Auttakaa 1 vuotiaan kanssa!!!

Poika 1v3kk haluaa mennä joka paikkaan ja tutkia kaikkea. Kiinnostuksen kohteena on usein dvd-leffat, videot, kirjahyllyt, kissanhiekkalaatikko, yms.. Pihalla kiinnostaa varsinkin tupakintumpit ja koirankikkareet. Jos kieltää suuttuu ja huutaa hetken, joskus heittäytyy maahan itkemään- ja kohta sama meininki jatkuu. Ruokapöydässä haluaa syödä itse, ja suurin osa ruuasta lentää lattialle. Myös ruokakipon heittäminen maahan on kivaa. Jos kieltää, niin taas suuttuu. Ja samanlainen on myös jos mennään kylään johonkin.

Mulla rupeaa olemaan keinot vähissä, poika ei tottele yhtään. Tuntuu etten muuta sano kuin "älä mee sinne, älä tee sitä , ei, ei, ..."Voiko noin pientä millään tavalla rankaista? Jo missä iässä lapsi rupee ymmärtämään että kaikki ei yksinkertaisesti ole sallittua puuhaa?

 

sama juttu rahikaisella poika 16kk ja juokseminen jatkuu.mutta eiköhän se tästä viela joku päivä lopu, joten malttia

 

Meillä ihan saman laista, ihanaa odotella sitä oikeaa uhma-ikää.
Tässä eräänä päivänä poika alkoi huutamaan kun kuuli telkkarista ei-sanan.

 

\

Poika 1v3kk haluaa mennä joka paikkaan ja tutkia kaikkea. Kiinnostuksen kohteena on usein dvd-leffat, videot, kirjahyllyt, kissanhiekkalaatikko, yms.. Pihalla kiinnostaa varsinkin tupakintumpit ja koirankikkareet. Jos kieltää suuttuu ja huutaa hetken, joskus heittäytyy maahan itkemään- ja kohta sama meininki jatkuu. Ruokapöydässä haluaa syödä itse, ja suurin osa ruuasta lentää lattialle. Myös ruokakipon heittäminen maahan on kivaa. Jos kieltää, niin taas suuttuu. Ja samanlainen on myös jos mennään kylään johonkin.

Mulla rupeaa olemaan keinot vähissä, poika ei tottele yhtään. Tuntuu etten muuta sano kuin "älä mee sinne, älä tee sitä , ei, ei, ..."Voiko noin pientä millään tavalla rankaista? Jo missä iässä lapsi rupee ymmärtämään että kaikki ei yksinkertaisesti ole sallittua puuhaa?

Me ollaan yskinkertaisesti siirretty kaikki vaarallinen pois ulottuvilta ja tv-huoneeseen poika ei pääse niin on sekin ongelma ratkaistu. Yritän usein ei-sanan tilalla käyttää muuta menetelmää eli houkutella jollain TOSI mielenkiintoisella jutulla et unohtaa mennä kiellettyyn paikkaan. Tosin ei aina onnistu ja kyllä tuo ei-sana on aika yleisessä käytössä. Ruuan suhteen olen toiminut silleen et meillä on imukuppilautanen joka ei helpolla irtoa pöydästä eli ei pysty sitä viskata. Annan pojan lautaselle vaan vähän ruokaa ja ite syötän toiselta lautaselta. Jos meno alkaa yltyä kovin rajuksi niin sit mennään pojan huoneeseen ja ovi kiinni niin rauhoittuu. Poika on 1v4kk.

 

\

Mulla rupeaa olemaan keinot vähissä, poika ei tottele yhtään. Tuntuu etten muuta sano kuin "älä mee sinne, älä tee sitä , ei, ei, ..."Voiko noin pientä millään tavalla rankaista? Jo missä iässä lapsi rupee ymmärtämään että kaikki ei yksinkertaisesti ole sallittua puuhaa?

Tervetuloa "ei/älä-automaattien" joukkoon

Eipä noin pienelle ole muuta toimivaa seuraamusta kuin aina vaan hakea pois kielletystä paikasta, tai estää tihutöiden tekeminen. Meillä on tyttö nyt 1,5-v ja on pikkuhiljaa oppinut ymmärtämään esim. mitä tarkoittaa, että ruokapöydästä joutuu (hetkeksi) pois jos alkaa kovin riekkua. Eli kyllä se ymmärrys sieltä pikkuhiljaa tulee, kunhan vaan jaksat olla tiukka ja johdonmukainen päivästä ja viikosta toiseen.

Tosin meillä on jo ihan selviä uhmaiän merkkejäkin, joten tahtojen taistot sen kun vaan kovenee. Just tässä yksi päivä jäi ilman välipalaa, kun ei tahtonutkaan sitä syödä vaan alkoi viskoa lautasta ja mukia pitkin pöytää....

