ZikZik Tutun kuuloista.. Itsekin parturi-kampaaja (& meikkauskurssin käyneenä) saa olla jatkuvasti kavereiden ja tuttavien hiuksia laittamassa. Eipä noista baari-iltojen alotteluista koskaan oikein ole nauttinut, kun kavereita istuu jonossa kampaukseen ja meikkiin ja suurin osa illasta meneekin sit siihen.
Ja kummasti ilmestyy tälläisiä kavereita, että aina kun alkaa olemaan hiustenleikkuun aika/tarvii kampausta johonkin juhliin, niin sit soitetaan ja ollaan niin kaveria ilmaisen tukanleikkuun toivossa, mutta muuten ei pidetä paljon mitään yhteyttä... :/ Nyt olen kyllä alkanut oppimaan sanomaan ei. Myös jos uusiin ihmisiin tutustuessa huomaan, että henkilöä kiinnostaa lähinnä se, että olen kampaaja, jätän tutustumiset aika vähiin
Ja kummasti ilmestyy tälläisiä kavereita, että aina kun alkaa olemaan hiustenleikkuun aika/tarvii kampausta johonkin juhliin, niin sit soitetaan ja ollaan niin kaveria ilmaisen tukanleikkuun toivossa, mutta muuten ei pidetä paljon mitään yhteyttä... :/ Nyt olen kyllä alkanut oppimaan sanomaan ei. Myös jos uusiin ihmisiin tutustuessa huomaan, että henkilöä kiinnostaa lähinnä se, että olen kampaaja, jätän tutustumiset aika vähiin
vieras
Kampaajat? Miksi ihmeessä olette tehneet ilmaiseksi kavereille? Tulisiko siivooja-kaverinne teille ilmaiseksi siivoamaan?
Entisessä ammatissani joka oli tajoilija, oletettiin ilman muuta et jos on jotkut kekkerit ni mie ihan automaattisesti tartun kahvipannun kahvaan ja kaatelen ja roudaan lautasia ja pullia jne jne Toinen oli et kaikki maailman drinkit olis pitäny tietää et siis se väritön ja hyvän makunen, mis oli pilli ja kirsikka et kyllähän sie sen tiijät
et siis se väritön ja hyvän makunen, mis oli pilli ja kirsikka et kyllähän sie sen tiijät
vieras
Minuakin pyydetään avuksi tietokonejutuissa, jos tarvitaan asennusapua jne. Paljon kysellään myös ihan yleisiä juttuja laskutukseen liittyen.
Toisaalta ymmärrän ja kannatan palvelusten vaihtoa, jos tuttavapiiristä monenlaista osaamista löytyy. Mutta sen pitäisi olla tosiaan molemmin puolista eikä vaan niin että aina se yksi on joka antaa sitä omaa osaamistaan ja aikaansa. Pahimmissa tapauksissa on kun on niin, että toinen tuttavista auttaa ilmaiseksi omilla taidoillaan ja vastapuoli taas pyytää rahaa, jos joutuu auttamaan.. ei kovin reilua.
Toisaalta ymmärrän ja kannatan palvelusten vaihtoa, jos tuttavapiiristä monenlaista osaamista löytyy. Mutta sen pitäisi olla tosiaan molemmin puolista eikä vaan niin että aina se yksi on joka antaa sitä omaa osaamistaan ja aikaansa. Pahimmissa tapauksissa on kun on niin, että toinen tuttavista auttaa ilmaiseksi omilla taidoillaan ja vastapuoli taas pyytää rahaa, jos joutuu auttamaan.. ei kovin reilua.
Yleensä kaikki pikkuvammat tullaan hoidattamaan mulla kun ei pienien takia viiti ensiapuun lähteä. Ärsyttävintä on, kun joku soittaa ja selittää tilannetta ja sit mun pitäis osata nkemättä puhelimessa neuvoa, eikä neuvoksi kelpaa että mene ensiapuun/lääkäriin kun mun lähärinä pitäis osata arvioida että puhkeeko joltain umpisuoli tai onko silmätulehdus ihan näkemättäkin. :headwall:
tätsy
Peesi tähän. Ja isovanhempien kaverit soittaa sellaisina aikoina (juhlapyhät, yöllä) kun apteekki ei ole auki että "mä otin vahingossa yöllä buranaa vaikka olin jo illalla ottanu" tai "mulla on nyt jotain näppyä tuolla selässä, voiko siihen laittaa kotrisoonia"...Alkuperäinen kirjoittaja Gluteus maximus:
lastenhoitaja
Katsomaan lasten perään sukujuhlissa. Oma on pieni ja sen vahdin, mut kun mut nähdään lasten mukana, oletetaan että mielelläänhän minä ne muutkin katson, kun tykkään niin lapsista. Tykkäänkin mut se ei nyt ollutkaan tämän pointti...
