Ateistit; lauloitteko suvivirren kevätjuhlassa?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vieras
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Mä en koe olevani ehkä ateistikaan, mutta en laula tunnustuksellisia lauluja kun en usko niihin itse. Suvivirrestä voin laulaa ensimmäisen säkeen jos tarvitsee, koska sen tunnustuksellisuus on aika tulkinnanvaraista.

Olen ehkä outo siinä mielessä, mutta minä koen jotenkin hirveän vahvasti sen, että olisi väärin minua ja väärin niitä uskovia/uskontoa/seurakuntaa kohtaan, jos laulaisin tai lausuisin tunnustuksellisia lauluja, joita en itse tunnusta. Voin kyllä kuunnella niitä, mutten itse osallistu.
 
Tietysti lauloin. En koe sitä uskonnollisena lauluna, vaan kesän aloituksena. Siihen liittyy valtava tunnelataus, kun lapsena se merkitsi kesäloman alkamista.

Ja todellakin tulee tippa linssiin jo sen laulun ajattelemisesta. Todella kaunis laulu.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Blaaah:
Tietysti lauloin. En koe sitä uskonnollisena lauluna, vaan kesän aloituksena. Siihen liittyy valtava tunnelataus, kun lapsena se merkitsi kesäloman alkamista.

Ja todellakin tulee tippa linssiin jo sen laulun ajattelemisesta. Todella kaunis laulu.

No virsi se on, ja sanoituksiltaan uskonnollinen
 
Alkuperäinen kirjoittaja Blaaah:
Tietysti lauloin. En koe sitä uskonnollisena lauluna, vaan kesän aloituksena. Siihen liittyy valtava tunnelataus, kun lapsena se merkitsi kesäloman alkamista.

Ja todellakin tulee tippa linssiin jo sen laulun ajattelemisesta. Todella kaunis laulu.

Näin minäkin ajattelen suvivirrestä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Blaaah:
Tietysti lauloin. En koe sitä uskonnollisena lauluna, vaan kesän aloituksena. Siihen liittyy valtava tunnelataus, kun lapsena se merkitsi kesäloman alkamista.

Ja todellakin tulee tippa linssiin jo sen laulun ajattelemisesta. Todella kaunis laulu.

No virsi se on, ja sanoituksiltaan uskonnollinen

Mutta suurin osa oppilaista ei sitä tiedosta. Jopa somalit hyväksyvät sitä koulun päättäjäis lauluksi
 
Alkuperäinen kirjoittaja Vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Blaaah:
Tietysti lauloin. En koe sitä uskonnollisena lauluna, vaan kesän aloituksena. Siihen liittyy valtava tunnelataus, kun lapsena se merkitsi kesäloman alkamista.

Ja todellakin tulee tippa linssiin jo sen laulun ajattelemisesta. Todella kaunis laulu.

No virsi se on, ja sanoituksiltaan uskonnollinen

Mutta suurin osa oppilaista ei sitä tiedosta. Jopa somalit hyväksyvät sitä koulun päättäjäis lauluksi

Mitä sillä ihonvärillä on merkitystä?
 
Alkuperäinen kirjoittaja mie:
Alkuperäinen kirjoittaja Blaaah:
Tietysti lauloin. En koe sitä uskonnollisena lauluna, vaan kesän aloituksena. Siihen liittyy valtava tunnelataus, kun lapsena se merkitsi kesäloman alkamista.

Ja todellakin tulee tippa linssiin jo sen laulun ajattelemisesta. Todella kaunis laulu.

Näin minäkin ajattelen suvivirrestä.

mä peesailen näitä... oon aina osallistunu koulun juhliin enkä näe mitään syytä miksen vois laulaa esim. suvivirttä siinä missä muitakin kulttuuriperinteeseen liittyviä lauluja.

niin, ja kun käyn esim konfirmaatioissa,ristiäisissä ym juhlissa, joissa lauletaan virsiä osallistun myös niihin, ja vain rukoukset jätän väliin. ihme touhua jos täytyy korostaa omaa tunnustuksettomuutta olemalla laulamatta jne...
 
Alkuperäinen kirjoittaja uskomatonta:
Alkuperäinen kirjoittaja mie:
Alkuperäinen kirjoittaja Blaaah:
Tietysti lauloin. En koe sitä uskonnollisena lauluna, vaan kesän aloituksena. Siihen liittyy valtava tunnelataus, kun lapsena se merkitsi kesäloman alkamista.

