Toggle sidebar

Aurinkovauvat *39*

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja varttuneet
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
Isäsi olisi ehkä Ekku tahtonutkin lähteä noin, jos häneltä olisi kysytty aikanaan, saappaat jalassa. Ajattele, että ei mitään pitkäaikaista sairautta tai muuta sellaista, joka olisi ollut kivulias ja pitänyt vuodepotilaana vuosia. Isäni lähti myös juuri noin, täysin varoittamatta ja ymmärrän suuren ikäväsi! Aika siihen auttaa, niinkuin kaikkeen muuhunkin ikävään tässä elämässä.
Laitan vielä sinulle pätkän muistorunosta, joka minua helpotti ikävässäni isään, jospa sanat lohduttaisivat myös sinua:

Vain näin ajatelkaa,
olen nukkunut uneen kauniiseen
silti teidän olen.
Te yhä lähelläin käytte edelleen.

Muistakaa kaikki kaunis,
unohtua muiden antakaa
ja viimein sinne,
missä teitä odotan
kevein askelin te saapukaa.
 
Käytiin sitten tänään poikien kanssa katsomassa meille uutta perheenjäsentä:) Sellaista sekarotuista huippu söpöä ja rauhallista koiranpentua.. Hih tulee isoksi isona ja nyt oli nii-in söpön pieni näytti ihan nöffiltä... Kolmen viikon päästä meil on sitten hauva-vauva!!!

Huh onneksi ravut eivät oo lisineet vaikka ovat saaneet olla rauhassa 2viikkoa... No nyt lähden lukemaan ""Rasavilli Jasu"" kirjaa pojille iltasuduksi... Hyyyyvää yötä!
 
Ihana juttu toi hauvelivauveli ;) piristää varmaan sinunkin mieltäsi Ekku ja pojille tosi kiva! Muistan kun siskon poika 5v sai koiranpennun, tuumasi ei tää oo mikään pentu tää on mun pikkuveli! Ja halasi ja rutisti hauvaa lujasti. Tärkeitä juttuja noi lemmikit!

Huomenna onkin luvassa koko Suomeen lämpöä yllin kyllin, kesä on tullut meille, nautitaan!
 
Pakko oli nousta ottaan vatsah.lääke ja odottelemaan miestä...
Poika rupesi itkemään kun sanoin että loppu viikosta mennään mummolle... Itki vuolaasti ja sanoi että siellä on kurjaa nyt kun ukkia ei ole... Ja ettei halua mennä sinne kun ei halua että mummo kuolee... Huh huh siinä sitten puhuttiin pitkään ja ihan on pakko sanoa, että enpäs tiennyt pienen pojan päässä noin viisaita liikkuvan.. Sitäkin pohti, että ukkia niin moni yritti pelastaa eikä onnistuneet..Ja että mummo on varmaan tosi surullinen kun ukki on kuollut, että meidän on pidettävä mummoa hyvänä ettei se kuole ikävään..Sama poika totesi että ukki on muuttunut enkeliksi kun mummo ja siskoni tulivat kotiin vaikka kukaan ei sitä sanonut niin siitä mummon kovata itkusta se päätteli.. Tuodssa illalla se viel sanoi ""anteeksi ukki kun kuolit"" ja sitten taas puhuttiin ettei se ollut kenenkään syy, että ihmisten on vaan kuoltava joskus ja nyt oli ukin hetki...Siinä se mieli muuttui ja tuli jo mummon luo kiire ettei mummolla ole yksinäsitä kun poika haluaa ettei mummo kuole koskaan... Voi pientä pohtijaani..
 
Huomenta!
Elo ihmisen huolineen ja murheineen on ihmeellinen asia. Näin käymme jokainen polkua omaan tahtiin, toisilla on iloisia asioita ja toisilla surullisia ja vaikeita.
Halauksia ja voimia Ekulle ja Kiiruskalle! Ja onnea koira-vauvan johdosta vielä Ekulle!
Kivaa että, Äitykän elämässä on ollut hyviä asioita vaihteeksi!
Jokos Haidi on saanut tädinkin häädettyä, anoppi nyt kuitenkin on jo heivattu pihalle???
Mitäs muille kuuluu? Äippä, Manna, Inkku, Iltatähti, Iltarusko, Kliivia, Martta, ym? Unohdinko jonkun? tämä pää on jo niin pehmennyt että tuppaa kaikki välillä unohtumaan. Hukkaan joskus vielä itsenikin!
Mutta nautitaan nyt tästä helteestä, olemme ansainneet tämän!!!!
 