"Minnahan osaa käyttää hyvin kameraa,siehän sitten kuvaat juhlat"-ja törkätään kamera käteen!
Phoebs
Mun ammattia on vaikea yrittää normielämässä hyödyntää, mutta kyllä siihen ihmisillä silti sanottavansa on ja se on yleensä negatiivista
ap
Ja teet työksesi..? Minäkö utelias :saint:Alkuperäinen kirjoittaja Phoebs:Mun ammattia on vaikea yrittää normielämässä hyödyntää, mutta kyllä siihen ihmisillä silti sanottavansa on ja se on yleensä negatiivista
sitruuna
Soitteleeko vanhemmat tosiaan opettajalle useinkin kotiin? Siis sano nyt kuinka usein sellaista tapahtuu ja onko niillä ihan oikeata asiaa vai ihan diipadaapaa? Eihän sun tietenkään tarvi kotona puhelinta päivystää tai vastata vanhempien juttuihin.Alkuperäinen kirjoittaja Meade:
Alkuun sitä oli kai vaan liian kiltti ja ei osannut sanoa ei. Köyhät opiskelijakaverit tuli usein näin hiustenleikkuuseen: "mulla ei kyllä ole nyt rahaa mut mä tarjoon sulle sit joskus kahvin"Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Ei siinä sit enää kehdannut perua kun se jo istui siinä. Itse en kyllä kehtaa keneltäkään odottaa mitään ilmatteeksi vaikka kuinka hyvä kaveri olisikin.. Mutta kyllä siinä aika nopeasti oppi sanomaan ei. Vinkkejä mielellään ilmatteeksi annan, mutta ilmaista työtä en ala tekemään. Yrittäjänä varsinkin sen rajan oppi hyvin..
Nyt en ole vuoteen kampaajan hommia työkseni tehnyt vaan siirryin vaatekaupan myyjäksi. Nykyään onkin kiva silloin tällöin harrastuksena harvoille ja valituille hiuksia laittaa
Nyppimään kulmia,värjäämään ripsiä ja kulmia yms.Meikkaamaan kaikenmaailman juhliin...
Mun kaveri sanoo suoraan, että hän ei muuten sitten tee töitä vapaa-ajalla... Jokainen saa laittaa kuontalonsa itte, hän huolehtii vaan omasta ulkonäöstään. Ei kukaan sit pyydäkään, kun tietää sen olevan turhaa.Alkuperäinen kirjoittaja Fistik:ZikZik Tutun kuuloista.. Itsekin parturi-kampaaja (& meikkauskurssin käyneenä) saa olla jatkuvasti kavereiden ja tuttavien hiuksia laittamassa. Eipä noista baari-iltojen alotteluista koskaan oikein ole nauttinut, kun kavereita istuu jonossa kampaukseen ja meikkiin ja suurin osa illasta meneekin sit siihen.
Ja kummasti ilmestyy tälläisiä kavereita, että aina kun alkaa olemaan hiustenleikkuun aika/tarvii kampausta johonkin juhliin, niin sit soitetaan ja ollaan niin kaveria ilmaisen tukanleikkuun toivossa, mutta muuten ei pidetä paljon mitään yhteyttä... :/ Nyt olen kyllä alkanut oppimaan sanomaan ei. Myös jos uusiin ihmisiin tutustuessa huomaan, että henkilöä kiinnostaa lähinnä se, että olen kampaaja, jätän tutustumiset aika vähiin
Mulle tulee kaikki avautuun, vaikka ei tietäskään millä alalla oon. Kai mun otsassa lukee jotain, mikä vetää ihmisiä purkamaan ongelmansa mun niskaan. Sit kun itte tartteisin joskus tukea niin oletetaan, että pärjään itekseni. Oon siis opetellu liukeneen tilanteesta, mikäli kyseessä ei o hyvä käveri tai muuten läheinen (joka tarvittaessa on mun tukena) .
*Muoks* Lisäänpä vielä. Tuttu opiskeli fysioterapeutiks ja pyysin sitä hieroon, kun olis ollu tosi tarpeen. Kerroin maksavani, ilmaseks ei olis tarvinnu tehdä. Ei suostunu, vaikka oli lisätienestin tarpeessa... Vastaus oli "Ei musta mikään hieroja tuu!" No, sittemmin on joutunu huomaamaan, että sekin homma on osa sitä ammattia. :kieh:
sekopiä
Sama mutta mä taas mieluusti teen vapaa-ajallakin "työtä". Luen, vastaan, kerron....Alkuperäinen kirjoittaja Gluteus maximus: