Asioita, joita suosittelette tehtäväksi ennen lapsia?

[vieras]

kaiken ehtii tehdä, vaikka olisikin lapsia. en ymmärrä ap:n pointtia. hän taitaa kuulu kerhoon: meillä on lapsia- emme voi siksi muka tehdä sitä tai tätä?

Aika moni muu kuitenkin ymmärsi pointtini, kenessäköhän vika...
En kuulu mainitsemaasi kerhoon, mutta saa kai täällä kysyä sellaisiakin kysymyksiä, joihin sinä arvoisa vieras et osaa suhtautua oikealla tavalla. Ja kyllä, elämää on myös lasten kanssa ja paljon onkin, mutta on täyttä paskapuhetta väittää, että elämä on samanlaista lapsettomana kuin perheellisenäkin.

nokuule, ihan omasta kokemuksesta voin sanoa, että kaikki omaisuus, ammatti, työt, matkat yms yms olen tehnyt äitinä. lapset eivät ole estäneet minua elämästä omaa elämääni. se, että joittenki mielestä ei voi esim opiskella kun on lapsia, on vain asenne vika ja silloin on väärässä kerhossa.

 

[hannamaria]

Mies kannattaa hommata.
Työpaikka kannattaa olla jo ihan siitä syystä että saa parempaa äitiyspäivärahaa, ja on paikka mihin mennä kun "lapsivapaat" on pidetty.

 

[Orion-]

Oppia huolehtimaan ensin itsestään, ja sit myös toisista.

 

[tiuna]

Ammatti ja työpaikka!! nyt on aika nihkeetä löytää 30kymppisenä ilman työkokemusta oman alan töitä, kun on elänyt elämäänsä väärässä järjestyksessä ja tietysti pahimman biletysvimman vois purkaa ennekuin lapsia hankkii, sen sentään itse tein

 

[Rukoilijasirkka]

Kannattaa käsitellä omia äiti ja isä suhteitaan ennen kun saa omia lapsia ja miettiä kaikki nippailu ja tukistus asiat.

 

[annaliisa]

opetella kaikki kirosanat, millä voi sitten purkaa turhautumistaan omaan pikku ämmänsä ^^^

 

[mun muru]

B) tuhmimmat seksifantasiat.. jos ne on vaaraksi fysiikalle ...
B) Treenata itsensä riisitikuksi ( jos tykkää) koska ainakin mulla raskaus leventää lantiota ja en ole enää koskaan se heinänkorsi joka olin ( tykkäsin siitäkin!!!)
B) Olla yökylillä ex tempore ja tulla superväsyneenä ja onnellisena kotiin ja nukkua koko aamupäivä ja päivä

Aika lailla noin muuten luulen ettei lapsi rajoita toimintaa.. :heart:

Nyt raskaana ( menossa 6kk) olemme miehen kanssa reissanneet Lofooteilla..., Palestiinassa.. Israelissa... Belgiassa.. valvoneet yötä ja huutaneet kuuta .. että raskausaikakaan ei rajoita matkustelua lainkaan.. Tosin en ole voinut mennä hurjiin leikkeihin esim. "banaani vene" = Israelissa moottoriveneen perään hihnalla kiinni "banaaniin" joukko ihmisiä.. + hirveä vauhti + paljon mutkia + paljon veteen lentäviä ihmisiä. Voin sanoa että kävi kateeksi

 

[Jive-]

No äidiksi kasvetaan ja raskausaikana ehtii miettiä omia kasvatusperiaatteita ym., ainakin mun mielestä. Mutta mä sanoisin, että olen tyytyväinen, kun taustalla enne miestäni (jonka kanssa lapseni saan) oli muutama pitkä suhde, joiden aikana selvisi, millaisen miehen haluan elämääni jakamaan, ja olen elänyt "villiä nuoruutta" (kaikille sitä tarvetta ei kai edes tule). Nyt olen vain onnellinen, että saan perheen, koska se on ollut mun haave jo 15-vuotiaasta asti. Matkustella voi lapsenkin kanssa, kuten myös voi opiskella äitinä.

 

[Nekkis]

kaiken ehtii tehdä, vaikka olisikin lapsia. en ymmärrä ap:n pointtia. hän taitaa kuulu kerhoon: meillä on lapsia- emme voi siksi muka tehdä sitä tai tätä?

Aika moni muu kuitenkin ymmärsi pointtini, kenessäköhän vika...
En kuulu mainitsemaasi kerhoon, mutta saa kai täällä kysyä sellaisiakin kysymyksiä, joihin sinä arvoisa vieras et osaa suhtautua oikealla tavalla. Ja kyllä, elämää on myös lasten kanssa ja paljon onkin, mutta on täyttä paskapuhetta väittää, että elämä on samanlaista lapsettomana kuin perheellisenäkin.

nokuule, ihan omasta kokemuksesta voin sanoa, että kaikki omaisuus, ammatti, työt, matkat yms yms olen tehnyt äitinä. lapset eivät ole estäneet minua elämästä omaa elämääni. se, että joittenki mielestä ei voi esim opiskella kun on lapsia, on vain asenne vika ja silloin on väärässä kerhossa.

No kuule, ihan omasta kokemuksestani tiedän, mitä on elää ja kokea paljon, paljon sellaisia asioita lapsen kanssa, mitä useimmat muut kokevat ilman lapsia. Ei lapsi ole minuakaan estänyt tekemästä mitään, mutta esimerkiksi ryyppyputket ja ex tempore ulkomaille jonnekin bailupaikkaan lähteminen eivät tulisi nyt kuuloonkaan. Tällaiset asiat kuuluvat sinne lapsettomaan ja sitä kautta huolettomampaan elämään, jossa ei tarvitse kantaa vastuuta kallisarvoisesta lapsesta. Mutta vissiin sulla on vaippa vähän vinossa, ymmärrän kyllä, ettet ole sitten ilmeisesti lasten kanssa kaiken kokiessasi ehtinyt keskustelemaan asioista asiallisesti. Kaikki ei vaan osaa, tsemppiä jatkoon. :hug:

 

[AnniHelena]

Mulla ei jäänyt juuri mitään kokematta. Ennen lapsia ehdin opiskella itselleni ammatin, matkustella kavereiden kanssa, asua ja työskennellä ulkomailla, bilettää vaikka kuinka, seurustella useamman kerran, jne. Selvittää, kuka olen ja mitä haluan.

Kompsis, näin vanhemapana äidiksi tulon etuja.

 

[Nekkis]

No äidiksi kasvetaan ja raskausaikana ehtii miettiä omia kasvatusperiaatteita ym., ainakin mun mielestä. Mutta mä sanoisin, että olen tyytyväinen, kun taustalla enne miestäni (jonka kanssa lapseni saan) oli muutama pitkä suhde, joiden aikana selvisi, millaisen miehen haluan elämääni jakamaan, ja olen elänyt "villiä nuoruutta" (kaikille sitä tarvetta ei kai edes tule). Nyt olen vain onnellinen, että saan perheen, koska se on ollut mun haave jo 15-vuotiaasta asti. Matkustella voi lapsenkin kanssa, kuten myös voi opiskella äitinä.

Ja itse laitan peesiä tähän!
Lapsen kanssa voi opiskella ja matkustella, sitä mieltä olen ollut aina ja sen kokeneena tiedänkin, että kaikki on vaan järjestelykysymyksiä.
Hurjaa nuoruutta taas ei voi lapsen kanssa elää, tai no voi, mutta mikäs sen karmeampi näky kuin kolmeakymppiä lähentelevä, teini-ikäänsä takaisin kiskova mamma. :|

 

[aslö]

Mies kannattaa hommata.
Työpaikka kannattaa olla jo ihan siitä syystä että saa parempaa äitiyspäivärahaa, ja on paikka mihin mennä kun "lapsivapaat" on pidetty.

Ainoa mihin komppaan. Siis toi mies-osuus. Töitä löytyy aina. En laittaisi lastentekoa odotukseen työpaikan takia.

 

[sweet baby J]

En minä tiedä.. se riippuu ihan henkilön mielenkiinnonkohteista..
Me biletettiin (toki vieläkin mutta harvemmin), matkailtiin ulkomailla kahdestaan..

 

[kutku]

Sain esikoisen 19-vuotiaana ja ei oo kyllä mitään, mitä olis pitäny ehtiä tekemään. Mulla kun ei kuitenkaan olis ollu varaa tehdä mitään isoja ulkomaan matkoja. Ja olisko tullu tehtyä. Au pairiksi en halunnu (tai joskus mietin), vaihto-oppilaaksi oli hankala lähteä, kun en ollu sellasessa koulussa, mistä olis noin vain päässy. Tai ei olis kyllä tullu edes lähettyä, kun miehen kans jo sillon seurustelin.

Ja jo seurusteluaikana haaveiltiin siitä, että koko perheellä muutettas joskus ulkomaille. Nimenomaan perheenä lasten kanssa. Saa nähä tapahtuuko.

Mä kuitenkin eniten aina mietin sitä, että en uskalla jättää lasten "tekoa" myöhemmälle iälle sen vuoksi, että haluaisin tehdä jotain muuta. Lapsia kun ei tehdä vaan saadaan ja niitä ei saa millon haluaa, ulkomaan matkat sun muut voin kuitenkin tehdä millon haluan, jos terveyttä ja rahaa riittää.

Ammatti olis toisaalta ollu kiva, siis sellanen missä aikos jatkaakin, mutta nyt oon kohta 24v enkä vieläkään tiedä mitä haluan "isona tehdä", joten mun olis varmaan pitäny odottaa 50 ikäseksi ennenku olisin varma siitä asiasta. Olisinko sittenkään.

Joten näin on hyvä.

 

[kutku]

No äidiksi kasvetaan ja raskausaikana ehtii miettiä omia kasvatusperiaatteita ym., ainakin mun mielestä. Mutta mä sanoisin, että olen tyytyväinen, kun taustalla enne miestäni (jonka kanssa lapseni saan) oli muutama pitkä suhde, joiden aikana selvisi, millaisen miehen haluan elämääni jakamaan, ja olen elänyt "villiä nuoruutta" (kaikille sitä tarvetta ei kai edes tule). Nyt olen vain onnellinen, että saan perheen, koska se on ollut mun haave jo 15-vuotiaasta asti. Matkustella voi lapsenkin kanssa, kuten myös voi opiskella äitinä.

Mä taas kun löysin niin hyvän miehen, niin on pakko pitää kiinni. Vaikka meilläkin on omat sanaharkkamme ja välillä ollu kausia, että tuntuu että mistään ei tuu mitään. Mutta silti, tuota en pois vaihtas, vaikka edelliset seurustelusuhteet on ollukin sitä kuukauden kahdan luokkaa. 16v olin kun alettiin seurustelemaan siis tämän miehen/lasten isän kanssa.

 

[kaisa]

Nauttia siitä, että on vapaa kuin taivaan lintu. Voi lähteä viiden minuutin varoitusajalla vaikka kuukauden reissulle, keskellä yötä baariin, tai mitä vaan. Harmi, että siitä vapaudesta ymmärtää nauttia vasta, kun on kolmen lapsen kanssa kotona