On se ihmeellinen tuo ihminen, kun pieni poikakin miettii asioita noin syvällisesti. Hienoa on, että hän kuitenkin löysi sen tarkoituksen miksi mennä nyt juuri tässä tilanteessa mummolaan. Ja varmasti mummolle onkin tärkeää, että pikkumiehet tulevat piristämään surun keskellä.

Ja koiravauva muuttaa perheeseen tosi hyvään saumaan. Teillähän taisi olla kunnon piha, joten pääsepää koiruli oikeaan ympäristöönkin.

Nyt vaan ekku vatsahapot ja -haavat kuntoon lääkkeillä ja ravinnolla.
 
Mamalle terkkuja ja tsemppiä jalkojen hoitoon. Tärkeintä, että saat nyt hyvää hoitoa ja toivottavasti pääset eroon ikävistä kivuista. Onko sinulla jonkinlaisia liikerajoituksia niissä vai toimivatko niin kuin pitää?

Meillä mennään keskiraskauden ""seesteistä"" aikaa. No seesteisyydestä en tiedä, sillä itku on herkässä ja pelko koko ajan läsnä. Jokainen nipistys aina hätkähdyttää, sillä ei oikein tiedä, mikä kuuluu ""taudin"" kuvaan ja mistä pitäisi huolestua. En tiedä olisinko nuorempana ollut näin säikky, mutta nyt ainakin se iskee aina silloin tällöin. Älkää toki ottako tätä valituksena, sillä hyviä hetkiäkin on paljon ja nautin raskaudestani aina pelkojen välillä. Nyt pelottaa pääsenkö tarpeeksi isoille viikoille, jotta lapsi säilyy, jos lähtee syntymään liian aikaisin ja seuraava pelkokohta taitaakin olla synnytyspelko :-) Mutta kaiken kaikkiaan tosi hyvin menee.
 
Ekku, on hyvä lasten kanssa tuota ukin poismenoa läpikäydä ja antaa heidän puhua aina siitä kun haluavat. Enkelit ovat apunanne ja ukki on nyt yksi heistä joka pitää huolta teistä kaikista.

Hyvä olisi saada maman jalat kuntoon, ehdottomasti! Miten se muuten sattukaan mama se tapaus, mulla joku hämärä kuva on, mutta minkä alle sinä jäitkään?

Inkulle: kyllä kaikki hyvin menee! Ihan varmasti! Valituksena en ota, ymmärrän kyllä pelkosi. Nipistelee ja tuikkii ja vihloo ja supistelee ihan varmasti, mutta kuuluu asiaan.

Mama tuossa huhuilikin meidän porukkaa, minäkin olen miettinyt, että missäs naiset luuraa ;) no nyt on tulossa ihana aurinkoinen päivä kaikille, siispä ei sisätiloissa saisikaan nyhjöttää. Jos on mahdollisuus mennä ulos, niin mars, mars! Niin menisin minäkin, mutta työtä pitää jonkin verran taas tänään puuhailla.

Vaan heitänpä tähän vielä sellaisen siistin gallupin kaikille:
mikä on lempikukkasi?

(((((iloa kaikkien elämään!!!))))
 
Päivä se on tänäänkin:)

Äitykän galluppiin ekana... tekis mieli sano rentunruusu ,mutta jätetään tuo renttu siitä pois ,kyllä se ruusu on...ja toiseksi ruiskukka.

