Auttaisiko joku?! Lastensuojeluilmoitus meistä.

Pommi putosi postiluukusta. Nimetön lastensuojeluilmoitus tehty ja n. 3vkon päähän laitettu tapaamisaika toimistolle.
Aihetta varmasti siinä mielessä on, että olen käytännössä yksin parivuotiaan kanssa, olemme vuorotyöläisiä, mies hyvin harvoin iltaisin kotona. Olen väsynyt ja huudettua tulee lapselle työpäivän iltoina luvattoman paljon.
Kertaakaan en ole lasta fyysisesti vahingoitanut, saa syliä ja pusuja ja joka kerran pyydän huutoa anteeksi. Olen temperamenttinen luonne ja kärsin omassa lapsuudessani vakavasta väkivallasta isäni taholta. Tunnistan itsessäni tuon silmittömän raivon, joka omalla kohdallani purkautuu huutamisena.
Voisiko joku asiallisesti vastata, mitä tapaamisessa käsitellään ja kun tässä itken nyt toista tuntia, niin voisiko joku vakuuttaa, ettei lasta oteta huutamisen takia huostaan?! Olen ihan shokissa ja järkyttynyt. Lapsella on voimakasta uhmaa ja haastaa minua päivittäin ja unillemenot ovat haastavia, isän tai isovanhempien kanssa ollessa käy huomattavasti helpommin esim. unille jne. Äskenkin juoksi syliin "äiti, pusuhali, pusuhali".
Tietenkin aion olla täysin rehellinen tapaamisessa, mutta just nyt tuntuu maailma kaatuvan niskaan. Vinkkejä? Tukea?
Asumme kerrostalossa, jossa meteli kuuluu todela hyvin, olen melko varma, että ilmoittaja on joko alakerran naapuri tai joku muu ja sikäli sillä ei ole väliä. Voidaanko siellä tarjota jotakin tukitoimia tai muuta apua jaksamiseen?

 

Luulen että saat hyvän mahdollisuuden saada nyt jotakin tukea teille!
Ei lasta huostaanoteta tällaisen perusteella..huostaanotto on ihan viimesijainen keino kun kaikkea muuta on kokeiltu.
Paitsi tietysti nopeat huostaanotot kun tilanne on ihan kriisissä ja lapsen hyvinvointia ei voida mitenkään taata vanhempien taholta.

 

No voi. Voin kuvitella mitä naapuri on miettinyt. Tässähänonsattunut ja tapahtunut, esim seEerika juttu. Ihmiset ovat peloissaan. Älähuoli kyllä kaikkiselviää Voivat tarjota tukea, esimettä joku ihminen tulee luoksenne auttamaan.Et ole tehny väärää. Huutamisesta ei oteta lasta pois.

 

Itsekin kauhulla odotin yhdessä vaiheessa että milloin joku tekee ilmoituksen, itselläkin tulee hitusen ääntä korotettua ja kauhea väsymys painoi. Semmoista sattuu Varmaan tarjoavat jtn perhetyöntekijää tms..

 

Mua kanssa pelottaa tuo kun välillä menee hermo 2v:n jatkuvaan uhmaamiseen (+ olen raskaana ja mies töissä 24/7) että mitä naapurit miettii kun välillä tulee korotettua ääntä eikä tämän talon äänieristeet ole parhaasta päästä.. Onneksi ei ole tullut mitään ainakaan vielä ja itselläkin alkaa väsymys vähän jo hellittää ja pinna palautumaa...

eräälle tutulle tehtiin ls ilmo joku aika sitten tuosta huutamisesta (vaikka korotti ääntä koiralle, ei lapselle ) mutta kävivät siellä yhdessä tapaamisessa jasieltä vaan totesivat että selkeästikään teillä ei mitään ongelmaa ole.

toki jos jaksamisen kanssa ongelmaa otat puheeksi ja kyselet noista mahdollisista tukitoimista. En usko että lähtevät moisesta lasta pois ottamaan, kyllä ne siellä ihmisiä on ja luulen että ymmärtävät sinunkin kantiltasi tilannetta..

 

Asut lahdessa!

 

no se riippuu ihan siitä millätavalla esiinnyt. jos olet rauhallinen asiallinen. juttelevat vain ja kyselevät kaiken näköistä. voi olla että mitään ei seuraa, tai sitte tarjoavat perhetyötä jos kerrot että jaksamisen kanssa on ongelmia.huom perhetyökin on siis vanhemmuuden arviointia osaksi,vaikka tarjoavat sitä keskusteluapuna

jos taas oot ylihysteerinen ja heidän silmissään siis outo, niin sitte tarkkailevat varmaan tilannetta.

 

Kiroilet varmaan myös tälle vauvalle?

 

Huh, itse en kyllä pyytäisi mitään tukitoimia tuota kautta, mutta omapa on asianne. Ei niistä toki aina mitään haittaakaan ole, mutta eräällä tutulla tuollaiset vanhat tukitoimet ovat myöhemmin aiheuttaneet ongelmia, toisessa tilanteessa.

