutta noin vaan viedä lapsia sinne. Minusta tässä on olennaisin asia että kumpikaan ei kykene järjellä ajattelemaan lasten etujen mukaisesti.

Erohakemukset vetämään ja sitten lastenvalvojan juttusille.
Ja ne lapset pysyy siellä omassa kodissaan siihen saakka kun sopimukset on tehty. Jos ei ole väkivaltaa yms, eri homma sitten tietenkin.
 
Sorrun käyttämään tällä kertaa ihan pakosta hyvän maun vastaista kieltä:

Oletko vajakki vai miten et ymmärrä että myös isällä on yhtäläinen oikeus lapsiinsa?
Voihan etsiä uuden asunnon jne, mutta ei ole mitään oikeutta noin vaan viedä lapsia sinne. Minusta tässä on olennaisin asia että kumpikaan ei kykene järjellä ajattelemaan lasten etujen mukaisesti.

Erohakemukset vetämään ja sitten lastenvalvojan juttusille.
Ja ne lapset pysyy siellä omassa kodissaan siihen saakka kun sopimukset on tehty. Jos ei ole väkivaltaa yms, eri homma sitten tietenkin.

Niin, mutta kysyinkin miksi sillä lähtijällä ei ole muka mitään oikeutta lapsiinsa? Ihan tasan yhtä paljon hänellä on oikeus ottaa lapset mukaansa, kuin sillä isällä on pitää ne lapset luonaan.
 
No eihän niitä lapsia niin vaan oteta. Jos mun mies ilmottas et nyt tuli ero ja lähtis lapsen kanssa ovesta ulos niin soittaisin poliisit perää. Asiat pitää hoitaa viranomaisten kautta jos toinen ei halua erota tai keskustella asioista.

Jos sinä et halua keskustella erosta ja lapsien tilanteesta, niin mitäs poliisi sitten miehellesi mahtaisi? Luulisi viranomaisten ja poliisinkin olevan sen verran järkeviä, että päästävät lapset sen osapuolen mukaan, joka oikeasti osaa ajatella ja toimia.

Mitä tarkoitat sillä, ettei lapsia niin vain oteta? Eikö lapsellisella ihmisellä ole oikeutta erota tai muuttaa?
 
Sehän on sitten eri asia, jos ollaan lähtemässä toiselle puolelle maapalloa tai uhotaan lähtiessä, että toinen osapuoli ei enää saa nähdä lapsiaan koskaan, mutta siitähän tässä ei ollut kysymys.
 
Niin, mutta kysyinkin miksi sillä lähtijällä ei ole muka mitään oikeutta lapsiinsa? Ihan tasan yhtä paljon hänellä on oikeus ottaa lapset mukaansa, kuin sillä isällä on pitää ne lapset luonaan.

Lähtökohtaisesti lapset pysyy kotonaan kunnes toisin sovitaan. Maistraattiin ei voi muuttaa edes lasten osoitetta vain toinen huoltaja, asia erikseen jos yksinhuoltajuus. Mutta sanoisin siis, niin kun jo aiemmin on sanottu, elä lähde nykyisestä kodista, ettei katsota että olet jättänyt perheesi. Ja heti ajanvaraus lastenvalvojalle ja asunnon hakuun.
 
Jos sinä et halua keskustella erosta ja lapsien tilanteesta, niin mitäs poliisi sitten miehellesi mahtaisi? Luulisi viranomaisten ja poliisinkin olevan sen verran järkeviä, että päästävät lapset sen osapuolen mukaan, joka oikeasti osaa ajatella ja toimia.

Mitä tarkoitat sillä, ettei lapsia niin vain oteta? Eikö lapsellisella ihmisellä ole oikeutta erota tai muuttaa?

Miksi en osaisi ajatella ja toimia? Jos toinen ei halua erota niin se ei tee hänestä huonoa vanhempaa. Ja poliisi kyllä palauttaisi lapset kotiinsa.
 
Kuulostaa siltä, että aloittajan mies harrastaa henkistä väkivaltaa. Aloittaja kokee, että perheessä tai parisuhteessa on ongelma, mutta mies ei suostu keskustelemaan siitä. Mielestäni tuon sortin alistaminen ja väkivalta on riittävä syy ottaa lapset kainaloon ja häipyä. Vuosien kuluessa tilanteesta on lapsille vain haittaa.
 
Niin, mutta kysyinkin miksi sillä lähtijällä ei ole muka mitään oikeutta lapsiinsa? Ihan tasan yhtä paljon hänellä on oikeus ottaa lapset mukaansa, kuin sillä isällä on pitää ne lapset luonaan.

Lapsilla on oikeus molempiin vanhempiinsa ja lapsilla on oikeus mahdollisimman tasaisiin olosuhteisiin. Eli tässä tapauksessa omasta kodista vieminen toisen vanhemman mukana uuteen asuntoon on turhaa muutosta muutenkin vaikean myllerryksen keskellä. Sen rauhallisen totuttautumisen kahteen kotiin ehtii tehdä ajan kanssa. Voisi joskus ajatella muutakin kuin niitä omia oikeuksiaan. Parhaiten ero sujuu, jos molemmat vaivautuvat miettimään asioita lasten parhaan mukaan.
 
Kuulostaa siltä, että aloittajan mies harrastaa henkistä väkivaltaa. Aloittaja kokee, että perheessä tai parisuhteessa on ongelma, mutta mies ei suostu keskustelemaan siitä. Mielestäni tuon sortin alistaminen ja väkivalta on riittävä syy ottaa lapset kainaloon ja häipyä. Vuosien kuluessa tilanteesta on lapsille vain haittaa.

Peilaatko nyt hiukan liikaa omiin kokemuksiin tai annat mielikuvitukselle vallan? Ap vaikuttaa järkevältä ihmiseltä, mutta vastaajista moni kirjoittelee tunteen palolla. Kannattaa yrittää lukea ap:n kirjoitus neutraalisti ja häivyttää sukupuoliroolit. Ei tunnu enää oikeutetulta ottaa ja lähteä lapset kainalossa.

Keskusteleminen ei ole helppoa, jos toinen ilmoittaa haluavansa erota ja viedä lapset. Se ihminen, joka ilmeisesti ainakin jossain vaiheessa on ollut hyvin tärkeä, koska naimisiin on menty ja perhettä perustettu. Nyt se ihminen onkin uhka. Kai sitä mieheenkin voi sattua, ja muutos pelottaa. Harvoin molemmmat ovat henkisesti yhtä valmiita eroon, ja asioita käsitellään eri tavoin. Myös nainen voi käyttää lapsia pelinappuloina. Tai jospa mies yksinkertaisesti haluaakin pitää lapset, koska ne ovat rakkaita? Kuten moni nainenkin haluaisi vastaavassa tilanteessa. Tämä ei ollut mikään ap:n miehen puolustuspuhe, vaan yritän olla neutraali. Ap:n kirjoitusten perusteella ei henkistä tai fyysistä pahoinpitelyä tunnu kuvioissa olevan. Jos sellaista on perheessä, muuttuu kuvio toki täysin.

Täältä on ne oikeatkin neuvot eropapereista vireille, omasta asunnosta ja lastenvalvojan tapaamisesta annettu. Jos tilanne tuntuu jotenkin uhkaavalta, voinee tueksi pyytää omia ystäviä tai sukulaisia, ja jos miehellä on järkevänoloisia ystäviä, pyytää myös näitä tämän tueksi ja suodattimeksi keskusteluihin. En tiedä, riippuu niin tilanteista ja ihmisistä onko hyvä vai huono ajatus "sotkea ulkopuolisia" mukaan. Ap osaa itse arvioida.
 
Henkistä väkivaltaa on ja Se on yksi iso syy eroon. Silti en ole viemässä isältä lapsia. Ja ajattelen itse niin, että ei mulla ole edes oikeutta siihen. Ja siksi kysyin neuvoa, koska en tiedä miten toimia jos toinen ei ole yhteistyökykyinen. Jos edes lapset veisin, mieshän vois yhtälailla hakea ne takaisin, ei Se ole lasten etu. Kummallakaan ei ole oikeutta siihen. Tarpeeksi pahalta tuntuu jo Se kun mies päättää mun työpäivän aikana lähteä vanhempiensa luo muutamaksi päiväksi lasten kanssa ilmoittamatta minulle. Karua mennä tyhjään kotiin, kun ei tiedä missä he ovat. Mutta lapsia en ota pelinappuloikso ja siksi haluan tehdä asiat miten järkevimmin on mahdollista.
 
[QUOTE="minna";30542626]Henkistä väkivaltaa on ja Se on yksi iso syy eroon. Silti en ole viemässä isältä lapsia. Ja ajattelen itse niin, että ei mulla ole edes oikeutta siihen. Ja siksi kysyin neuvoa, koska en tiedä miten toimia jos toinen ei ole yhteistyökykyinen. Jos edes lapset veisin, mieshän vois yhtälailla hakea ne takaisin, ei Se ole lasten etu. Kummallakaan ei ole oikeutta siihen. Tarpeeksi pahalta tuntuu jo Se kun mies päättää mun työpäivän aikana lähteä vanhempiensa luo muutamaksi päiväksi lasten kanssa ilmoittamatta minulle. Karua mennä tyhjään kotiin, kun ei tiedä missä he ovat. Mutta lapsia en ota pelinappuloikso ja siksi haluan tehdä asiat miten järkevimmin on mahdollista.[/QUOTE]

Pidä siis pää kylmänä vaan ja pysy rauhallisena. Toinen yrittää varmasti provosoida ja vaikuttaa mieleesi. Noudata lain kirjainta, niin et joudu ainakaan sillä saralla alakynteen, ja hanki ulkopuolista apua asioiden selvittämiseen. Esimerkiksi sen lastenvalvojan.
 
Lapsilla on oikeus molempiin vanhempiinsa ja lapsilla on oikeus mahdollisimman tasaisiin olosuhteisiin. Eli tässä tapauksessa omasta kodista vieminen toisen vanhemman mukana uuteen asuntoon on turhaa muutosta muutenkin vaikean myllerryksen keskellä. Sen rauhallisen totuttautumisen kahteen kotiin ehtii tehdä ajan kanssa. Voisi joskus ajatella muutakin kuin niitä omia oikeuksiaan. Parhaiten ero sujuu, jos molemmat vaivautuvat miettimään asioita lasten parhaan mukaan.

No tottakai on oikeus tasaisiin olosuhteisiin. Mutta onko se tosiaan tasainen olosuhde, että äiti häippää kuvioista, eikä lasten muutosta tai tapaamisjärjestelystä edes puhuta? Jos tosiaan nyt tehtäisiin niin, että ap vai häipyy ja toimitaan hänen miehensä toivomalla tavalla, niin eihän lapset näe äitiään pitkään aikaan, vaan he jäävät eromietteissä piehtaroivan isän kanssa asumaan ja ihmettelemään, mitä tapahtui. No, kai se joidenkin mielestä sitten on se ihannetilanne. Minusta ei.
 
Pitäiskö sun varata aika tuonne kirkon perheneuvontajuttuun, jos kovin riitasia olette lastenvalvojalla niin käskee teidät kuitenkin sinne, sinne ei mennä tappelemaan vaan asioiden pitäis olla jo siinä vaiheessa sovittu kuinka toimitte lasten kanssa. Sul on aika kova luottamus et vain sinä olet se paras hoitaja,käviskö teille viikko/viikko systeemi?
 
Lähtökohtaisesti lapset pysyy kotonaan kunnes toisin sovitaan. Maistraattiin ei voi muuttaa edes lasten osoitetta vain toinen huoltaja, asia erikseen jos yksinhuoltajuus. Mutta sanoisin siis, niin kun jo aiemmin on sanottu, elä lähde nykyisestä kodista, ettei katsota että olet jättänyt perheesi. Ja heti ajanvaraus lastenvalvojalle ja asunnon hakuun.

Onko tosiaan näin? Itse juuri viikko sitten tein itselleni ja lapsilleni muuttoilmoitukset maistraattiin. Tosin ei ole tullut vielä mitään vahvistusta tms. mutta missään kohtaa ei kyllä kysytty toisen huoltajan suostumusta. Pitäisikö sieltä tulla jokin lomake tms, jossa tämä asia vielä selvitetään, vai kutsuuko lastenvalvoja sitten tekemään papereita?
 
Siksi et osaisi ajatella ja toimia, jos et pysty/halua puhua erosta ja lasten asioista.

Mä olen kolme miestä jättänyt ja he ovat viimeiseen asti kieltäneet koko eron, jos ihminen ei halua erota niin sillon he eivät vaan halua niin tehdä. Ei se estä heitä toimimasta normaalissa arjessa, ei heillä ole ruuvit löysällä tai muuta sellaista.
Sitä varten on olemassa viranomaiset jotka kertovat kuinka asiat menee, ei toinen vanhempi vaan päätä ruveta lasten huoltajaksi.
 
Onko tosiaan näin? Itse juuri viikko sitten tein itselleni ja lapsilleni muuttoilmoitukset maistraattiin. Tosin ei ole tullut vielä mitään vahvistusta tms. mutta missään kohtaa ei kyllä kysytty toisen huoltajan suostumusta. Pitäisikö sieltä tulla jokin lomake tms, jossa tämä asia vielä selvitetään, vai kutsuuko lastenvalvoja sitten tekemään papereita?

Ei mulekaa tullu mitää kyselyä asiasta. Käräjäoikeuteen kyllä ilmoitettiin kumpi on lähivanhempi elatussopimuksen yhteydessä.
 
Mä olen kolme miestä jättänyt ja he ovat viimeiseen asti kieltäneet koko eron, jos ihminen ei halua erota niin sillon he eivät vaan halua niin tehdä. Ei se estä heitä toimimasta normaalissa arjessa, ei heillä ole ruuvit löysällä tai muuta sellaista.
Sitä varten on olemassa viranomaiset jotka kertovat kuinka asiat menee, ei toinen vanhempi vaan päätä ruveta lasten huoltajaksi.

Ei olekaan kyse siitä, onko jollakin ruuvit löysällä, mutta jos toinen ei suostu tai pysty puhumaan lasten asioista, niin eipä siinä ole oikein muita vaihtoehtoja, kuin ottaa ne asiat omiin käsiin ja tehdä ne päätökset itse. Minusta ihan itsestään selvää, että toinen tekee sitten niin kuin parhaaksi näkee, jos toinen ei mitään sano.
 
Ei olekaan kyse siitä, onko jollakin ruuvit löysällä, mutta jos toinen ei suostu tai pysty puhumaan lasten asioista, niin eipä siinä ole oikein muita vaihtoehtoja, kuin ottaa ne asiat omiin käsiin ja tehdä ne päätökset itse. Minusta ihan itsestään selvää, että toinen tekee sitten niin kuin parhaaksi näkee, jos toinen ei mitään sano.

Siinä vaiheessa lastenvalvoja tekee ne päätökset.
 
Mutta ei se kuitenkaan estä hankkimasta uutta asuntoa ja järjestämästä asioita siten, että lapset muuttavat mukana. Tuskin se mieskään loppuikäänsä mököttää, mutta jostain sitä on aloitettava.

Totta kai asunnon saa hommata, miksi ei saisi? Mutta ei niitä lapsia oteta noin vaan mukaan. Ja veikaan, että lastenvalvojalle saa nopeemmin ajan kuin asunnon. Pääkaupunkiseudulla ei niin vaan sitä kämpääkään hommata, muualla suomessa on ehkä helpompaa.
 

Yhteistyössä