Jaa mitäs sitten...tyhjää sutii pääkoppa olentässä aamun yirttänyt saada tolkkua tuosta latinasta...voi hitto ei ymmärrä mittään.
Sain ne tulokset nyt vihdoin ja viimein...kromosomit ok ,normaalit naisen kromosomit. Jotain oli noissa spr-hyytymiskokeissa...joku arvo raja-arvon alapuolella ja siksi täytyy mennä uudestaan verikokeisiin...#¤""!)/&% ja taas odotellaan sit tuloksia...murrrrr!
Siis mikkään ei voi ikinä kerralla selvitä:( olen tässä yrittänyt selvittää sen pohjalta mitä sain ylös kirjotettua hoitajan puheesta ,että missä mennään ja mikä mättää ,mutta ei taida onnistua ,ennen kun saan sairaalasta sen paperin mistä lukea ja selvittää sit jostain mikä tarkottaa mitäkin.
Senverran ymmärsin ,että verisuonitukoksista jotain puhuttiin tai verenhyytymisestä. Hoitaja selvittää mitä kokeita otetaan ,miten ja milloin ja soittaa sitten minulle ,tänään vai huomenna ,sitä en tiedä.

Täti pakkaa jo laukkujaan,joutaisi jo lähteäkkin. Sekin nykyään niin omituisesti toimii. Kp1 ja 2 vuotaa ,kp3 päivä vuotamatta ja sit vatsaa vääntää ja illalla lorauttaa kerralla ison satsin ja sit kp4 alkaa häipyä ,tai vielä sit tiristää viimeset tipat. Ennen vuosi 5-6 päivää kun seula ja sit loppu ,ei ollu mitään välimuotoo. Vaan niinhän ne viisaat sanoo ,että kierrot voivat muuttua ja käyttäytyä paljonkin samalla ihmisellä eritavoin.

Että, ei tää paljoo tilanne muuttunu, taas sitä odotellaan vaan ei tiiä mitä...ekaksi nyt sitä hoitajan puhelua ja sitten jotain muuta.

Ilma on kun morsian...yhtä kaunis ja kuuma:)
Kohta voi tulla tyttö vaatimaan uimaan lähtöä joten taidan tästä alkaa jo varustautua.

 
No hitsi Haidi, ettei täyttä selvyyttä tullutkaan näillä verikokeilla. Toisaalta jos kyse on hyytymistekijöistä, niitä voitaneen auttaa nykypäivänä ja saisitte siten selvyyden toistuviin epäonnistumisiin. Mutta toki on inhottavaa, että taas joutuu odottamaan uusia vastauksia. Mutta aina on jotakin odotettavaa: ovista, menkkoja, tuloksia... Ajatelkaas miten eläimillä on helppoa. Ne ei etukäteen mieti, että mahtaakohan ensi vuonna olla hyvä käpyvuosi ja löydänkös sitten sen parini, jotta taas saataisiin uusia menninkäisiä aikaiseksi. Ne elää sitä hetkeä, mikä on menossa, eikä murehdu tulevaisuutta. Jospas edes pikkuruisen tilallisen saisi sitä asennetta itselleenkin, mutta mitä tällä pääkopalleen voi.

Mitenköhän äipällä ja Onnelilla menee? Toivottavasti tulehdus on jo menneen kevään siitepölyjä.
 
Hei kaikki taas pitkästä aikaan! On hienoa, että on nyt hellettä ja lämmintä kesää vihdoinkin:) Ihanaa! Ei ole vieläkään tullut täti kylään eli kk, mutta ei varmaankaan ole vieläkään raskaaksi tullut, kun ei ole mitään oireita. Täytyy kohta varmaan tehdä testi. Voipi olla varmaan alkavaa vaihdevuodettakin näin nuorella iällä jo:/. Noh, täytyy varmaan yrittää lakata haaveilemasta mitään uutta vauvaa enää, kun ei enää varmaan tulekaan:/. On ainakin ihanaa seurailla teidän vauvakuumejanne:). Onnea teille ja hyvää ihanaa kesää teille kaikille!
 
Tahtoo olla eläin...kylläpä inkku osuvasti kirjoitit. Mikä olis kurrena ollessa hyppisi pitkin oksia ja vetäisi käpyjä naamaan...siis jos niitä käpyjä olis:)

