Oletko raskauden viimeisellä kolmanneksella? Silloin maksa voi olla rasittunut.
"Raskauskolestaasi eli raskaushepatoosi
Normaalin raskauden yhteydessä maksa jaksaa normaalisti. Maksa joutuu raskausaikana huolehtimaan äidin ja sikiön aineenvaihdunnan tuotteista. Raskauden sujuessa normaalisti maksan toimintaa kuvaaviin laboratoriokokeisiin ei juuri tule muutoksia.
Raskauden aikana ilmenevistä maksan toimintahäiriöistä raskauskolestaasi on suomalisille yleisin ja tyypillinen sairaus (noin 1 % odottavista äideistä). Yleensä viimeisen raskauskolmanneksen aikana ilmaantuva maksan toimintahäiriö. Syytä raskauskolestaasin ei tiedetä, mutta epäillään sen johtuvan istukan hormonitoiminnan aiheuttamasta maksan ylikuormituksesta. Kolestaasi on yleisempää monisikiöisissä raskauksissa, joissa maksan hormonikuormitus on suurempi. Kolestaasin ja sappikivien muodostumisen epäillään johtuvan samanlaisesta aineenvaihduntahäiriöstä. Kolestaasi kulkee selvästi suvuttain: jos odottavan äidin oma äiti on sairastanut raskauskolestaasin, voidaan olettaa odottavan äidinkin sairastuvan siihen.
Raskauskolestaasi alkaa yleensä oirehtia 30-36 raskausviikolla. Ihon kutina on usein ensimmäinen ja ainoa oire. Iho kutiaa kauttaaltaan ja kutina on voimakkainta vatsalla ja kämmenissä ja jalkapohjissa. Kutina vaihtelee päivittäin. Usein kutina pahenee öisin ja haittaa odottavan äidin nukkumista. Pikku hiljaa iholla voi ilmetä raapisesta johtuvia punaisia ja ehkäpä tulehtuneitakin jälkiä. Lääkkeillä voidaan helpottaa äidin kutinaa ja nukkumisvaikeuksia, ja joillain lääkkeillä voidaan laskea kohonneita maksa-arvoja.
Jos odottavalle äidille ilmaantuu raskauskolestaasiin sopivaa kutinaa, voidaan neuvolassa tutkia äidin maksa-arvot (asat, alat, sappihapot). Jos arvot ovat koholla, äiti lähetetään äitiyspoliklinikalle seurantaa. Raskauskolestaasi on yleensä äidille vaaraton, mutta etenkin korkeisiin sappipitoisuuksiin liittyy kohonnut sikiön kohdunsisäisen ahdingon ja kuoleman riski.
Raskauskolestaasia sairastava äiti otetaan usein loppuraskaudessa sairaalahoitoon yleensä 35. raskausviikolla. Sikiön vointia seurataan (päivittäin) sydänkäyrällä eli ktg:llä ja kaikututkimuksella. Laboratoriotutkimuksilla seurataan maksan toimintaa. Kortisonia ja histamiineja sisältävät salvat eivät lievitä yleensä kutinaa, mutta vähärasvainen ruoka saattaa helpottaa.
Raskauskolestaasin diagnoosi saattaa varmistua vasta synnytyksen jälkeen, kun äidin laboratorioarvot normalisoituvat pian synnytyksen jälkeen ja äidin tuntema kutina häviää. Raskauskolestaasi ei ole este uudelle raskaudelle. Raskauskolestaasi toistuu usein tulevissa raskauksissa.
Kätilö Tuija Vekkilä, Kymenlaakson keskussairaala
Viimeksi päivitetty : 13.06.2006"
http://www.nettineuvo.fi/index.asp
