K
kyllästynyt elämään
Vieras
Tilanne siis sellainen että haluan erota miehestäni.
Meillä on lapsia useampi ja yksi on tulossa.
Tilanne on vaan mennyt siihen pisteeseen että ero on ainut vaihtoehto.
Mieheni on erittäin vaikea,ei tule todellakaan luopumaan lapsista ainakaan helpolla ja tekee kaikkensa etten onnistu eroa järjestämään.
Sen kummemmin en ala ongelmistamme,kertomaan muuta kun että parisuhteessamme on/ ollut väkivaltaa ( ei enää mutta henkistä kylläkin edelleen), alko-ongelmaa (sitä ei mies myönnä), alistamista, uhkailua ym...
Nyt olen jo niin väsynyt että olisin valmis päättämään päiväni jopa. Ainut mikä todella estää sen on noi olemassa olevat ja syntyvä lapsi...
Yritin jo kerran lähteä mutta mies säikähti sitä ja lupasi ummet ja lammet muuttua ym.ja minä tyhmä uskoin. Meillä menikin hyvin,hetken. Nyt kuitenkin sama jatkuu taas ja nyt olen palanut loppuun. Lapset hoidan yksin,missään en saa käydä,jopa raha-asiat on miehen hallussa.
Kysymys onkin seuraava: MITEN TÄSTÄ ETEENPÄIN?
En jaksaisi edes aloittaa taistelua lapsista vaan haluaisin ensin pois. Sitten huoltajuuskiistat.
Miltä kuulostaisi seuraava:
-Laitan asuntohakemuksen,odotan asuntotarjousta.
-Sen jälkeen kerron asiasta ja että olen muuttamassa.
-Muutan pois ja lapset jäisi siksi aikaa isälleen. Sitten alan miettimään lasten huoltajuus,tapaamis ym.asioita...
Ainut mikä mietityttää on toimeentulo (olen kotihoidon tuella) jos lapset jää isälle niin enhän mä saa sitäkään... Millä maksaisin vuokran,koska jos yksin muutan niin tarvitse kuitenkin vähintään kolmion,koska haluan että lapset olisivat mahd.paljon luonani. Mutta esim.kelahan katsoisi että asun yksin enkä tarvitse niin isoa asuntoa. Ja varmaan sossu myös....
Kaikki tuntuu nyt niin vaikealta....
Meillä on lapsia useampi ja yksi on tulossa.
Tilanne on vaan mennyt siihen pisteeseen että ero on ainut vaihtoehto.
Mieheni on erittäin vaikea,ei tule todellakaan luopumaan lapsista ainakaan helpolla ja tekee kaikkensa etten onnistu eroa järjestämään.
Sen kummemmin en ala ongelmistamme,kertomaan muuta kun että parisuhteessamme on/ ollut väkivaltaa ( ei enää mutta henkistä kylläkin edelleen), alko-ongelmaa (sitä ei mies myönnä), alistamista, uhkailua ym...
Nyt olen jo niin väsynyt että olisin valmis päättämään päiväni jopa. Ainut mikä todella estää sen on noi olemassa olevat ja syntyvä lapsi...
Yritin jo kerran lähteä mutta mies säikähti sitä ja lupasi ummet ja lammet muuttua ym.ja minä tyhmä uskoin. Meillä menikin hyvin,hetken. Nyt kuitenkin sama jatkuu taas ja nyt olen palanut loppuun. Lapset hoidan yksin,missään en saa käydä,jopa raha-asiat on miehen hallussa.
Kysymys onkin seuraava: MITEN TÄSTÄ ETEENPÄIN?
En jaksaisi edes aloittaa taistelua lapsista vaan haluaisin ensin pois. Sitten huoltajuuskiistat.
Miltä kuulostaisi seuraava:
-Laitan asuntohakemuksen,odotan asuntotarjousta.
-Sen jälkeen kerron asiasta ja että olen muuttamassa.
-Muutan pois ja lapset jäisi siksi aikaa isälleen. Sitten alan miettimään lasten huoltajuus,tapaamis ym.asioita...
Ainut mikä mietityttää on toimeentulo (olen kotihoidon tuella) jos lapset jää isälle niin enhän mä saa sitäkään... Millä maksaisin vuokran,koska jos yksin muutan niin tarvitse kuitenkin vähintään kolmion,koska haluan että lapset olisivat mahd.paljon luonani. Mutta esim.kelahan katsoisi että asun yksin enkä tarvitse niin isoa asuntoa. Ja varmaan sossu myös....
Kaikki tuntuu nyt niin vaikealta....