 

Hei vaan, kylläpä kuulosti tutulta, oli ihan kun meitin taaperosta kirjoitettu :wave: kiva tietää että muillakin samanlaisia vilkkaita taaperoita...olen ollut välillä ihan helisemässä \|O :kieh: =)

 

Me ollaan kanssa muokattu koti siten, ettei lapsi pääse käsiksi esim. levyihin ja koriste-esineisiin.
Poika syö pääosin ruokansa itse, lusikalla, haarukalla ja sormin. Siihen väliin ei saa mennä.. Heti kielletään, jos meinaa lautanen nousta pöydästä! Mikäli hän meinaa tehdä jotain ei sallittua, huomio kiinnitetään johonkin muuhun toimintoon. Pyrin siis välttämään jatkuvaa "ei saa" komentelua!

 

Miten teillä, jolla lapsi ei kotona yllä mihinkään ja huomio kiinnitetään aina pois kielletystä, vieraassa paikassa onnistutaan olemaan? Meillä ollaan totaalisen kyllästyneitä joka paikkaan koskeviin lapsiin. Pitäähän lapselle opettaa, että joka tavaraan ei voi koskea, on asioita, joita ei vaan saa tehdä. Meillä on kolme alle 5-vuotiasta, ja ei me olla kotia muokattu niin, ettei yllettäs koristeisiin. Johdonmukaisesti kun toimii, lapsi oppii ymmärtämään, ettei voi koskea. Kyläilyt ois kyllä melkoista kaaosta, jos tonkisivat joka paikan ja hajottasivat elektroniikkaa ja koristeita... Jonku aikaa ku jaksaa kertoa, että ei koske, tämä on koriste, tai tämä menee rikki, niin kohta helpottaa. Ja meillä on erittäin vilkkaat lapset.

 

\

Miten teillä, jolla lapsi ei kotona yllä mihinkään ja huomio kiinnitetään aina pois kielletystä, vieraassa paikassa onnistutaan olemaan? Meillä ollaan totaalisen kyllästyneitä joka paikkaan koskeviin lapsiin. Pitäähän lapselle opettaa, että joka tavaraan ei voi koskea, on asioita, joita ei vaan saa tehdä. Meillä on kolme alle 5-vuotiasta, ja ei me olla kotia muokattu niin, ettei yllettäs koristeisiin. Johdonmukaisesti kun toimii, lapsi oppii ymmärtämään, ettei voi koskea. Kyläilyt ois kyllä melkoista kaaosta, jos tonkisivat joka paikan ja hajottasivat elektroniikkaa ja koristeita... Jonku aikaa ku jaksaa kertoa, että ei koske, tämä on koriste, tai tämä menee rikki, niin kohta helpottaa. Ja meillä on erittäin vilkkaat lapset.

Me ollaan tietosesti valittu "pehmeempi"kasvatuslinja! Kyläillyt onnistuu hyvin, lapsi ei suinkaan ole heti tonkimassa uusia juttuja..Hän kyllä uskoo, kun kieltää ja kylässä on usein niin paljon muuta jännää katsottavaa! Me vaan ollaan kaikki niin erilaisia; toiset vilkkaampia, toiset rauhallisempia, toisilla kova kuri, toisilla pehmeempää. Ja näillä pehmeillä kasvatustavoilla en suinkaan tarkoita rajoitta kasvamista! En vaan itse pidä sanasta kuri, mieluummin vaikka puhun ohjeista.

 

Kyllä mekin mielummin siirretään pois kaikki särkyvät tavarat tai laitetaan esteitä, ei jaksa koko ajan olla huutamassa vieressä ! Olen nähnyt ystäväperheestä, ettei se ainakaan auta, jos vaan kieltää koko ajan, se on rasittavaa kaikille. Pitää laittaa vaan selvät rajat mitä saa tehdä ja mitä ei, esim. kaukosäädin ei ole lelu. Kaapin ovia saa kiinni, koriste-esineet nostettua ylemmille hyllyille, kukat pois lapsen tasolta jne. Kissanhiekka-astiat ehdottomasti pois lasten ulottuvilta ! Esim. toiseen huoneeseen, johon lapsella ei ole vapaa pääsy, jokin portti vaikka eteen, että kissa pääsee siitä. Kylässä lapsemme on aika arka, jos ei ole tuttuja ihmisiä eli ei hän heti rupea itse penkomaan tavaroita. Sähköjohdot kiinnostaa kovasti ja niitä ei saakaan kovin hyvin piiloon !!!

 

voi meillä on ihan samanlaista kuin ap:lla :wave:

kai tää vaihe ohi menee, mut itellä on hermot välillä aivan riekaleina. sit pitää vaan ottaa aikalisä ja jatkaa taas. kauhulla odotan sitä kahen vuoden uhmaa, jos se on kerta vielä vaikeempi :\|
ironisintahan tässä on, että muille tyttö on kiltti kuin enkeli. äitille vain kiukutellaan

 

Tuttua on. Mutta pientä ton 4 vuotiaan uhman kanssa... :kieh:

 

Sitä se on.... =) Menee ohi, usko pois. jälkeenpäin et edes muista miten kamalaa tämä vaihe oli.kestää lähemmäx 2v...tosin lapset on erilaisia.. paha TULEE 5-6V ja tämä on kuulemma esimakua teini-iästä,sanoo viisaammat...

 

Meillä tuo on kans niin tuttua. eskoinen 1v 5kk ja nuorempi 5kk. Mä en yksin kertaisesti pyty vahtimaan perässä koko aikaa, joten meillä on talo tehty lapsi ystävälliseksi. DVD:t ja videot ja systeemit on ovien takana ja niitä poika ei osaa avata.(aukeavat ylöspäin) Teitokone huoneen ovia on kiinni. Koiran ruoka kipot nostetaan lattialta ylös. Pojalla on leluja omassa huoneessaan ja myös olohuoneessa on hänellä lelulaatikko.

Täällä meillä on myös kakluuni, ja siitä tulee nuo luukut ihan älyttömän kuumiksi. Poikaa on kielletty koko ajan ettei saa mennä takan lähelle. Ja jollei oo uskonu niin sit ollaan haettu pois. Ja jos silti on viel tunkenu luukkuja tutkimaan niin ollaan haettu kovakouraisemmin pois. Ei mee poika enää lähelle kakluunia. Kävelee ohi ja osoittaa ja puistelee päätään. Tosi nopeasti oppi. Vanhaa telkkaria poika sai räplätä, mutta tätä uutta ei. Ollaan kovasti komennettu, välillä kovallakin äänellä ja toimittu samoin kuin takans kanssa. Ei koske enää. Lähelle menee ja toi ottaa pödästä kiinni ja tanssia musiikin tahtiin, mutta ei koske enää töllöön.

Nykyään jos tekee jotain pahojaan, niin pyydän tuomaan esim kirjan tai nallen tai kysyn missä tutti on tai jotain silleen että poika unohtaa aikesemmat hommat. Toisin sanoen kun näen että on menossa jotain pahaa tekemään tai kiukku on nousemassa niin kekesi jotain muuta tekemista ja se on meillä ainakin toiminu. On muuten pikkasen hankala imettaa ja kouluttaa tollasta täystuhoa samalla, mutta kyllä siinä on onnistuttu. Kylässä on oikeen hyvä tapainen.

Mä oikeen pelolla odotan sitä oikeaa uhmaikää. Apua! Varsinkin kun niitä riviöitä on hyvässä lykyssä kaks uhmasssa samaan aikaan.

Kyllä sä seillä selviät. Jos oikeen kovati kiukkuu niin vie sänkyyn jäähylle. Näin meillä tehtiin. Vein pojan sänkyyn rauhottumaan. Annoin tutin ja rätin ja yleensä jonkun lelun kans sinne ja ovi perässä kiinni. Välillä huus suoraa huutoa 5 minsaa. Välillä lopetti jo ku huomas että on jäähylle joutumassa. Niin ja epäilijöille tiedoksi, ei oo vaikuttanut mitenkään nukkumiseen, vaikka jäähypaikka onkin sänky. En ottanu pois ennenkuin oli rauhottunu. Sit ku sänkyyn menin kattoo niin seillä oli oikeen ihana naantalin aurinko hymyilemässä.

oho tulipa pitkä höpötys, mutta toivottavasti saat siitä jotain tolkkua ja ehkä edes vähän lohdutusta, ettet ole yksin...

 

Joo meillä samanikäinen ja samanlaiset kujeet. Onneksi tupakantumpit eivät kiinnosta ulkona. Muuten tutkii kotona kaapit. Tietyiltä kaapeilta nostan mitään sanomatta pois ja koitan keksiä muun kiinnostuksen kohteen. Ei edes huomaa joitakin kaappeja. Itse syö ja annan syödä. Olen laittanut kerniliinan syöttötuolin alle, että olisi helpompi korjata sotkut pois. Tämä vaihe menee onneksi ajan kanssa ohi. Kysyy vaan itseltä pinnaa.

 

\

Meillä ihan saman laista, ihanaa odotella sitä oikeaa uhma-ikää.
Tässä eräänä päivänä poika alkoi huutamaan kun kuuli telkkarista ei-sanan.

ai kamala!!