Aurinkovauvat * 57 *

[Seleena]

Aurinkoista päivää kaikille! Täällä kadonnut lammas palaa heittämään pikaiset kuulumiset. Kotona ollut yhteysongelmia, enkä ole päässyt verkkoon. En tiedä koska tuo saadaan kuntoon. Nyt vierailulla ja käytän tilaisuutta hyväksi. Minäkin olen päättänyt, että töissä en keskustelupalstoilla käy, ettei seuraisi mitään ongelmia..

Mutta mutta ne kuulumiset...

Niin... öö..

Että mihinkäs viimeksi jäinkään. Oliko joku ylimenopäivä jo menossa, mutta siis jossakin vaiheessa, kun tilanne pysyi samana - päätin testata. Ja plussahan sieltä napsahti. Haalea oli viiva, mutta oli kuitenkin. Nyt seuraava operaatio onkin sitten heti verikoe ja se pikainen lääkärin ylipuhuminen sen hormonikorvaukseni nostoon.. Omatoimisesti sitä hitusen olen jo nostanut kokemuksesta viisastuneena.

Oloni on ollut yllättävän hyvä! Toivon, että näin jatkuu.

Palaan jossain vaiheessa kertoilemaan lisää. Upeaa elokuuta teille kaille!

 

[Inkku-64]

Näin siinä käy, kun pitää muutaman tunnin surffaustauon, niin heti plussa napsahtaa. Oikein lämpimät onnittelut Seleena! Tule ihmeessä kertomaan lisää, täällä odotetaan innolla.

Rosannalle sen verran, että kait kuitenkin ihan varmuuden välttämiseksi testaat ennen kuin aloitat hormonit? Ei siinä mitään ainakaan häviä, vaikka olisit lähes varma negastakin. Minä ainakin testaisin. Ihmeitä tapahtuu aina joskus, joten varma on aina varmaa.

 

[Rosanna]

Waude! Onnittelut Seleenalle!
Kyllähän minä tätä vähän aavistelinkin...
Niin, nyt kannattaa sitten huomioda tarkasti lääkityskin, ettei ainakaan sieltä puolen tule mitään vastusta.

Jeps, testaan minä kun noita tikkujakin on, saattaisivat muuten jäädä käyttämättä kokonaan

Tänään on ollut kaula ja niska oikealta kipeä ja kaulan imusolmukkeet turvoksissa sekä niellessä käy imusolmukkeisiin kipeästi... heijastelee korvaankin.
Mikähän tulehdus lienee? Laitoin voidetta niskaan ja kaulaan ja nappasin Buranan...

 

[Inkku-64]

No toivottavasti ei nyt R:lle tule mitään flunssaa tms. ikävää seuralaista. Tuu kertomaan olostasi. Jos ei oo koskaan kiva sairastaa, niin helteillä ei ainakaan.

Mulla taitaa olla ovis tuloillaan/menoillaan (kp 15), sillä oireita on entiseen malliin. Synnytyksen jälkeen tämä limapuoli on ollut vähänlaista, mutta ehkä tämä vanha kroppa vielä vertyy. Nyt pitäisi vain hyödyntää kyseinen asia, mutta se onkin sitten jo eri juttu. Onneksi sentään on perjantai, vaikka se onkin yleensä viikon väsynein päivä.

Mitäs meidän raskautuneet? Kiva kun voi puhua oikein monikossa, niin pitkän hiljaiselon jälkeen.

 

[Rosanna]

Epäilen että tää mun kipuilu johtuu siitä, että pidin töissä tuuletinta päällä parina päivänä. Mitään flunssan oireita ei ole, vain kipeä kaula ja niska sekä hieman korva. Jospa tää tästä... ei jaksais lähteä lääkäriin kyllä...

Niin, synnytyksen jälkeen ja imettäessä käsittääkseni myös estrogeenitasot laskee, joten kai ne vaikuttaa noihin limoihinkin...
Jätät kaiken ylimääräisen ja keskitytte järjestämään kahdenkeskistä aikaa...

Mä testasin tänä aamuna sen negan jo valmiiksi... huomenna pitäis sitten kai aloittaa ne hormonit. Tympii vaan, että siinä sitten menee 14 pv. ennen kuin "kemiallinen täti" tulee, eli yhtä odottelua koko ajan

Toivottavasti nuo meidän raskautuneet pysyy linjoilla että kuullaan kuulumiset.