 

Älä itke,lastasi ei huostaanoteta mutta varmasti saat apua ja ehkä itsekin pysähdyt miettimään voisiko huutamista rajoittaa tai käyttää muita keinoja. Lapsityöntekijät haluavat auttaa koko perhettä voimaaan hyvin. Tapaamishetkellä tilanne kartoitetaan ja teille tullaan tarjoamaan tukea,jonka itse päätätte. Myös kotikäyntejä tehdään. Työntekijät ovat asiallisia ja ymmärtäväisiä. Kamalaltakin tuntuva asia voi osottautua positiiviseksi ja mikä ei tapa se vahvistaa!

 

Nykyään kynnys tehdä lastensuojeluilmoitus on matala. On ihmisiä jotka tekee niitä heti kun naapurista kuuluu vähän ääntä. Nuo ilmoitukset johtavat siihen että naapurita alkaa kyräillä toisiaan ja lopulta sitä saa olla peloissaan aina kun lapsi itkee tai kiukuttelee.
Tapaamisessa katsotaan onko perheessänne aihetta tukitoimille ja päätetään onko ilmoitus ns aiheeton. Näin olen ymmärtänyt.

 

Huh, itse en kyllä pyytäisi mitään tukitoimia tuota kautta, mutta omapa on asianne. Ei niistä toki aina mitään haittaakaan ole, mutta eräällä tutulla tuollaiset vanhat tukitoimet ovat myöhemmin aiheuttaneet ongelmia, toisessa tilanteessa.

Miksi kieltäytyä tukitoimista, jos ne ovat tarpeen ja niistä saa apua. Kannattaa ainakin harkita tukitoimien vastaanottamista. Jos tuntuu, etteivät ne ole sopivia, niin niistä voi perustellusti kieltäytyä. Sen sijaan, jos heti kieltäytyy kaikesta avusta, niin se herättää epäilyjä siitä, ettei kaikki ole kunnossa ja että halutaan peitellä jotain tai ei haluta myöntää, että tilanteessa olisi jotain korjattavaa.

 

Kiitos asiallisista vastauksista.

 

Mitä huudat lapselle silloin kun tilanne on päällä? Millä sanoilla? Kiroiletko? Haukutko lasta?

Itse korotan ääntä ja huudankin lapsille jopa monta kertaa päivässä. Tosin en koskaan kiroile, enkä solvaa lapsia mitenkään. Se huutaminen on tyyliin: "seis, et töni veljeä rappusissa!", "nyt riittää!" jne. Olen sanonut asiasta nätisti jo pari kertaa ja ei mitään vaikutusta. Aina en pääse fyysisesti väliin kun on useampi lapsi ja voi olla tilanne päällä toisaalla. Joskus se karjaisu vaan on pienempi paha kuin että joku satuttaa itsensä tai jotain menee rikki. Jos joku tällaisesta huutamisesta joskus tekee lastensuojeluilmoituksen, niin sitten tekee.

Naapurin rouva joskus vähän pahalla silmällä katsoo kun korotan lapsille ääntä pihalla. Noh, heillä taas lapset saadaan tottelemaan ruoalla ja herkuilla lahjomalla, että onko sekään nyt sitten sen parempi...

 

Eiköhän kaikki korota joskus ääntään juuri noin kuin riia sanoi. se on sitten tietty eriasia jos huutaminen on lasta loukkaavaa ja alistavaa.

 

[QUOTE="epätoivo";28196140]Pommi putosi postiluukusta. Nimetön lastensuojeluilmoitus tehty ja n. 3vkon päähän laitettu tapaamisaika toimistolle.
Aihetta varmasti siinä mielessä on, että olen käytännössä yksin parivuotiaan kanssa, olemme vuorotyöläisiä, mies hyvin harvoin iltaisin kotona. Olen väsynyt ja huudettua tulee lapselle työpäivän iltoina luvattoman paljon.
Kertaakaan en ole lasta fyysisesti vahingoitanut, saa syliä ja pusuja ja joka kerran pyydän huutoa anteeksi. Olen temperamenttinen luonne ja kärsin omassa lapsuudessani vakavasta väkivallasta isäni taholta. Tunnistan itsessäni tuon silmittömän raivon, joka omalla kohdallani purkautuu huutamisena.
Voisiko joku asiallisesti vastata, mitä tapaamisessa käsitellään ja kun tässä itken nyt toista tuntia, niin voisiko joku vakuuttaa, ettei lasta oteta huutamisen takia huostaan?! Olen ihan shokissa ja järkyttynyt. Lapsella on voimakasta uhmaa ja haastaa minua päivittäin ja unillemenot ovat haastavia, isän tai isovanhempien kanssa ollessa käy huomattavasti helpommin esim. unille jne. Äskenkin juoksi syliin "äiti, pusuhali, pusuhali".
Tietenkin aion olla täysin rehellinen tapaamisessa, mutta just nyt tuntuu maailma kaatuvan niskaan. Vinkkejä? Tukea?
Asumme kerrostalossa, jossa meteli kuuluu todela hyvin, olen melko varma, että ilmoittaja on joko alakerran naapuri tai joku muu ja sikäli sillä ei ole väliä. Voidaanko siellä tarjota jotakin tukitoimia tai muuta apua jaksamiseen?[/QUOTE]
elä kero muuta vaikka auttaa..siis jos huudat lapselle sen kyttääjät ilmottaa! Huutaminen ei ole lyöntiä!!!!!!!