Voi hitto aina vaan tulee lissä jotain miettimistä...äsken soi puhelin ja töitä tarjottiin ,heinäkuun 17 päivästä vuoden loppuun ,mahdolisesti vielä puolivuotta ensi vuoden puolelle. Nyt pitäisi päättää lähdenkö ja jätän loppulomaksi lapset ns. oman onnensa nojaan. Kuopus ei pääse enää mihinkään hoitoon ,enkä yksin tai isompien vastuulle halua jättää ,se ei ole heidän tehtävänsä ,vahtia täysipäiväisesti sisartaan.
Kysyin jo mahdolisuutta aloittaa vasta elokuussa kun koulut alkavat ,mutta pomo ei vielä tiennyt onniustuisiko se?
Miehellä on niin paljon töitä ,että illat venyy pitkälle kun kotiin ehtii...ja iltavuorot on juuri nuo ongelma ,eikä pelkkää aamua voi tehdä...pattitilanne:(
Olis niin helppoo ja ihanaa kun se vauva tulisi...ei tarviisi miettiä tällaisia asioita...voisi isommat saatella aamulla koulutielle ja nautiskella elämästä vauvan kanssa kotosalla.
Vaan tasan eivät käy onnen lahjat. No loppuviikosta pitäisi tämänkin asian kanssa olla viisaampi...vaan olenko?

 
Tiistaita kaikille!

Oli niin surullista lukea Ekun isän poismenosta, syvät pahoittelut siitä. Niin uskomattoman viisaasti ja valoisasti poikasi kuitenkin pohti asiaa, että vollotin ja niiskutin sitä lukiessani. Mahtava pikkumies! Hyvä kun menette mummia lohduttamaan niin voitte jakaa suruanne läheisimpien kanssa ja muistella ukin hyviä puolia. Toivotaan ajan parantavan haavat pikkuhiljaa ja uuden karvaturrin tuovan iloa elämään!

Kiva kun äitykkäkin on saanut asiat selviksi työpaikallaan ja oikeus on voittanut. Jihuu! Saan kyllä olla vietävän onnellinen, että on mukavat työkaverit pomoa myöten ja meillä on tähän asti sujunut paremmin kuin hyvin. Silti sitä aina valittaa pikkujutuista vaikkei tarttis kun kokonaisuus on kuitenkin kunnossa. Mamalle onnittelut hermoratatutkimuksiin pääsemisestä, toivotaan että saat jalkasi kuntoon! Tsemppihaleja myös muille vuoristoradalla kulkeville! Yrittäkää ammentaa iloa vihdoinkin meille loistavasta kesäauringosta! Se auttaa usein synkeään mieleen.

Oon tänään ja ehkä vielä huomennakin lepuuttamassa kipeytynyttä selkääni kotona, koska tuli sellainen olo, että on hellitettävä hetkeksi. Sai se jatkuva istuminen päätteen ääressä riittää joksikin aikaa! Nyt alkaa jo väsymys ja masu painaa, myönnettävä se on eikä tässä auta marttyroida vauvan kustannuksella. Kerään samalla voimia ensi viikon rutistukseen eli se ois sitten vika työviikko ennen lomia. Silloin pitää vielä jaksaa hoitaa kollegankin hommia, mutta aion ottaa löysin rantein ja kuunnella itseäni! Erkin vointi on tärkein ja Inkun tavoin pelkään ja iloitsen vuorotellen, mutta onnellisempi en voisi olla kun tän ikäisenä vielä sain tilaisuuden tulla raskaaksi.

Hitto tää meidän kotikone temppuilee ja tytärkään ei ole apuna kun aloitti eilen kesätyöt. Ihanaa, olen oikein ylpeä esikoisestani kun pääsi töihin, mutta vähän säälittää kun pistivät hänet samantien suursiivousta tekemään! No, pesti kestää onneks vaan max 5 viikkoa ja kenties tuo myös syksyksi lukumotivaatiota. :)

Nyt meinaan mennä leikkaamaan ruohoa ihan hissukseen ja sit kokkaamaan jotain purtavaa.

Iloa päiväänne!

t. Manna rv 26+5 ja Erkki-poitsu
 
Aurinkoista päivää kaikille, minä täällä taas hypin seinille, mutta se on vain täätä naisen elämää, jotenkin pinna taas vinkuu ja humisee...
Haidille noista verenhyytymiseen liittyvistä jutuista vähän omaa kokemusta, minulla on vajetta useammassakin tekijässä ja jokunen huiteli siellä raja-arvossa, voidaan kirjoiteella tästä tarkemmin privana jos haluat tietää?... mutta meitä hoitaneen lääkärin mukaan tällä ei ole mitään tekemistä raskaudettomuuteen, vain mahdollisten keskenmenojen määrää se voi lisätä, sinulla tämä voisi siis selittää niitä ainakin osaltaan?
 