Ja todellakin tulee tippa linssiin jo sen laulun ajattelemisesta. Todella kaunis laulu.

Näin minäkin ajattelen suvivirrestä.

mä peesailen näitä... oon aina osallistunu koulun juhliin enkä näe mitään syytä miksen vois laulaa esim. suvivirttä siinä missä muitakin kulttuuriperinteeseen liittyviä lauluja.

niin, ja kun käyn esim konfirmaatioissa,ristiäisissä ym juhlissa, joissa lauletaan virsiä osallistun myös niihin, ja vain rukoukset jätän väliin. ihme touhua jos täytyy korostaa omaa tunnustuksettomuutta olemalla laulamatta jne...

No eikös siunkin sitten pitäis rukoilla? Mie en rukoile, enkä laula virsiä, enkä muutenkaan edes rippijuhlissa mielelläni kirkkoon mene. Toissa kesänä piti mennä kun sisko pääs ripille, mut suurimman osan ajasta olin poikani ja raskaana olevan siskoni kanssa pihalla kirkon viereisessä puistossa...
 
minä lauloin. hieman hymyilytti mutta annoin mennä, samoin uskonnollissävytteisen toisenkin lauluyn. mun uskomattomuuteni ei ole yksistä laulun sanoista kiinni. uskovillahan se on vaikea olla suvaitsevainen, ei meillä muilla.
 

No eikös siunkin sitten pitäis rukoilla? Mie en rukoile, enkä laula virsiä, enkä muutenkaan edes rippijuhlissa mielelläni kirkkoon mene. Toissa kesänä piti mennä kun sisko pääs ripille, mut suurimman osan ajasta olin poikani ja raskaana olevan siskoni kanssa pihalla kirkon viereisessä puistossa...
[/quote]

tota mä just tarkotin, mä en ymmärrä miksei voi olla sen verran sivistynyt että osallistuu noihin läheisten merkkitapahtumiin ilman suurempaa häslinkiä, vaikka itsellä ois eri näkökanta? musta se vaan on lapsellista. eihän suurin osa ihmisistä vihkiäisissä ym mitenkään hartaita ole, eivätkä varmaan rukoile, vaan ovat enemmänkin tapakristittyjä, joille nää laulut ym on myös vaan perinnettä....
 
Alkuperäinen kirjoittaja uskomatonta:
niin, ja kun käyn esim konfirmaatioissa,ristiäisissä ym juhlissa, joissa lauletaan virsiä osallistun myös niihin, ja vain rukoukset jätän väliin. ihme touhua jos täytyy korostaa omaa tunnustuksettomuutta olemalla laulamatta jne...

En mä sitä mitenkään korosta, enkä sano esimerkiksi kenellekään että en halua osallistua virteen/rukoukseen. Harva sitä edes huomaa, että en laula, ja nekin jotka huomaa tuskin ajattelee sen johtuvan tunnustuksellisista asioista. Monihan jättää muutenkin laulamatta sellaisissa tilaisuuksissa joissa on muita läsnä. Ainoa jonka kanssa olen siitä asiasta edes puhunut, on oma puoliso.

Samoin jos jossain juhlissa rukoillaan tai lausutaan uskontunnustus, kukaan ei sitä huomaa että minä olen siinä lausumatta, kun kuitenkin kunnioitan muiden rauhaa ja uskonvapautta olemalla hiljaa ja paikoillani, ja yleensä painamalla pääni alas. Ero muihin on vaan siinä, että en lausu vaan kuuntelen, eikä mun kädet ole ristissä.

Eikä ne virret tai rukoukset loukkaa minua, eikä mun tarvitse korostaa sitä että en itse usko. En mä mee kirkkoonkaan vaatimaan, että sen ohjelman pitäisi vastata uskonnottoman ihmisen tarpeita. Harva kristittykään varmaan laulaisi muslimin uskonnollisia lauluja, eikä sitä pidettäisi oman kristillisyyden "ihme korostamisena".
 
Emme ole ateisteja, vaan uskonnottomia.

Niin ja menimme kevätjuhlatilaisuuteen vasta suvivirren jälkeen. En minä eikä lapseni laulanut sitä. Eikä tullut tippa linssiin, koska olen vihannut virsiä koko kouluaikani, jolloin käytännössä uskonnonvapautta ei ollut.
 

Yhteistyössä