Ärsyttää kaverin jatkuva avuntarve!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "Omena"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
O

"Omena"

Vieras
Mitenköhän saisi kaverini ymmärtämään jotta hänen JATKUVAT pyynnöt auttaa häntä hänen lastenhoidossa ahdistaa. Itsellänikin on pieniä lapsia enkä saa juuri mistään lastenhoitoapua niin en oikeasti jaksaisi lisäksi toisten lapsia hoitaa omieni lisäksi. Samoin jos meillä on menoa samoihin tapahtumiin niin aina ollaan kuskia vailla. Olen pienituloinen enkä kehtaa pyytää bensarahaa. Ylimääräistä heittoa tulisi aina 30km koska asumme eri suunnilla. Ahdistun suunnattomasti siitä jotta hän pyytää jatkuvasti johonkin apua. Itse en apua pyydä, olen pienestä asti oppinut huolehtimaan omista asioista pyytämättä muilta apua. Olen elämässäni ollut niin monesti ihmisten hyväksikäytettävänä joten ehkä se aiheuttaa ahdistuksen. Kunpa kaverini ymmärtäisi lopettaa yksipuolisen avunpyytämisen. Hänen mieltään kun en kumminkaan haluaisi pahoittaakkaan. Muut kaverini eivät pyydä kuin harvoin apua ja silloin haluankin auttaa mielelläni. Harmittaa tälläinen tilanne. Miten itse toimisit/ olet toiminut vastaavassa tilanteessa?
 
Tohon ei auta mikään muu kuin että kieltäydyt ihan suoraan silloin, kun et halua tehdä näitä palveluksia tai sulle ei muuten sovi. Etkä selittele mitenkään, koska jos alat selittelemään tuollainen kaveri keksii kyllä vastaselitykset sinun laisellesi ylikiltille ihmiselle, ja huomaat että sun on pakko suostua.

Eli, sanot vaan että et ota hänen lapsiaan hoitoon, sinulle ei nyt sovi. Js kaverisi kysyy syytä niin sanot että se ei nyt vaan käy. Etkä annakaan sen ruinata enempää. Opettelet sanomaan tuon jämäkästi.
Samoin teet tuon kuskauksen kanssa.
Jos sulla on siihen se syy, ettet voi kuskata siksi ettei sulla ole rahaa ostaa bensaa sanot sen. Näin:
"En lähde kuskaamaan, autossani ei ole bensaa eikä mulla ole rahaa ostaa sitä. Jos sä annat bensarahaa kympin, 15 euroa, 20 euroa, (sanot summan), niin sitten voin lähteä"
Jos et halua lähteä ollenkaan, toimit kuten lastenhoitoasiassa.

Jos hän tällaisesta pahoittaa mielensä, sun pitää opetella ymmärtämään että sitten saa pahoittaakin, koska sitten tuo ei johdu ajattelemattomuudesta vaan siitä että tuo kaveri yrittää käyttää sua hyväkseen.

No niin, tässäpä ohjeita ja tsemppiä sulle!
 
[QUOTE="Omena";28055334]Mitenköhän saisi kaverini ymmärtämään jotta hänen JATKUVAT pyynnöt auttaa häntä hänen lastenhoidossa ahdistaa. Itsellänikin on pieniä lapsia enkä saa juuri mistään lastenhoitoapua niin en oikeasti jaksaisi lisäksi toisten lapsia hoitaa omieni lisäksi. Samoin jos meillä on menoa samoihin tapahtumiin niin aina ollaan kuskia vailla. Olen pienituloinen enkä kehtaa pyytää bensarahaa. Ylimääräistä heittoa tulisi aina 30km koska asumme eri suunnilla. Ahdistun suunnattomasti siitä jotta hän pyytää jatkuvasti johonkin apua. Itse en apua pyydä, olen pienestä asti oppinut huolehtimaan omista asioista pyytämättä muilta apua. Olen elämässäni ollut niin monesti ihmisten hyväksikäytettävänä joten ehkä se aiheuttaa ahdistuksen. Kunpa kaverini ymmärtäisi lopettaa yksipuolisen avunpyytämisen. Hänen mieltään kun en kumminkaan haluaisi pahoittaakkaan. Muut kaverini eivät pyydä kuin harvoin apua ja silloin haluankin auttaa mielelläni. Harmittaa tälläinen tilanne. Miten itse toimisit/ olet toiminut vastaavassa tilanteessa?[/QUOTE]


Sanot tuttavallesi, että sinulla ei ole paljon rahaa ja nykypäivänä bensakin maksaa aika paljon.
Sanot, että voit viedä tuttavasi lasta , mutta pyydät hieman bensarahaa tästä, ksoka muuten et itse pärjää omissa menoissasi.

