Avautumista miehestä, ahdistaa ja vituttaa mutta syyttäkö?

[diipadaapaa]

Eli vähän taustaa; Olemme jo aika vanha ja vakiintunut pari, yhdessä 12 vuotta ja yksi yhteinen lapsi ja minulle kaksi "edellisestä elämästä".

Meidän ensimmäiset vuotemme olivat aika raastavia, olin aivan älyttömän mustasukkainen ja todellakin anooin sen näkyä, en muista kuinka monta illanviettoa olen meiltä pilannut, puhumattakaan siitä miten olen miestäni ja itseäni näillä mustisasioilla kiduttanut.
Sitten päätin että se loppuu, joko niin tai sitten ero tulee varmasti jossain vaiheessa. Aloin "kouluttamaan" itseäni ja pikkuhiljaa pääsinkin tuosta eroon, olo helpottui itsellä eikä miestäkään tarvinnut enää jatkuvasti kiukuttelulla ja kuvitelluilla asiolla kiusata. Monta vuotta mennyt nyt hyvin tuon asian tiimoilta.

Kunnes nyt, olimme isomman kaveriporukan kanssa viikonlopun vietossa ja mukana oli yks meitä kaikkia reilu kymmenen vuotta nuorempi "tyttö", ihana ja kiva ihminen. Ei hirveän hyvä kaveri kun ei niin tunneta mutta mitä tunnen niin tykkään kovasti. Ja miehellekin kehuin että tosi mukava ym.
No miehenikin ilmeisesti tykkäsi kovasti tästä sanotaanko vaikka Minnasta... Sitä ympärillä kiertelyn määrää..ja jos Minna meni lepäämään piti mieheni välttämättä päästä vieramajaan Minna herättämään, Minna sylissä, Minna sitä Minna tätä.
Saunaan kun Minna meni, jäi mieheni sinne saunalle tunniksi "viivyttelemään", kesti kuulemma peseytymisessä kovin kauan.

Olin ihan hiljaa asiasta koko päivän, ja ajattelin että antaa olla. Illalla kuitenkin oikeasti raivostuin, ja eniten raivostuin siitä että kuten miehelleni sanoin käyttää hän täysillä hyväkseen sitä että olen päättänyt olla olematta mustasukkainen, ja tällä kertaa hän oikein hieroi tuota Minnaa naamalleni. Eikä ollut eka kerta kun mieheni käyttäytyy tähän tyyliin, hän on harrastanut tuota kavereilleni rivosta puhumista jo pitkään, vihjailua ym. Nämä olen ottanut kuitenkin ehkä vähän vitsillä vaikkei niitä varmaan ole täysin vitsiksi tarkoitettukaan.

Tuo Minna sanoi muuten jossain vaiheessa että vähän ahdistaa kun "Kari" on kimpussa koko ajan, että en varmaan ihan ole täysin tätä kuvitellut.

Mutta mitäs nyt? En todellakaan aio alkaa taas sellaiseksi mustasukkaiseksi ääliöksi kuin ennen olin, en halua sitä. Ahdistaa aivan mielettömästi miehen käytös, ja itsekin on tuntunut olevan ainakin vähän häpeissään, viime sunnuntaina nimittäin kulki perässäni koko ajan ja halusi halata ja silitellä ym.
Olen ollut koko viikon aika normaali kotona mutta mieli on tosi paha enkä oikein tiedä mitä ajatella.

Raivotessani uhkasin miestä että alan elämään samalla lailla kun hän tekee, että kyllä vientiä riittää ym. mutta tyhmää. Mies pillastui täysin, tuntui olevan arka asia että minäkin antaisin palaa.

Tuli pitkä juttu enkä edes tiedä miten tämän lopetan, mutta kunhan avauduin jos paska fiilis edes vähän hellittäisi. No ei hellittänyt.

 

["vieras"]

sietokykysi testailua mieheltä.ihan kuin mennyt mustasukkaisuutesi ja ennen pilaamasi illat antaisivat oikeuden moiselle käytökselle miehen puolelta. Ei anna, ei ! Tuossa kohtaa jo ihan oikeasti saisi suuttua,eikä kyse tarvitse olla edes mustasukkaisuudesta, miehen käytös vaan kuulostaa jotenkin tahallisen loukkaavalta.