 

[Inkku-64]

Kuuma tuo tosiaan mukanaan myös oireita, kun on yritettävä viilentää. Niin ihania kuin ilmastointilaitteet autossa ovatkin, niin sama juttu kuin tuulettimissa, on yritettävä käyttää niitä maltillisesti. Kuulemma lämpötilaero ulkoilman ja auton sisäilman välillä saisi olla vain 2 astetta. Eli jos ulkona on 28 asteen helle, pitää autossa olla 26 astetta. Muuten voi vilustua.

Vielä olisi Rosannan tädillä "armonaikaa" ennen hormonikuuria. Toivotaan vielä parasta...

Nyt on niin kuuma, etten voi jättää vauvaa ulos nukkumaan edes varjoon. Toki lenkillä käydään, mutta sitten otan vaunut sisään. Harmi, että Toivo on sen verran pieni, ettei oikein rantaleikitkään vielä suju. Ensi kesänä sitten päästään jo rantaveteen lutraamaan, jos ei sinilevä ennätä ennen meitä.

 

[Rosanna]

Ja noista tuulettimista tai auton ikkunan auki pitämisestä voi saada myös kasvohalvauksen.
Tänään on jo vähän parempi, muttei ole poistunut kokonaan. Illalla alkoi jo vähän hirvittää kun tuntui jo poskessa ja silmän lähelläkin...

Tutkin tuossa kalenteria ja päätin siirtää hormonien aloitusta sittenkin ainakin päivällä, koska muuten "menkat" vois alkaa 25. pvä lauantaina ja mieluummin en haluaisi niitä silloin.

Tärppionnea viikonlopuksi Inkulle!

 

[Inkku-64]

Kiitos toivotuksista, Rosanna Vähän tässä "ryhdistäydyttiin", joten on edes jotakin jännättävää. Tosin en millään voi uskoa, että tärppää, sillä kyllä nämä vuosirenkaat alkavat jo tuntumaan sisuskaluissa.

Ostin uuden vauvakirjan, johon kirjoittelen Toivon elämän alkutaipaleesta ja siinä on jonkin verran odotusaikaisiakin juttuja muisteltavana. Vaikka jälkikäteen raskaus oli helpohko, niin taas muistiinpanoista kuultaa se kauhe pelko, jota koin keskenmenneen raskauden jälkeen. Ihan vasta loppumetreillä aloin uskomaan vauvan syntymään. Ja sitten kun synnytys oli ohi, niin tajusin kuitenkin, miten lähellä olisi voinut olla se, että vauva olisi sittenkin kuollut (vauva oli juonut kuraista lapsivettä, kasvu oli pysähtynyt ja napanuora oli kiertynyt kaulan ja jalkojen ympärille ja lapsivettä ei enää ollut kohdussa). Toki näitä läheltä piti -tilanteita on monilla ja kiitos Suomen korkeatasoisen terveydenhuollon mitään ei tapahtunut. Mutta silti jotenkin en haluaisi enää kokea moisia tunnemyllerryksiä. Ja tietysti pelottaa miten pärjää ihan pienen vauvan ja taaperon kanssa. No näitä minä täällä kelaan ja siltikään en ole valmis ehkäisyyn. Jos se tärppi tulisi, niin sitten vaan olisi eletteävä sen kanssa ja toki vauva olisi oikein toivottu. Ristiriitaisia ajatuksia vaan seilaa päässä. Itse synnytystä en enää pelkäisi niin paljon, sillä epiduraali vei kyllä kivut.

Hyvä, että R:n kivut ovat helpottaneet. Kasvohalvaus on kyllä pelottava juttu, näin sivusta seuranneena tiedän. Mäkin odotan menkkoja elokuun lopulla eli kp 30 on su 26.8. Uskon, että nyt tulee pidemmästä päästä oleva kierto, sillä ovisoireet jatkuvat vielä, vaikka kp on 16.

 

[Siiriz]

Onnittelut Seleenalle! Kertauksen vuoksi, kerrohan, miten pitkään yritittekään ja monesko tämä vaavi on?
Inkulle intoa touhuiluihin! Ja Rosannalle myös, kun sen aika koittaa!
Itse olen voinut huonosti. Oksettaa ja väsyttää koko ajan. Toivottavasti tämä huonovointisuus päättyy rv 12 tietämillä. Eka raskaudessa sitä jatkui rv 20:lle ja toisessa muistaakseni päättyi 3 kk jälkeen. En muista enää, mitä olen kirjoittanut, mutta tämä on viimeinen raskauteni, koska en selviä tästä enää. Paitsi jos tästä ei tule elävää tulosta, niin täytyyhän siihen sitten vielä ryhtyä, jos luoja mahdollisuuden suo. En osaa oikein muuta kuin valittaa, tämä olo on niin kokonaisvaltainen. Oikeastaan ei mieti mitään muuta kuin sitä, että olisi välillä pakko syödä jotain, että on mitä oksentaa ja että milloin pääsen nukkumaan. Onneksi oli tuota lähtöpainoa sen verran, ettei haittaa muutaman kilon menetys.
Mutta liput edelleen liehumaan!

