Arvatkaa kuka ei kuulunut joukkoon...?

Kouluuntutustuminen oli tänään.
Mä en ensinnäkään tajunnut ajtella että me vanhemmatkin oltais siellä se aika.
Toisekseen mulla ei ollut lapsenvahtia niin että kuopus kulki mukana.

Mutta vähänks ne oli 'aikuisia' kaikki ja tvinsettiä tms päällä.

JA minä kuin pystymettän junttilasta sinne tipautettu punasella päälläni ja niittifarkuissani hupparitakki päällä.

Tuli vähän orpo olo ja tuijotuksia. :|


Noooo, kai ne muhunkin tottuu...

 

Musta vaan on nii loistavaa et ihmiset on erilaisia, eikä kaikki tylsää samaa massaa

 

En mä tiedä miks mulle tuli siellä semmonen olo.

Sit kun mä olen vielä tämmönen hukkapätkä niin mä kuvittelen että ne kuvittelee mua joksikin teiniäidiksi ja lapsia vahingoiksi...
:ashamed:

 

sä olit ainaki värikäs! siks ne katto! ne on ite tylsiä harmaita, plääh.

 

En mä tiedä miks mulle tuli siellä semmonen olo.

Sit kun mä olen vielä tämmönen hukkapätkä niin mä kuvittelen että ne kuvittelee mua joksikin teiniäidiksi ja lapsia vahingoiksi...
:ashamed:

Se on pääasia että ite tiedät kuka oot.
Vaikka joo, uskoisin että tiedän tunteen kun muut on niin aikuista ja itte sitten..noh, jotain muuta.

 

Joo en minäkään joukkoon kuulunut keskiviikkona, kun esikoinen oli tutustumassa kouluun Että tervetuloa kerhoon vaan :hug:

 

Eilen vein esikoisen tutustumaan uuteen luokkaansa. Ero muihin oli suuri, mutta tutustumisillasta selvittiin kuitenkin. Vähän kummastelin yhden vanhemman penätessä "yhtä vahvaa yhteistyötä" kuin kakkosluokalla oli ollut. Suuri osa luokan oppilaista samasta koulusta siis ja nyt tulee kourallinen uusia joukkoon. Ihan kuin joku olisi yhteistyön VASTAINEN? :/

 

Yleensä mä olen ihan oma itteni vaan, muista välittämättä, tais tuo kouluympäristö tehdä tehtävänsä muhunkin

 

I hear ya

Mulla on samat fiilikset aina olleet, oli sitten kyse kouluun tutustumisessa tai lasten harrastuksista. Eroan aina joukosta samaan tyyliin. Muilla on just jotakin tviidiä päällä ja tää tulee paikalle verkkareissa tmv farkuissa paikalle ja katseet kääntyy. Mutta mä oonkin kuulemma lasten kavereidenkin mielestä rento mutsi

 

Ihan niinku mä pari viikkoa sitte..sillä erotuksella että mä oon jo niin tottunu, ettei tunnu missään. Siinähä vahtaavat, ja siinähän puhuvat jos mielensä tekee. Luultavasti silti ihmisillä on parempaakin tekemistä

 

Näitä 'munkaltaisia' näkee kyllä kaupungilla tms, mutta mihin ne aina katoaa, kun ei niitä näe yhtäaikaa tommosissa tilasuuksissa?

Pitäis joku tasa-arvo laskelma tehdä, että omiiiituisia vanhempia yhtä luokkaa kohden ainakin kolme, etteivät tunne oloaan orvioksi piruiksi

 

Perustetaan oma koulu meidän kummajaisvanhempien lapsille :snotty:

 

Asiasta pikkasen sivuun, mua nauratti joskus talvella kun hain pojan päiväkodista violetinpinkin tukkani kans ja siellä lauma pikku poikia meni iha hiljaseks ja hetken päästä silmät suurina kysy mun pojalta et hei **** onkoha sun äitis värjänny ton tukan

 

Mä en edes alota vaatteista mutta miten miiusta tuntuu että tuolla päikyssä me ollaan miehen kanssa ne nuorimmat vanhemmat? Kaikki muut on yli 30, lähemmäs 40 v...

 

mulla on kans tyttöjen tarhas sama fiilis,ekaks olen nuorempi kun kaikki muut vanhemmat,ja sit just tää et mulla aina farkut,verkkarit,huppari...mustat lyhyet hiukset,tatuointeja...aina töllätään ja kukaan ei mun kanssa juttele siellä kevätjuhlissa ym

 

Asiasta pikkasen sivuun, mua nauratti joskus talvella kun hain pojan päiväkodista violetinpinkin tukkani kans ja siellä lauma pikku poikia meni iha hiljaseks ja hetken päästä silmät suurina kysy mun pojalta et hei **** onkoha sun äitis värjänny ton tukan

Eeei, se syntyi tommosena!

 

Arvatkaa vaan kun tyttöä balettiin vien :headwall:

SIELLÄ se on konservatiivisuus huipussaan, kukaan ei edes tervehdi vaikka edeltä sanois.
No ei koske kaikkia, mutta ne 'burberrymammat' ei tervehdi, töllää vaan.

 

Musta vaan on nii loistavaa et ihmiset on erilaisia, eikä kaikki tylsää samaa massaa

Peesailen tätä. Mä itse olen aika tavis, en tosin missään tweedeissä kulje (jos ne lasketaan normaaliksi), mutta en mä ainakaan pahalla tuijottaisi. Voisin jäädä kyllä katsomaan ja ajatella mielessäni, että ihanaa, kun jotkut uskaltavat olla omia itsejään, itsestäni ei välttämättä olisi siihen.

 

Mä en edes alota vaatteista mutta miten miiusta tuntuu että tuolla päikyssä me ollaan miehen kanssa ne nuorimmat vanhemmat? Kaikki muut on yli 30, lähemmäs 40 v...

Minä muistan edelleen esikoisen eskarin vanhempainillan, jossa kaikkien muitten vanhemmat olivan minua noin 10 vuotta vanhempia. Lisäksi olen aina ollut ikäistäni nuoremman näköinen, eikä "nuorekas" (eli vähän turhankin rento) pukeutumiseni ainakaan auttanut asiaa.

Lastentarhanopettaja sitten aloitti vanhempainillan ehdottamalla, että tutustuisimme hieman toisiimme ja kääntyi minun puoleeni kysyen "niin MITEN vanha sinä olitkaan?"

 

Mä en edes alota vaatteista mutta miten miiusta tuntuu että tuolla päikyssä me ollaan miehen kanssa ne nuorimmat vanhemmat? Kaikki muut on yli 30, lähemmäs 40 v...

Minä muistan edelleen esikoisen eskarin vanhempainillan, jossa kaikkien muitten vanhemmat olivan minua noin 10 vuotta vanhempia. Lisäksi olen aina ollut ikäistäni nuoremman näköinen, eikä "nuorekas" (eli vähän turhankin rento) pukeutumiseni ainakaan auttanut asiaa.

Lastentarhanopettaja sitten aloitti vanhempainillan ehdottamalla, että tutustuisimme hieman toisiimme ja kääntyi minun puoleeni kysyen "niin MITEN vanha sinä olitkaan?"

 

Elä välitä, eikä suurin osa porukasta katso mitenkään pahalla, vaan vain uteliaisuuttaan. Jos olisit 35-vuotias ja pukeutuisit samalla tavalla, saattaisit saada samoja katseita, eli ei se välttämättä liity ikään. Niistä 30-40-vuotiaista vanhemmista monet ovat sellaisessa vakityöpaikassa, että arkivaatetus on tuollainen twinset-tyyppinen, halusivat tai eivät. Heistä voi olla ihan piristävääkin nähdä jotain muutakin kuin itsensä näköistä porukkaa.

Minä en ole koskaan ikääni häpeillyt ja olen vain puskenut mukaan seuraan. Ei ole kukaan tullut sanomaan, että olisin liian nuori, väärän näköinen tai muuten vain urpo. Selän takana ovat jotkut ikääni miettineet, mutta täytyy myöntää että itsekin olen niitten 40+ -ikäisiltä näyttävien vanhempien ikää pohtinut yksin ja muiden kanssa. Ensisynnyttäjien keski-ikä on 28 ja toissynnyttäjien jotain 32, eli on ihan luonnollista, ettei alle 28-vuotiaita ekaluokkalaisten vanhempia löydy yhdeltä luokalta kovin montaa.

Minä sain esikoiseni parikymppisenä ja nyt kun 31-vuotiaana odotan toista lasta, niin aika moni on olettanut että olen korkeintaan 25-vuotias. En edes halua tietää, minkä ikäiseksi minua luulivat silloin esikoista odottaessa. Ei se ikä mitään haittaa, tärkeintä on että lähtee täysillä mukaan yhteisiin juttuihin!

 

Hei mä oon 32!!

 

Perustetaan oma koulu meidän kummajaisvanhempien lapsille :snotty:

Spookyluokka joka kouluun!