Olen samanlainen kuin sinä ja olen ollut tällainen melkein koko elämäni. On tosi vaikea pitää puoliansa ja sitten alkaa ahdistamaan, kun ei ole itsellänikään liikoja.
Minäkin olen joutunut miettiä, että kun annan näin ja näin paljon jollekin toiselle niin joudun sitten omat menoni laittamaan vielä tiekemmalle. Minunkin olisi kannattanut sanoa ajat sitten, että tilanteeni on tämä, että minulla ei ole vaan yksinkertaisesti rahaa auttaa toista, koska auttaminen tässä tilanteessa maksaa, kun viet autollasi isomman lenkin.
 
Kannatan siis toisen ihmisen auttamista.

Mutta pitää olla myös rehellinen eli sanoa toiselle, jos en pysty toista auttamaan. Sanoa suoraan, että nyt on tilanne se, että oeln niin tiukilla, että ei ole rahaa ostaa bensaa.

Eikä tässä ole mitään pahaa, kun sanoo niin kuin asia on oikeasti. Tämän asian voi sanoa toiselle ystävällisesti.
 
Kiitoksia järkevistä vastauksista! Tuntuu kyllä pahalta sanoa jotta tarvitsen bensarahaa auttamisisesta mutta tosiasiahan se on jotta turha sitä on omasta pussista repiä jatkuvasti ja perua omia muita menojaan sen takia jottei olekkaan enää rahaa mennä. En tiedä kumpi ahdistaisi pidempään repiä omasta pussista vai uskaltaa pyytää bensarahaa. Minulle taitaisi vaan tulla kauhea syyllisyys jos pyytäisin rahaa bensoihin.
 
Mieti etukäteen mikä olisi kohtuullinen summa jos koukkaat sieltä kautta, ja jos ajankäytöllisesti sopii, niin lupaat kyytiavun ja kerrot summan.

Jos aikaikkunaan ei mokoma koukku käy niin sitten sanot että olen pahoillani, nyt ei onnistu.

Ja lapsenhoitoon täytyy vain reippaasti sanoa että ei, meillä on nyt muita suunnitelmia. Tai sitten voi ehdollistaa apunsa; voin hoitaa lapsiasi, minulla olisi sitten ensi viikonloppuna tarve myös lastenhoitoon, otatteko silloin meidän lapset? Ai ei vai? No milloin otatte? Ai ei tiedä milloin, no sitten en minäkään tiedä tästä kerrasta, ei taidakaan sopia.

Olen kiukustuttanut muinoin erään perheen, koska olin "totuttanut" heidät ainaiseen avuliaisuuteeni. Kun sitten jossain kohtaa oli pakko sanoa että kiitos mutta ei kiitos, niin suututtihan se heitä. Mutta ei ne välit siitä lopullisesti menneet kuitenkaan. Kohtelias kieltäytyminen rehellisesti on parempi kuin jatkuva piilovihan kartuttaminen kun aina "joutuu" ja "uhrautuu" auttamaan vaikka ei tahtoisi. Aika ilkeää kiltteilyä on tuokin.
 
siis jo on moukka kaveri jos ei itse tarjoa bensarahaa ja tuommonen km-määrä tulee ylimääräistä ja usein(?):O
Sano suoraan että ilman bensarahaa et enää ajele kun itsekin tarviit rahaa,ei ole varaa muidenkin ajoja ajella ilmatteeksi.
 
[QUOTE="Omena";28055421]Kiitoksia järkevistä vastauksista! Tuntuu kyllä pahalta sanoa jotta tarvitsen bensarahaa auttamisisesta mutta tosiasiahan se on jotta turha sitä on omasta pussista repiä jatkuvasti ja perua omia muita menojaan sen takia jottei olekkaan enää rahaa mennä. En tiedä kumpi ahdistaisi pidempään repiä omasta pussista vai uskaltaa pyytää bensarahaa. Minulle taitaisi vaan tulla kauhea syyllisyys jos pyytäisin rahaa bensoihin.[/QUOTE]


Olen ollut kiltti koko elämäni ja olen auttanut ja käyttänyt muiden menoihin rahaa.
Minulla on ollut aina pienet tulot ja olen auttanut ihmisiä, joilla on hyvät ammattiasemat ja hyvät tulot. Olen auttanut, kun olen aina ajatellut, että pitää auttaa vaikka se tietäisi, että joudun elämään seuraavat viikot entistä tiukemmalla.
Nyt vanhempana olen oppinut sanomaan jo muutaman kerran, että "minulla on niin pienet varat että en pysty auttamaan". Tämä oli ensin kova pala, koska en olisi halunnut sanoa julkisesti "minulla ei ole rahaa". olen ylpeyteni niellyt ja oppinut sanomaan, että minulla ei ole oikeastikin varaa. Asia on ihan niin kuin se on eli kun ei ole rahaa niin ei ole rahaa.
jotkut ovat suuttuneet ja ottaneet etäisyytttä, mutta he ovat olleet sellaisia, jotka ovat käyttäneet kokoajan hyväksi ja eivätkä ole halunneet ikinä antaa omastaan mitään vaikka ovat varakkaita ja hyvässä asemassa. Olen oppinut, että on ihmisiä jotka käyttää toista hyväkseen viimeiseen saakka vaikka toinen olisi köyhempi ja tällä avunpyytäjällä olisi rahaa ja omaisuutta vaikka kuinka paljon. Jotkut ihmiset eivät tästä välitä vaan ahneuksissaan ottavat köyhältä hänen viimeisen roponsa.
 
Voi luoja mä inhoan näitä ihmisiä!!!!Jotka aina on kinumassa jotain apuja..Se on mun mielestä noloa että kehtaa AINA pyytää.MÄ olen tosi kiltti itte ja hoidan paljon muiden lapsia, autan jos tarviivat kyytiä tai muuta vastaavaa. Mutta eipä koskaan mene toistepäin..
 
Voi luoja mä inhoan näitä ihmisiä!!!!Jotka aina on kinumassa jotain apuja..Se on mun mielestä noloa että kehtaa AINA pyytää.MÄ olen tosi kiltti itte ja hoidan paljon muiden lapsia, autan jos tarviivat kyytiä tai muuta vastaavaa. Mutta eipä koskaan mene toistepäin..

Ymmärrän hyvin ihmistä, joka on kovassa pulassa ja pyytää usein apua. Hätä on aina hätä, joten tämän ymmärrän.
En kuitenkaan ymmärrä ihmistä, jolla on paljon vaurautta ja pyytää kokoajan apua toiselta henkilöltä, jolla on pienet varat ja auttamisesta koituu kuluja pienivaraiselle.
Toki hyvävaraisiakin saa auttaa, mutta tässä sitten pitäisi olla vastavuoroisuutta tai jotain sellaista että esim. hyvävarainen korvaa bensakuluja.
Tosin pienivarainekin voi ottaa asian puheeksi, että on vaan hieman rahaa ja hän tarvitsee hieman bensakuluja itselleen.
 
Kyllä se täytyy vaan itse opetella vetämään joku raja, ja sanomaan asioista ääneen. Esimerkiksi pyytää bensarahaa.

Mulla on aika samanlainen tilanne myös, paitsi että se on sisko, jonka avuntarve ei lopu koskaan. Jossain kohti kuulin hänen valittavan, miten kukaan ei koskaan auta ja sisuunnuin. Mä autan, ja paljon, mutta ilmeisesti se on niin itsestään selvää, ettei hän huomaa! Siitä lähtien olen yrittänyt olla vähän jämäkämpi.
 
Kyllä se täytyy vaan itse opetella vetämään joku raja, ja sanomaan asioista ääneen. Esimerkiksi pyytää bensarahaa.

Mulla on aika samanlainen tilanne myös, paitsi että se on sisko, jonka avuntarve ei lopu koskaan. Jossain kohti kuulin hänen valittavan, miten kukaan ei koskaan auta ja sisuunnuin. Mä autan, ja paljon, mutta ilmeisesti se on niin itsestään selvää, ettei hän huomaa! Siitä lähtien olen yrittänyt olla vähän jämäkämpi.

Näinhän se on, että toisiltamme me ihmiset täällä maailmassa opitaan, kuka mitäkin oppia tarvitsee. Joku voi olla ajattelematon, ja aina pyytää ja tarvita apua toisilta, mutta ei itse ikinä huomaa toisten avun tarvetta. Mutta mistä hän muusta voisi oppia kuin toisilta, että ihmissuhteissa usein toivotaan jotain vastavuoroisuutta... Ja jollain sitten taas on aina tarve vaan olla kiltti ja miellyttää ja jees jees... vaikka harmittaisi, niin näitähän nämä ikuiset pyytäjät opettavat vetämään rajoja ja sanomaan ystävällisesti ei.
 
Sano sille kaverillesi, että saa kyydin siitä teiltä, jos siihen asti pääsee, mutta hakemaan et tule, koska on ihan eri suunnalla. Ja lastenhoitoon ei ole pakko aina suostua. Voit sanoa, että teillä on omia juttuja.
 

Uusimmat

Kuumimmat

Yhteistyössä