 

[Inkku-64]

Näin se ihanan viikonlopun jälkeen koittaa taas arki ja maanantai. Tosin minulla viikonpäivillä ei paljon ole eroa, kun mies joutuu taas tekemään töitä jopa normaaleina vapaapäivinä. Eli vauvan kanssa touhuillessa menee aika. Joskus olisi kiva saada sitä kuuluisaa omaa aikaa, mutta kyllä sitä on menneisyydessä ollut ihan tarpeeksi. Aika aikaansa kutakin, niin kuin sanotaan.

Edellinen sananlasku pätee myös siirizin tilanteeseen. Kyllä se oksetus jossain vaiheessa menee ohi. Kummallista on, että koska syy pahaan oloon on tiedossa, niin toiset eivät pidä sitä oikein minään. Mutta se on ihan sama onko syy viruksessa vai alkiossa, samalta se tuntuu sairastajasta. Tsemppiä vaan toivottelen. Oletko jaksanut töissä olla ja tietävätkö työtoverit?

Mihin R päätyi pilsujen ottamisen kanssa?

 

[Rosanna]

Siirizillä vaikeat ajat... onneksi se on kuitenkin ohimenevää. Koeta sinnitellä, onhan se sen arvoista kuitenkin.

Inkkua sitten jännäilemme seuraavana Kiva että pääsitte puuhiin...

Mä siirsin sitten kuitenkin vielä sitä hormonien aloitusta. En kertakaikkiaan uskaltanut aloittaa niitä tämän niskajutun vuoksi... melkoista päänsärkyäkin oli lauantai-iltana.
Nyt alkaa hieman helpottaa, mutta vieläkin tuntemuksia on.
Niissä hormoneissa kun on kuitenkin se tukosmahdollisuus, niin en uskaltanut riskeerata.

 

[Rosanna]

Ollaan nykyään Inkun kanssa samoihin aikoihin liikkeellä

 

[Eeva-Kaisa]

Hei Inkku ja Rosanna, täältähän teidät löysin! Oli kiireisiä kuukausia töissä ja yritin jotenkin aktiivisesti olla miettimättä vauva-asioita (ilman erityistä menestystä) ja sitä varten en heti hoksannut siirtymää vanhoista ensiyrittäjistä tähän ketjuun. Muille aurinkovauvalaisille tiedoksi, että viime vuoden puolella lueskelin aikamoisen aktiivisesti juttujanne vaikken tainnut silloin kommentoidakaan. Ja Kiiruska ainakin käväisi joskus siellä meidänkin ketjussa. Onko havaintoa Fatimasta, Kliiviasta ja Liljasta? Ja oli muitakin vaan nimiä ei nyt muistu mieleen.

Mutta täällä siis yhä ollaan ja yritetään, kolmeysinä. Ei yhtikäs mitään tapahtumaa ole raportoitavana paitsi se tavallinen 26 päivän välein toistuva.

Yritän ehtiä lueskella taaksepäin että olen vähän paremmin ajan tasalla kuulumisista! Tällä erää vain kovasti terveisiä vanhoille tutuille ja ujo vilkutus uusille tuttavuuksille!

E-K

 

[Inkku-64]

Heippa Eeva-Kaisa! Täällähän me edelleen jutskataan, vaikka ketjun nimi muuttuikin kävijöiden vähetessä. Yhteinen nimittäjä oli kuitenkin vuosirenkaat, joita on kertynyt hieman enemmän kuin keskivertosynnyttäjällä. Fatima meitä aina joskus käy moikkaamassa, mutta taitaa tytön kanssa olla sen verran touhua, ettei ehdi säännöllisesti kommentoimaan. Jokunen on tuskaantunut yritykseen ja jättänyt leikin, ainakin surffaaamisen, sikseen. Varmasti osa käy edelleen lukemassa juttuja ja samalla yritystä on kehissä. Tulevat sitten kertomaan ilouutisen, kun sellainen iskee.

Minä, vanha kehäraakki, täällä edelleen notkun. Jos meille tulee kakkonen, niin sitten en ainakaan enää vauvahaaveile, mutta miten pystyn jättämään ellien Vauvahaaveet?

 

[Kiiruska*]

Hei vaan, ja erityisvilkutukset Eeva-Kaisalle, tokihan vanhat tutu muistetaan täällä ;=) Täällä kanssa yksi kehäraakki vuosimallia -65, joka ei enää ihan aktiivisesti vauvelista jaksakaan haaveilla, mutta ellejä en osaa jättää, ja tarviikos sitä edes, voidaanhan me Inkku ja muut täällä tutuksi tulleet jutella ihan muissakin merkeissä kuin vauvahaaveissa, jos siltä tuntuu... Sen verran omaa napaa tänne, että alkukierrossa taas mennään, vaikka eihän se mikään ykllätys ole, ei meikä näillä vuosirenkailla näköjään helposti raskaaksi tule, jos sitten ikinä koskaan, onhan tässä jo jonkinmoista yritystä ollut yli kolme vuotta, joten olkoon laskut sikseen, ja elämä jatkuu luojan tarkoittamalla tavalla. Aurinkoa kaikkien tiistai aamuun ja viikkoon!

 

[Rosanna]

Heipat kaikille!
Mukava kuulla Eeva-Kaisastakin, tosin vauva-uutisia tietysti soisi jokaiselle....
Piti oikein käydä selailemassa tuota vanhojen ensiyrittäjien ketjua että ketäs kaikkia siellä olikaan. Meitä tänne kirjoittavia lisäkseni ainakin Inkku, mapsu ja Kiiruska.
Senora kirjoittelee näköjään tuonne Wish a baby -ketjuun. Fatima ja SiniK ainakin raskautuivat. Muita siellä oli ainakin Kliivia, anna, mama, Lyydi, Lilja ja Ikkunarinsessa. Osa heistä ainakin on näitä tuskastuneita, kaikista en tiedä...

Itse en ole vielä tarpeeksi tuskastunut, vaikkakin sellainen yltiöoptimismi on kadonnut. Ajatuksissa vähän on sellainen, että jos tuon kierron vielä saa pelaaman, vielä voisi yrittää jonkun kierron ajan. Ehkä tänne kirjoitteluun tulee jonkinlainen riippuvuus kuitenkin. Ja täällä ymmärretään mistä mä höpötän, eihän näitä irl voi puhua kenellekään, en minä ainakaan.

 

[Rosanna]

Senora näkyikin plussanneen! Piti oikein käydä onnittelemassa... ilahdutti niin kovasti.

 

[senora]

kiitos Rosanna visitistäsi Wabeissa... Työpöytä lainehtii papereista, joille pitäis tehdä jotai... Mutta kun on monta muutaki asiaa mitä pitäis... Tää syksy on sit aina tätä.... paperia tulee enemmän kuin laki sallii... plus sit vielä puolen tunnin välein katsomassa reaktioita. Näyttäis siltä että mun aamuinen tekoni on ollut päivän puheenaihe... ainakin kolmessa ketjussa...

 

[Inkku-64]

Upeaa Senora! Ihanan jännittävästi osasit uutisen kertoakin :-D Laitoit sitten ellit kokonaan sekaisin.

 

[Rosanna]

Avauduin tänään töissä...
Aloin kahvitunnilla puhua leikilläni kuumista aalloista, kuinka niitä ei näin helteillä erota muusta kuumuudesta ja työkaverini yhtyi puhumaan kanssani niistä. Hänellä on kohtu poistettu (minua vuotta vanhempi vain) ja siksi myös kuumia aaltoja.
Eräs työkaveri sitten yritti inttää ettei minulla voi vielä olla, koska olen niin nuori.
Sanoin sitten lopulta, että minut on kyllä perinpohjin tutkittu ja näin vaan on. Muuta en aiheesta kertonut, mutta kyllähän hänkin tajusi mitä se tarkoittaa. Tää työkaveri on se ainoa, joka on ajatellut ja puhunutkin että minä voisin vielä saada lapsia. Hän meni jotenkin surullisen ja pettyneen näköiseksi...

Minä itse vajosin sen jälkeen kauheaan itsesääliin, jossa vellon vieläkin hieman...
Tuntuu ettei tässä ole enää muuta jäljellä kuin odotella kuolemaa lapsettomana ja naimattomana...
Sorry, että tästä tuli tällainen ahdistusviesti, mutta oli pakko kertoa...

 

[Inkku-64]

No voihan sentään Rosanna. Joskus asioitten puhuminen ääneen saa ne tuntumaan isommilta kuin ne on, vaikka sanotaanhan sen puhumisen puhdistavankin. Ehkä työkaverisi katui sitä, että oli "kannustanut" sinua lapsen hankintaan ja ajatteli sitten satuttaneensa sinua sanoillaan.

Nyt nokka pystyyn ja miettimään jotakin mukavampaa. Ja antaa luonnon tehdä sen mahdollisen yllätyksen, jos niin on sattuakseen. Minun on tietysti helppo sanoa näin ja varmasti sinäkin järjelläsi sen tiedät, mutta tunteet ovat aina eri juttu. Toivotaan, että huomenna on parempi päivä.

 

[Rosanna]

Huomenta!
No joo, hieman parempi päivä. Eipähän tuota jaksa märehtiä koko ajan...
Aloitin ne hormonit eilen. Pystyy ne sittenkin puolittamaan ja teinkin niin. Syön ainakin sen 10 päivää, katsotaan mitä tapahtuu... Uskoisin että ainoa toivo on noiden hormonien kanssa onnistua. Keväälläkin se eka kierto vielä tuntui toimivan niin kuin piti, seuraavassa sitten joko follikkeli- tai luteaalivaihe oli liian lyhyt.

 

[Kiiruska*]

Hei taas, tätähän tämä elo on ylä ja alamäkiä... Pettymyksen ja masennuksen tunteet on täälläkin tuttuakin tupumpia, ja sitten taas jonain päivänä mieli nousee, ja keksii "viisas ihminen" jotain uutta ajateltavaa, surut on vaan läpikäytävä ja hyväksyttävä ne mitä ei voi muuttaa, omasta kokemuksesta voin sanoa, että aina ne hormonitkaan ei auta, vaikka kuinka toivoisi :=( sitten tulee näitäö ihanai onnistumistarinoita, mitkä syöksevät minut taas hetkeksi tuonne maanrakoon, kunnes taas sieltä nousen iloitsemaan teidän kaikkien onnistuneiden puolesta, ihmismieli on niin kummallinen, ei toisen onni ole minulta pois, silti joskus masentaa...

 

[Rosanna]

Tiedän enemmän kuin hyvin että nuo hormonit tuskin auttavat. Takerrun siihen vain kuin hukkuva oljenkorteen.
Nuo toisten onnistumistarinat ovat kaksijakoisia: sitä iloitsee pitkään yrittäneen ja vihdoin onnistuneen puolesta, mutta samalla kertaa aina tajuaa, ettei itse tule koskaan kokemaan sitä iloa.
Mutta tämä vaihe on vain käytävä läpi, kaikkine tunteineen...

 

[Inkku-64]

Kiva juttu. että Rosannalla on vähän parempi päivä. Niin kuin Kiiruska sanoi, niin vaihteluja löytyy. Ja niin iloinen kuin sitä onkin jonkun onnistumisen puolesta, toki sitä miettii, että miksei se voisi sattua itselle. Suomalaista sisua vaaditaan ja parhaansa yrittämistä voimien mukaan. Silloin ei voi jossitella jälkeenpäin.

Ainahan se toivo jossain taustalla kytee, vaikka yritystä olisi jo monta vuotta. Ja saahan se kyteä, mutta tärkeintä olisi, ettei ne kuukausittaiset pettymykset tulisi kestämättömiksi. Siinä juuri auttaa jokin todella innostava harrastus tms. Mielestäni teillä Kiiruska on kivasti asiaan suhtauduttu ja haettu uusia kuvioita mukaan (mm. tämä "mieskaverijuttu" tai mikä se nyt olikaan).

Itse en ole kovinkaan optimistinen uuteen plussaan, mutta jos sellainen iskisi, olisi tavallaan vaikeaa tulla siitä kertomaan tänne. Ei siinä, että tiedän kaikkien varmasti iloitsevan vilpittömästi asiasta, mutta silti tuntuu kuin se olisi "väärin" niitä kohtaan, joille se ei ole onnistunut. Mutta niin kuin on todettu toisen onnistuminen ei liity mitenkään toisen epäonneen. Sen vaan tiedän, että kun 43 vee on lasissa, niin plussa olisi todellakin taivaan lahja.