 

["..."]

No mun mielestä sun miehelle paras "näpäytys" olis sanoo tuo mitä tää ah-niin-ihana Minna sanoi, että häntä ihan jo ahdisti miehesi käytös.
Sano se miehelle. Ja sehän on tosiasia, ei mikään sinun piikkisi tai vittuilusi vaan ihan tosiseikka. Luulis että miestä oikeen hävettäs ja korvat punasena siellä sitten luimistelis ja miettis tekosiaan.

Siis näin luulisin ainakin tapahtuvan, voisin kuvitella omasta miehestä ainakin. Se olisi paljon kovempi kolaus kun yksikään haukkumasana tai uhkaus että rupeat itsekin vehkeilemään muiden miesten kanssa. Tunne siitä että on tehnyt pellen itsestään ja kuinka sinä pääset niskan päälle sanomalla tällaisen asian, että hei kuules paskahousu, rakas Minnasi ei pitänyt yhtään lähentely-yrityksistäs
Ei varmaan tietenkään ihan noin kannata asiaa ilmottaa, mutta uskon että tiedät kyllä miten herkutella tilanteella.

Jatkossa koita vaan unohtaa tollanen paskamainen käytös ja koita purra hammasta äläkä sano sanaakaan siitä. Mies kun huomaa että olet kylmän välinpitämätön niin taitaa tulla vähän kurja olo. Kuitenkin tuon kylmyyden jälkeen pitää tehdä jotain kivaakin miehen kanssa, ettei mies kuitenkaan sitten lopulta lähde tällaisten Minnojen matkaan. Mutta kun et sano tuollasesta käytöksestä enää mitään, se viestii ettet piittaa ja mieskin luultavasti rauhottuu eikä hän jaksa enää pelleillä ainakaan sinulle näyttääkseen...

 

[diipadaapaa]

[QUOTE="vieras";24860033]sietokykysi testailua mieheltä.ihan kuin mennyt mustasukkaisuutesi ja ennen pilaamasi illat antaisivat oikeuden moiselle käytökselle miehen puolelta. Ei anna, ei ! Tuossa kohtaa jo ihan oikeasti saisi suuttua,eikä kyse tarvitse olla edes mustasukkaisuudesta, miehen käytös vaan kuulostaa jotenkin tahallisen loukkaavalta.[/QUOTE]

Kiitos, näin itsekin ajattelin.

 

[diipadaapaa]

[QUOTE="...";24860036]No mun mielestä sun miehelle paras "näpäytys" olis sanoo tuo mitä tää ah-niin-ihana Minna sanoi, että häntä ihan jo ahdisti miehesi käytös.
Sano se miehelle. Ja sehän on tosiasia, ei mikään sinun piikkisi tai vittuilusi vaan ihan tosiseikka. Luulis että miestä oikeen hävettäs ja korvat punasena siellä sitten luimistelis ja miettis tekosiaan.

Siis näin luulisin ainakin tapahtuvan, voisin kuvitella omasta miehestä ainakin. Se olisi paljon kovempi kolaus kun yksikään haukkumasana tai uhkaus että rupeat itsekin vehkeilemään muiden miesten kanssa. Tunne siitä että on tehnyt pellen itsestään ja kuinka sinä pääset niskan päälle sanomalla tällaisen asian, että hei kuules paskahousu, rakas Minnasi ei pitänyt yhtään lähentely-yrityksistäs
Ei varmaan tietenkään ihan noin kannata asiaa ilmottaa, mutta uskon että tiedät kyllä miten herkutella tilanteella.

Jatkossa koita vaan unohtaa tollanen paskamainen käytös ja koita purra hammasta äläkä sano sanaakaan siitä. Mies kun huomaa että olet kylmän välinpitämätön niin taitaa tulla vähän kurja olo. Kuitenkin tuon kylmyyden jälkeen pitää tehdä jotain kivaakin miehen kanssa, ettei mies kuitenkaan sitten lopulta lähde tällaisten Minnojen matkaan. Mutta kun et sano tuollasesta käytöksestä enää mitään, se viestii ettet piittaa ja mieskin luultavasti rauhottuu eikä hän jaksa enää pelleillä ainakaan sinulle näyttääkseen...[/QUOTE]

Minä sanoin siitä miehelle, jo silloin illalla kun yht'äkkiä raivostuin. Tilanne oli vaan niin suuttumusta täynnä sillä hetkellä, en edes muista mitä mies vastasi. Mutta hän kyllä oikeasti luimisteli seuraavana päivä, käveli perässä ja yritti koko ajan halailla ym.

Olen ollut sanomatta tuollaisesta käytöksestä jo pitkään, tosin näin törkeä äijä ei ole ennen ollutkaan, mutta eipä ole auttanut. Ihan kuin mies ajattelisi että annan luvan tälläiseen kun en enää suostu vahtimaan ja olemaan puolihullu mustasukkaisuudesta. Tai ainakin käyttää sitä hyväkseen.

 

["sisko"]

Mitä jos ihan oikeasti vain ottaisit asian puheeksi ja kokeilisit puhumista?

Meillä oli suhteen alkuaikoina vastaavaa, olin mustasukkainen mieheni exästä ja hän jonkun kerran tuon naisen heittikin silmilleni noin kuvaannollisesti. Sanoin silloin rehellisesti, että se tuntui pahalta ja että silloin hän minun nähdäkseni asetti tuon entisen minun yläpuolelleni ja se loukkasi. Kysyin, halusiko hän loukata. Kysyin, mihin hän pyrki, mitä hän tuolla käytöksellään haki.

Miksi tehdä parisuhteesta jotain valtapeliä, sotkea siihen olettamuksia ja luuloja? Kyllä puhumalla asiat selkiää ja jos ei, kannattaa sitäkin puolta alkaa opettelemaan.

Tsemppiä ja voimia!! Luulenpa, että jos/kun saat miehesi avautumaan, jotain sieltä pulpahtaa esille ja sinun on vain oltava tarpeeksi vahva se vastaanottamaan ja käsittelemään.

 

[diipadaapaa]

[QUOTE="sisko";24860293]Mitä jos ihan oikeasti vain ottaisit asian puheeksi ja kokeilisit puhumista?

Meillä oli suhteen alkuaikoina vastaavaa, olin mustasukkainen mieheni exästä ja hän jonkun kerran tuon naisen heittikin silmilleni noin kuvaannollisesti. Sanoin silloin rehellisesti, että se tuntui pahalta ja että silloin hän minun nähdäkseni asetti tuon entisen minun yläpuolelleni ja se loukkasi. Kysyin, halusiko hän loukata. Kysyin, mihin hän pyrki, mitä hän tuolla käytöksellään haki.

Miksi tehdä parisuhteesta jotain valtapeliä, sotkea siihen olettamuksia ja luuloja? Kyllä puhumalla asiat selkiää ja jos ei, kannattaa sitäkin puolta alkaa opettelemaan.

Tsemppiä ja voimia!! Luulenpa, että jos/kun saat miehesi avautumaan, jotain sieltä pulpahtaa esille ja sinun on vain oltava tarpeeksi vahva se vastaanottamaan ja käsittelemään.[/QUOTE]

Puhumista tässä on kokeiltava, soitin jo miehelle että on asiaa. Hänellä oli työkaveri vieressä eli voinut paljon vastailla, mutta lupasi soittaa kun vapautuu.
Meidän on puhuttava tämä asia ennen kuin mennään kotiin, lapsen edessä en tätä ala puimaan.
Oikeastaan haluan vain yhtä asiaa, halua tietää miksi. Ja itse haluan kertoa sen minkä mies varmasti jo tietääkin, olen loukkaantunut, tunnen että mies on tehnyt sekä itsestään että minusta pellen. En ole edes mustasukkainen siihen vanhaan tyyliin; "yhyy se haluaa tota enemmän kun mua", olen vain....no loukkaantunut ja mieli on tosi paha.

 

["tiina"]

Edelliseen vielä, toisaalta mitä mieheni avautumis/puhumistaitoja tiedän, tulen minä puhumaan ja hän ynähtelee joko kieltävästi tai myöntävästi. Saattaa tosin jossain vaiheessa vakuuttaa ettei mitään ollut mielessä, oli vain vähän humalassa yms. Tuskin tulee kieltämään asiaa, niin selvä homma tämä oli.

Mutta tällä kerralla saa selittää että miksi.

 

[tiina/diipadaapa]

[QUOTE="tiina";24860381]Edelliseen vielä, toisaalta mitä mieheni avautumis/puhumistaitoja tiedän, tulen minä puhumaan ja hän ynähtelee joko kieltävästi tai myöntävästi. Saattaa tosin jossain vaiheessa vakuuttaa ettei mitään ollut mielessä, oli vain vähän humalassa yms. Tuskin tulee kieltämään asiaa, niin selvä homma tämä oli.

Mutta tällä kerralla saa selittää että miksi.[/QUOTE]

Niin siis olin ap..

 

[diipadaapaa]

Juttelin miehen kanssa...Totuttuun tyyliin selitys oli "en mä tiedä", ei siis kuulemma yhtään tiedä miks käyttäytyi niin kuin käyttäytyi, sanoi olleensa hölmö. Ei sentään kieltänyt käytöstään.

Nyt on takki tyhjä, raivo ja suuttumus poissa ja ontto olo jäljellä. Tämä episodi sai minut ajattelemaan kaikkia muitakin asioita josiat olen ollut jo pitkään vähemmän tyytyväinen, toisaalta elämä taas on sellaista ihan ok peruselämää.

Vaikea olo.

Sain vielä äsken mieheltä pahoitteluviestin jossa vakuuttaa ettei oikeesti tiedä miksi käyttäytyi niin tyhmästi, ja rakastaa ja haluaa olla arvoiseni mies jne. Miten se ei nyt oikein säväytä..?

 

[hajatelmia]

Hmm. Kirjoitat ihan fiksusti ja vaikuttaa siltä, että oot omalta osaltasi tehnyt aika paljon töitä, että oot saanut mustasukkaisuutesi aisoihin. Se on hieno saavutus, eikä mitenkään helppoa.

Kirjoituksistasi en oikein saa kiinni sitä, että onko miehesi muuten kelpo puoliso, mutta nyt vain jotenkin hakoteillä, vai onko kyse muutenkin välinpitämättömästä, itsekkäästä tyypistä. En tiedä mitä kaikkea tärkeää tässä nyt jää kuulematta, mutta jotenkin mulla tulee sellainen fiilis, että toi oli sellaista hetkellistä hölmöilyä. Pitkän suhteen aikana joskus jommalla kummalla iskee kyllästyminen tai muu, jolloin herkemmin lähtee sitten mopokin lapasista. Olihan se nuori, kiva nainen varmaankin vetävä, ja mies hölmöyksissään (ja humalassa?) siihen hurahti. Se oli tyhmästi ja väärin tehty ja miehen sietääkin olla pahoillaan. Toisaalta, toi ei ollut hölmöilyä ollenkaan sieltä pahimmasta päästä ja jos tuo nyt oli enemmän poikkeus kuin sääntö, ei se ehkä lopulta olekaan niin iso juttu.

Se, että mies ei osaa kertoa, mistä kaikki johtui, ei yllätä mua ollenkaan. Ei se ehkä ihan oikeasti tiedä? Häpeä ja katumus on varmaan aika aitoja. Voi olla, että se tunnistaa ja muistaa olleensa tuona iltana jotenkin hullaantunut siitä naisesta, mutta ei tässä vaiheessa käsitä, että miksi ihmeessä tempaantui siihen mukaan niin typerällä tavalla. Tuosta on varmasti myös tosi vaikeaa puhua, kun ei halua herättää sussa mustasukkaisuuden tunteita, miehellä on varmasti kipeitä muistoja niistä ajoista, kun mustasukkaisuutta heräsi turhastakin, teki niin tai näin.

Voi myös olla, että kun olet nyt ansiokkaasti ollut olematta mustasukkainen, miehelle on syntynyt jonkinlainen illuusio siitä, että rajatkin ovat väljemmät eikä se niin haittaakaan sua, jos vähän niitä rajoja vielä koetteleekin. En usko, että tarkoituksella, mutta vuosien mittaan ajatukset välillä pääsevät vähän vääristymään ja pölyttymään, ja kaipaavat toisinaan ravistelua.

Toivon kaikkea hyvää sulle ja teille, kirjoitustesi perusteella kuulostaa, että teillä on ainekset hyvään suhteeseen edelleenkin. Jos tunnet sydämessäsi, että näin ei ole, niin anna aikaa sen miettimiselle, mikä on pielessä, mikä ei riitä, tuletko loukatuksi, pystytkö toteuttamaan itseäsi ja unelmiasi jne.

 

[diipadaapaa]

Hmm. Kirjoitat ihan fiksusti ja vaikuttaa siltä, että oot omalta osaltasi tehnyt aika paljon töitä, että oot saanut mustasukkaisuutesi aisoihin. Se on hieno saavutus, eikä mitenkään helppoa.

Kirjoituksistasi en oikein saa kiinni sitä, että onko miehesi muuten kelpo puoliso, mutta nyt vain jotenkin hakoteillä, vai onko kyse muutenkin välinpitämättömästä, itsekkäästä tyypistä. En tiedä mitä kaikkea tärkeää tässä nyt jää kuulematta, mutta jotenkin mulla tulee sellainen fiilis, että toi oli sellaista hetkellistä hölmöilyä. Pitkän suhteen aikana joskus jommalla kummalla iskee kyllästyminen tai muu, jolloin herkemmin lähtee sitten mopokin lapasista. Olihan se nuori, kiva nainen varmaankin vetävä, ja mies hölmöyksissään (ja humalassa?) siihen hurahti. Se oli tyhmästi ja väärin tehty ja miehen sietääkin olla pahoillaan. Toisaalta, toi ei ollut hölmöilyä ollenkaan sieltä pahimmasta päästä ja jos tuo nyt oli enemmän poikkeus kuin sääntö, ei se ehkä lopulta olekaan niin iso juttu.

Se, että mies ei osaa kertoa, mistä kaikki johtui, ei yllätä mua ollenkaan. Ei se ehkä ihan oikeasti tiedä? Häpeä ja katumus on varmaan aika aitoja. Voi olla, että se tunnistaa ja muistaa olleensa tuona iltana jotenkin hullaantunut siitä naisesta, mutta ei tässä vaiheessa käsitä, että miksi ihmeessä tempaantui siihen mukaan niin typerällä tavalla. Tuosta on varmasti myös tosi vaikeaa puhua, kun ei halua herättää sussa mustasukkaisuuden tunteita, miehellä on varmasti kipeitä muistoja niistä ajoista, kun mustasukkaisuutta heräsi turhastakin, teki niin tai näin.

Voi myös olla, että kun olet nyt ansiokkaasti ollut olematta mustasukkainen, miehelle on syntynyt jonkinlainen illuusio siitä, että rajatkin ovat väljemmät eikä se niin haittaakaan sua, jos vähän niitä rajoja vielä koetteleekin. En usko, että tarkoituksella, mutta vuosien mittaan ajatukset välillä pääsevät vähän vääristymään ja pölyttymään, ja kaipaavat toisinaan ravistelua.

Toivon kaikkea hyvää sulle ja teille, kirjoitustesi perusteella kuulostaa, että teillä on ainekset hyvään suhteeseen edelleenkin. Jos tunnet sydämessäsi, että näin ei ole, niin anna aikaa sen miettimiselle, mikä on pielessä, mikä ei riitä, tuletko loukatuksi, pystytkö toteuttamaan itseäsi ja unelmiasi jne.

Ihana kirjoitus, kiitos.

Nyt pyörii niin paljon ajatuksia päässä mitä kirjoituksesi herätti etten saa niitä millään purettua tähän, yritän myöhemmin.

Oletko muuten koskaan harkinnut parisuhdeneuvojan uraa?

 

[hajatelmia]

Ihana kirjoitus, kiitos.

Nyt pyörii niin paljon ajatuksia päässä mitä kirjoituksesi herätti etten saa niitä millään purettua tähän, yritän myöhemmin.

Oletko muuten koskaan harkinnut parisuhdeneuvojan uraa?

Kiva kuulla, että heräsi ajatuksia. Jotenkin kirjoituksesi kosketti, kun kurjasta jutusta huolimatta siinä oli nähtävissä niin vahva toivon kipinä.