 

Tapaaminen on nimeltään LASTENSUOJELUN TARPEEN SELVITYS! Kukaan ei vie lastasi, vaan kun on tullut ilmoitus, mahdollinen tarve selvitetään keskustelussa. Kun käyttäydytte tavallisesti ja kerrotte asiallisesti ja rauhallisesti sen, mitä on tapahtunut, voit olla huoleti. Parhaassa tapauksessa saat vielä apua arjen pyöritykseen.

 

[QUOTE="mie";28196724]Tapaaminen on nimeltään LASTENSUOJELUN TARPEEN SELVITYS! Kukaan ei vie lastasi, vaan kun on tullut ilmoitus, mahdollinen tarve selvitetään keskustelussa. Kun käyttäydytte tavallisesti ja kerrotte asiallisesti ja rauhallisesti sen, mitä on tapahtunut, voit olla huoleti. Parhaassa tapauksessa saat vielä apua arjen pyöritykseen.[/QUOTE]

ja vievät kiireellisenä! Siks kun en ollut kotona!!!kytät paikalla kun pesin porrasta.

 

Huh, itse en kyllä pyytäisi mitään tukitoimia tuota kautta, mutta omapa on asianne. Ei niistä toki aina mitään haittaakaan ole, mutta eräällä tutulla tuollaiset vanhat tukitoimet ovat myöhemmin aiheuttaneet ongelmia, toisessa tilanteessa.

missä tilanteessa? jotenkin tuntuisi reilummalta kertoa tämäkin, ettei levitä sitä kammoa niin perusteettomasti.

 

En tapaamisessa välttämättä puhuisi isäsi väkivallasta.

 

Lapsen etu pitäisi olla TÄRKEIN

 

Mun esikoisella on voimakas luonne ja varsinkin uhmakausina osaa olla todella hankala. Itse olen temperamenttinen myös (mistäköhän on lapsi luonteensa perinyt..) ja välillä olen hermostunut ja huutanut lapselle. Tottakai huutaminen on inhottavaa mutta ei lapsi siitä rikki mene jos näkee että vanhempikin välillä hermostuu. Sitten pyydetään anteeksi ja halataan päälle. Epänormaalimpaa mielestäni on se, jos äiti/isä pysyy aina tyynenä vaikka toinen kuinka kiukuttelisi ja testailisi vanhemman pinnaa.

Älä huoli, kerro rauhallisesti mitä teillä on tapahtunut niin tuskin siitä jatkotoimia aiheutuu.

 

VAi nimetön.. Meilläpäin ei voi nimettömänä tehdä ilmoa, tai niin ainakin mulle on kerrottu. Tiedä sitten..

 

Todellakin sinulla on nyt mahdollisuus saada apua, jos arjen pyörittäminen tuntuu hankalalta yksin. Tuo nyt on älytön neuvo, että älä kerro isäsi väkivaltaisuudesta - päin vastoin on hyvä että tiedostat väkivallan mahdollisuuden ja sinulla on mahdollisuus käyttäytyä toisin kuin isäsi teki. Jos tarjoavat apua, ota se vastaan! Ei ne sossun tädit idiootteja ole - äitejä nekin ovat useimmat ja tietävät, millaisen paineen alla työssäkäyvät äidit ovat. Tai no äidit ylipäätään, työssä tai ilman.

 

Todellakin sinulla on nyt mahdollisuus saada apua, jos arjen pyörittäminen tuntuu hankalalta yksin. Tuo nyt on älytön neuvo, että älä kerro isäsi väkivaltaisuudesta - päin vastoin on hyvä että tiedostat väkivallan mahdollisuuden ja sinulla on mahdollisuus käyttäytyä toisin kuin isäsi teki. Jos tarjoavat apua, ota se vastaan! Ei ne sossun tädit idiootteja ole - äitejä nekin ovat useimmat ja tietävät, millaisen paineen alla työssäkäyvät äidit ovat. Tai no äidit ylipäätään, työssä tai ilman.

No jos ei itsessä ole huomannut taipumusta väkivaltaan, ei todellakaan kannata kertoa oman isän väkivaltaisuudesta - se saatetaan tulkita riskitekijäksi, ja IHAN OIKEASTI ei kannata ottaa niitä turhia riskitekijä-merkintöjä!!! Jos tämän jälkeen joku naapuri vaikka LUULEE, että lasta lyödään (jos lapsi vaikka huutaa), sossut eivät ikinä usko, että niin ei käynyt "kun on tämä väkivaltataustakin".

Tämän tapaisia ongelmia sillä tuttavallani on ollut, ei ihan tuollaista mutta samanlainen tilanne, jossa aiemman merkinnän kautta tulkitaan nykyistä ilmoitusta raskaammin kuin olisi syytä.