Laitappa kiiruska juttua tulemaan postiin niin katsastellaan onko samoja vikoja meissä.
Tosiaan sitä syytä noille km tässä ollaan etsimässä ja tietysti tietoa mahdolliseen uuteen raskauteen ,että osattaisiin oikella tavalla hoitaa ja päästä lopputulokseen.

 
No niin nyt tunnin päästä startataan poikien kanssa mummilaan...
Aika menee joutuen verikokeissa oli vain laukkarit koholla ja suolat alle viitearvojen eli naatriumit.. No kahden viikon päästä on kontrollit joten silloin viimeistään palaan;) Heippa kaikille ja tätä ihanaa auringonpaistetta!!! niin ja se lampikukka on voikukka... Pojat on niitä niin paljon tänä keväänä kiikuttaneet...
 
:) Inkku, oravaksi minäkin voisin alkaa.
G: gerbera on yksi lempikukistani.
Työpäivästä selvitty taas ja eiku ulos pois neljän seinän sisältä, taas saapi polkupyörä kyytiä!
Kiiruskalle halit! Ja Haidille: on siinä sulla taas miettiminen, tsemppiä!! Kyllä ne asiat siitä lutviutuu ja järjestyy!
 
On ollu vähän vaisua tämä elämä enkä ole juuri jaksanu innostua mistään. Olen kyllä lukenu aina välistä juttujanne ja kyllähän se auttaa.... Elämän kirjo on niin suuri!!!

Olen mukana teijän surussa ja ilossa vaikka en ole aina kirjottanukkaan. Tämä porukka on vaan tullu niin tutuksi. Kiitos tytöt!!!!!! Lämmin halaus kaikille!!!!!

Jaa että mikä on lempikukka... Niitä on niin paljon, en mie ossaa laittaa niitä järjestyksee mutta värinä ois varmaan valkonen, limevihreä ja sininen...... Ja kaikki luonnonläheinen on kivaa...

En tiiä onko teillä ollu kallppia ulkonäöstä. Oon tullu vasta mukaan mutta ois kiva kuulla teijän omia kuvailuja itestänne!

Mie voin alottaa: Täällä on tämmönen pyöreä pätkä, purkkipunapää joka puhhuu ja nauraa suureen ääneen.
Hiukset on pitkät ja pietän niitä ainaki helteillä ylhäällä ko muuten niska ois hiestä märkä.... Mie olen välitön ja saatan helposti ajautua jutteleen tuntemattomienki kanssa vaikka missä....

Nyt tämä hikinen akka painuu suihkuun ja pehkuihin.
Lämpimiä ajatuksia ja kaikkea kaunista ja ihanaa teille kaikille ympäri suomenneitoa!!!!



 
Aurinkoista aamua!

Jos elämä on välillä vaisua iltarusko se kannattaa ottaa ""huilaustaukona"", sitten taas riittää virtaa! Minä olen nyt sellaisella ja ajattelin olla koko kesän. Useampi kuukausi on mennyt höyrytessä näitä työasioita eessuntaas.

Ulkonäköä me olemme joskus vajaa vuosi sitten kyselleet toisiltamme ja jännää oli arvailla itse kunkin hiusten väriä ym. Nythän ollaan sitten jo vaihdettu kuvia tai nähty web-kamerassa tai jopa livenä joidenkin kanssa. Ja heinäkuun tapaamisessa ollaankin ihan kasvotusten.

Mun täytyy vaan sanoa että ketä oon nähnyt, niin oikein hyvännäköisiä naisia ovat olleet. Ja hyvinkin voitas missikisat pitää ja unohtaa ""muumiokisat"" joita jossain vaiheessa suunniteltiin.
Vai mitä tuumaatte suomineidot ;)
 
Kärpänen on päivän sana tänään...se pahalainen härnäsi minut hereille tänäaamuna ,rasittavia otuksia jotka neneä päällä tanssii:(

Jaahas iltarusko ulkonäköä kyselee...parhaiten minua kuvaa Vaasan pieni pyöreä näkkileipä:) siis yhtä paksu kun pitkä on kropan malli ,nenä suurinpiirtein keskellä naamaa ja nätiksi kehutut silimät siinä yläpuolella. Hiukset on tummat (yksiväriset tällähetkellä) ja takaisin pitkäksi kasvamassa ,yltävät jo kiinni ja jonkinlaisiin virityksiin.
Pituutta kun jaettiin en ollut ekana jonossa ,vaan 157cm riitti mulle sitä annettavaksi. Painoa on enemmän kun laki sallii ,eli läskiä niin, että livettää ,mutta vielähän nuo jalat on kantaneet:)

Jaa ,että äitykkä ehottaa missikisoja? Hmm ,mitenhän tuo olis ,ei se taida tuo pituus mulla riittää. Eiks missien pie olla tietyn mittasia? Vaan jos ei pituutta/leveyttä katota niin lupaan osallistua.
Kisan nimihän on tietysti Aurinkomissikisa ,vai mitä äitykkä?

 
Heh, heh Haidi sun juttujas. Nätti akka se on mua aina webbikamerasta katellu, mutta jos ittes noin kuvasit, niin annetaan olla, paremmin kai tiedät. Mä oon sua kuusi senttii pitempi ilman kenkii, siis en ylety ilman keittiötuolia mihinkään ylähyllyille. Naamassa on mullaki nenä kohillaan ja hiukset vaaleet ja lyhyet, mun silmiä ei oo kehuttu, mutta ihan hyvin ovat pelanneet ;) Painoindeksin mukaan mulla on lievä ylipaino (saakelin suklaat), kiinteytystarvetta ois.
Aurinkomissikisassa ei oo mitään pituusvaatimuksii haloo;)))))
 
Saanen huomauttaa ,että nyt se tuo äitykkä puhhuu paskaa ,sillä se ei kyllä oo yhtään ,ei etes lievästi ylipainoinen! Mistä oot äitykkä kaivanu sen painoindeksin joka sanoo ,että sulla on ylipainoo???? Sellasen taulukon minäkin haluan nähä!
Ei hitto...onkohan minua nyt kusetettu ,onkohan se lainkaan ollu äitykkä kenen kuvan oon wepissä ja valokuvissa nähny?
Paljonhan näitä nettihuijareita liikkuu....apua:)

 
Jihuu! nyt oli tullut kuulumisia ihan kivasti. mukava lukea, mut vaikea kommentoida, onneksi se ei ole pakollista. Mut kukkaG: oikein oikein tummanpunainen ruusu on ihan must! ja sitten toinen supersuosikki on ruiskaunokki.
eläimistä joku mainitsi oravan mutta minä en taida orava olla miltään kohdalta: Töissä kutsuuvat joskus tiikeriksi, kai se niin on: vähän laiskansutjakka, mukavuudenhaluinen, tarvittaessa sähäkkä, nopea ja raivoisa *tappaja*. Ulkonäköäkin kuvaa tuo laiskansutjakka kissa. vähän pyöreä, siis aikuisten oieesti,löysää nahkaa tuossa mahankohdalla. (siinä missä pyykkilauta oli joskus.) purkkipunaa on hiuksissa jotka ovat lyhyenlaiset.(oikeesti eloveenaplondi) kuono mullakin keskellä naamaa sellainen pyöreä potatti. pittuutta on huikeat 164c. Mies on joskus maininniut maailman kauneimmaksi naiseksi, mut epäilen sillä silloin olleen jonkinlainen *oma lehmä ojassa* fiilis! ja mitä kielelliseen ilmaisuun tulee: olen ammattini kautta omaksunut tavan että, vaikka ajatus katkeaa, puhe ei koskaan!
Nyt just on fiilis että kunhan köllöttelen täällä töissä ja naatiskelen auringonpaisteesta ja lämmöstä. jatkuuuuuuuu, pomo pirskules tulee häiritsemään.....
 
Hehhheee Haidi, mä oonki oikeesti mies, pööö!! Ei vaitenkaan, oon näyttäny sulle aina katrihelenan kuvaa, hih, hih!

Mama, sun mies on sitten poissulettu tuomaristosta, muuten ei oo mittää mahiksia meillä muilla ;)
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa