APUA toinen mielessä

\

Hei MOM!


Hahhahhahaahaa! Vai että oikein materiaalia artikkeliin? Millaiseen artikkeliin? Tuontyyppiseen artikkeliin pyyhkisin korkeintaan py...ni vessassa käydessäni, jos paperi loppuisi Suomesta.


Nimittäin, oletkos tietoinen sellaisesta kuin lähdekritiikki. Elikäs kirjoittaja harkitsee lähteensä (materiaalinsa) luotettavuuden ja aitoiden. Jos todella keräät aineistoasi KaksPlussan keskustelupalstalta, muistathan mainita sen aetikkelissasi.Ei ole ehkä kovin hyvä juttu, jos yhtään järkevää artikkelia haluat kirjoittaa. Sama kuin repisi aineistoa kokoon Seitsemän päivää- lehteä lukemalla.

Entäpäs jos Kirpunäidin tarina ei olekaan totta? Jos siitä on puolet totta ja puolet ei? Ihmiset kirjoittavat nimimerkeillään paljon provosoidakseen ja ärsyttääkseen, niin kuin tuo sinultakin kannustusta saanut naisten kaatajatyyppi.

Kaikkea painetua ei kannata uskoa. Jos siis materiaalia keräät, etsi aineistoa jostain vähän korkeammantasoisesta lähteestä kuin täältä.

Tämä höpinäni lähdekritiikistä saattoi kyllä mennä yli hilseen sinulta, mom, sillä lähdekritiikkiä painotettiin juuri yliopistossa, jossa viitisen vuotta opiskelin ja magnan gradunkinkirjoitin käyttäen kymmeniä aitoja lähteitä.

Mitäpä jos keskittyisit omaan elämääsi etkä toisten ruikutuksiin???

P.S. Kirpunäidin tarina ei ole tosi kaikilta osin. asiat ovat järjestymässä.Yritämme mieheni kanssa nyt hoitaa parisuhdetta. Lapsia emme kumpikaan halua ainakaan neljän vuoteen ja asuntovelan pystyn hoitamaan yksinkin, jos sattuisi ero joskus tulemaan.

Päätän tämän keskustelun osaltani tähän.

Se on artikkeli juuri näistä palstaprovoista! Voin lähettää akateemisen pyllysi pyyhkimiseen monta liuskaa, jos niin toivot. Keskitypä nyt sinäkin siihen mieheesi ja lapseesi - lycka till! Ja toivottavasti se TOINEN MIES ei ole akateeminen - eli hiukan järkeä päässä.

 

Olen tosi pahoillani, että henkevä keskustelu ko. aiheesta meni kinaamiseen. Jos joku näistä haluaa kirjoittaa niin sehän sopii, mutta onko pakko kommentoida!? Lue vaan ja pysy hiljaa. Ehkäpä aloitamme aran, vaietun ja mielenkiintoisen aiheen jonkun toisen otsikon alta. Tack ocj adjö!

 

apua kuulun tähän kamalaan joukkoon! mulla on kans alle vuoden ikäinen vaavi ja tapasin baaris yhden tyypin ja juteltiin no ok se olis halunnu enemmän ollaan txt sellasia ihan norm. juttuja ja tuntuu et se pyörii päässä koko ajan no ei ole eka kerta. mä hoksaan jonku tyypin menneisyydestä ja rakastun siihen vaikka en olis tavannu sitä aikoihin kamalan huono omatunto varsinki ku tää on muutaki ku pelkkää päiväunta...vaik en ole tehnyt sen tyypin kans mitään "sopimatonta" niin olo on ku pettäjällä oma suhde on ihan ok vaik välillä ei jaksaisi kattoa ku siinä on omat vikansa...ehkä intohimo puuttuu pitää varmaan yrttää tehdä asialle jotain neuvoja? :ashamed:

 

ja se kun tästä asiasta ei kehtaa ystäville puhu vaikka tietäisin että yksi ei ainakaan tuomitsis mut tuntuu niin nolota koska me ollaan ehkä monen mielestä unelma pari tykätään viettää aikaa yhdessä ei ikinä riidellä kun ollaan juomassa mut oikeasti seksi ei kiinnosta kyllä me sitä harrastetaan ja se on mukavaa kun alkuun se voi johtua kun ollaan niin nopeasti tultu tähän tilanteeseen et lapsi tuli koska ollaan aika nuoria,parinkymmenen...eikä lapsi ollut suuniteltu vaan odetettavissa oleva yllätys ehkä jos uskaltaisi puhua jollekkin erityisesti kumppanille niin saisi elämään uutta särmää ja voisi aloittaa rehellsesti ettei tarvisi olla hiljaa mut kuka sanoo omalle miehelle että tuntee vetoa toiseen mieheen?en minä ainakaan...toisaalta haluaisin erota mutta jokin pitää täällä...rakkaus? en voi tietää toivon niin

 

Kirpunäiti, KASVA AIKUISEKSI, ÄLYSTÄ JA SINUSTA EN PUHUISI EDES SAMANA PÄIVÄNÄ.

 

\

mullekin kävi niin. elämä tappavan tylsää ja tapasin miehen joka kosketti minua sydänjuuria myöten eli oli todella kohtelias ja huomaavainen minua kohtaan. eipä olisi kahta kertaa tarvinnut kysyä tältä mieheltä otatko minut. jokin asia minut vaan piti täällä kotona. onneksi piti nyt kaikki on toisin. kiitos ehkä ystäväni joka koko ajan sanoi että katso peiliin kun valittelin miehessäni olevia vikoja. näin mun piti ottaa peili kauniiseen käteen ja miettiä sitä elämää

:flower: sulle

 

\

Hyvä kirpunäiti, mietipä vielä.Oman perheesi lisäksi rikkoisitte myös tämän bestmanin perheen.TOSI MONI KÄRSISI, JA 4 LASTA EI VÄHITEN!! Ihan omasta kokemuksesta puhun!! Mikään suhde ei kestä kauan ns. intohimoisena, voi kumpa näkisit/näkisitte arjen ihanuuden ja kumppanuuden, ennen kuin on myöhäistä katua..IHAN TOTTA!!!!!! :flower:

Mutta joskus taas on korkea aika miettiä myös itseään,eikä vain toisia.
Kerran sitä täällä ollaan ja silloinko pitää kituuttaa...?

 

Juu täytyy sanoo et oma liittokin oli tosi kuivunut,sitten löysin toisen miehen,jolta sain hellyyttä ja koskettelua työpaikallani ja tunsin että minusta välitetään,olin jo valmis mihin tahansa kun sisäinen kelloni alkoi soida,tajusin että hainkin vain hellyydenkorviketta tästä miehestä,ja tajusin juuri sopivasti että todellakin rakastan omaa miestäni,onneksi tämä toinen mieskään ei halunnut mennä pidemmälle,vaan totesi ettemme ole oikeita toisillemme,emmekä voi antaa enempää toisillemme.Halasinne läheisesti ja se oli siinä,kumpikin sai kai mitä halusi ei sen enempiä.
Sanon vaan että ajatelkaa tarkkaan ennen kun teette sen siirron mistä ei ole paluuta,siitä kärsii varmasti lapsetkin.omat lapseni ovan vielä ala-aste ikäisiä.
Kuunnelkaa sydäntänne älkää antako intohimon viedä järkeä niinkuin itselleni meinasi käydä,jos tuo mies olisi ollut niin hyökkäävä että olisi tehnyt aloitteen intiimialueella,niin se olisi nyt harmittanut kovasti,sillä kyllä se rakkaus minulla viellä omaan mieheeni on palavaa.Mutta kai tuo pieni hellyydenleikki saikin uuden alun meidän parisuhteessa.
En pystyisi pettämään miestäni,ennen kun en enää rakastaisi todellakaan miestäni.

 

Valitettavasti minullakin on jatkuvasti toinen mielessä. Ollut jo useita vuosia, seksiäkin olemme harrastaneet. Päätin, että tyttäremme synnyttyä tämä kaikki saa jäädä! Kunnes eilen, kävin "tuulettumassa" ja sattumoisin tahdoin nähdä tämä miehen, ja huonostihan siinä kävi!
Mulla on ihan hirveen #&%?$!*-olo! Tunnen itteni todella ala-arvoiseksi! Enkä tod pysty kenellekään tästä puhumaan. Yhteiseloa reilu 4 vuotta takana, rakastan omaa miestäni, mutta mikä saakeli se on joka vetää siinä toisessa?????? huh, onneksi on (tai valitettavasti..) kohtalotovereita!
Antakaa anteeksi.

 

Sama tilanne mulla,toinen mielessä kokoajan ja seukannu 4v. nykyisen miehen kanssa. Mut kaikki on kuihtunut kasaan ja tuntuu,että ei tästä tuu mitään vaikka on puhuttukin asioista,ei auta. Enkä tiiä mitä teen nyt sitten...
Eikä kukaan varmaan voi auttaa..

 

No entäs sitten, kun on MONTA eri miestä mielessä ja se omakin on aivan superihana?? Ja kun ne miehet ei oo vaan mielessä... Mikään ei vaan riitä.

 

erilainen:
sama juttu....

olen pettäny useasti ja haluan toisia..en voi mitään kun käyn yksin jossain että tulee katottua sillä silmällä ja jos saan haluamani niin menen mukaan...
en kerro omalleni eikä siitä koidu kellekään mitään...
mikään ei riitä, omani on periaatteessa aiv an täydellinen, haluan vain sitä jotain ja....äsh, en osaa selittää...

mutta valitettavatsi pyörityksessä on välillä usemapikin"toinen mies" smaan aikaan...

 

Mahtavaa että olet reilusti miettinyt jo lapsenkin kannalta kun olet siirtynyt uuten parisuhteeseen, niin isi näkee lastaan jopa joka toinen viikoloppu, ehkäpä haet vielä yksinhuoltajuutta kun isi on niin hankala jotta ei tule harmeja. Upeaa laajakateista perinteistä ajattelua
\

Joo. Kyllä mä oon melko varma, että myös tää bestman ois kiinnostunut minusta. Ennen asuimme samalla paikkakunnalla, mutta nyt naapurikunnissa.

Tuntuu, että ei haluisi loukata ketään, mutta sitten vaan joutuu elämään tätä kulissielämää, jossa ei ole intohimoa omaa puolisoaan kohtaan. Ei me hirveesti riidellä, mutta seksiä ei ole ja vaikka olisikin, niin mun puolelta se olisi vain ns. sääliseksiä tai jotain.

Olemme puhuneet erosta, mutta mieheni haluaisi aina vain yrittää. Minä en näe oikein todellisia syitä yrittää. Tosin lapsemme on kiintynyt myös isäänsä ja olisihan se surullista kun hän oppii juuri sanomaan isi ja sitten isiä ei enää näykään kuin ehkä viikonloppuisin. Tämmöset tilanteet pistää palan kurkkuun ja itku meinaa tulla. Miten sitä onkin sotkenut elämänsä näin? Sitä syyttää itseään hirveesti.

Oikeastaan mä olen varman, että mulla ja tällä toisella miehellä on ollut vetovoimaan toisiinsa jo 2,5 vuotta eli se aika mikä ollaan nykyisen kaa oltu yhdessä.

Toisaalta meinaa masentua kun elämä ei oikein täysillä maistu ja toisaalta ei uskalla tehdä mitään suuria ratkaisujakaan. Mikähän olisi lapsenkin kannalta parasta? Missä iässä ero paras vaihtoehto? ei tietysti missään, mutta en halua sitäkään, että hän saa rakkaudettoma parisuhteen mallin meiltä ja kyllä me välillä huudetaankin toisillemme ja tilanne varmaan kiristyy koko ajan entisestään kun sitä seksiäkäänn ei ole ollut todellakaan kuukausiin.

 

\

Hyvä kirpunäiti, mietipä vielä.Oman perheesi lisäksi rikkoisitte myös tämän bestmanin perheen.TOSI MONI KÄRSISI, JA 4 LASTA EI VÄHITEN!! Ihan omasta kokemuksesta puhun!! Mikään suhde ei kestä kauan ns. intohimoisena, voi kumpa näkisit/näkisitte arjen ihanuuden ja kumppanuuden, ennen kuin on myöhäistä katua..IHAN TOTTA!!!!!! :flower:

Jotenkin tuntuu että olet jo päättänyt ettet enää yritä saada nykyistä suhdetta toimimaan. Ja miten se voisikaan toimia kun ajatuksissa on koko ajan joku toinen. Uskotko todella että tämän bestamanin kanssa loppuelämä olisi ihanaa ja auvoista. Takuulla jos jätätte perheenne niin jompi kumpi teistä kyllästyy siihen arkeen , joka on sata kertaa rankemaa kun siinä on uusperhen kuviot. Voi vitjat, kirjoitan näin ärhäkästi siksi että itse kyllästuyin jossain vaiheessa myös ja ihastuinkin, mutta ONNEKSI tajusin antaa sen mennä ohi ja nyt vuosia jälkeenpäin olen onnellisempi kuin koskaan. Pitkä parisuhde antaa ihan mielettömästi jos sille itse antaa mahdollisuuden. Tokihan myös lapset ansaitsevat eheän kodin ja isän ja äidin samassa taloudessa (no ainahan se ei ole mahdollista)

Kyllä niitä ihastuksia tulee kaikille, eri juttu lähteekö niihin mukaan ja kehitteleekö pään sisällä haavetarinoita. Mieti ihan sitä oikeaa arkea tämän uuden miehen kanssa, hänen lapset siinä, heidän äitipuoli, arjen pyöritys, oman lapsesi ikävä isälleen, nykyisin miehen uusi nainen joka on lapsesi kanssa tekemisissä, kuljetat uuden mienen lapsia harrastuksiin, he kiusaavat omaasi (siis ihan tavallista nahistelua) jnejne. Oletko ihan varma että se yhteinen arki olisi eroottista, ihanaa, kuumaa, mieletöntä....

Voi mieti vielä oikeasti, äläkä ole miettivinäsi!!

(ja todella en halua pahoittaa mieltäsi, anteeksi kiivassävy, ehkä haluan vain yrittää herättää)

 

Joo yleistä näyttää olevan. Mulla sama juttu. Olen ollut mieheni kanssa 8v ja 1,5 poika on myös siunaantunut :hug: naimisissa ollaan myös.

Mä olen tuntenut vetoa jonkin aikaa mieheni serkkuun...mä en ymmärrä meidän välillä on jotain sen vaan tuntee, seksuaalista jännitettä tai jotain tosi outoa... voi vitsi Hän om myös miehelleni läheinen. Tämä mieheni serkku sanoi viimeeksi kun oltiin juopottelemassa että hänelle on hyvin tärkeä mun poika............... En siis tajua koko hommaa B) iik

 

Joo yleistä näyttää olevan. Mulla sama juttu. Olen ollut mieheni kanssa 8v ja 1,5 poika on myös siunaantunut :hug: naimisissa ollaan myös.

Mä olen tuntenut vetoa jonkin aikaa mieheni serkkuun...mä en ymmärrä meidän välillä on jotain sen vaan tuntee, seksuaalista jännitettä tai jotain tosi outoa... voi vitsi Hän om myös miehelleni läheinen. Tämä mieheni serkku sanoi viimeeksi kun oltiin juopottelemassa että hänelle on hyvin tärkeä mun poika............... En siis tajua koko hommaa B) iik

 

Ehkä sun kannattais vielä panostaa nykyiseen suhteeseesi ja 100%:sti.Teillä on kuitenkin elämässänne sellaista,josta moni vain haaveilee.Olette olleet pitkään yhdessä,teillä on pieni lapsi.Olet melko tuore äiti ja siksikin ajatuksesi ovat vielä "sekaisin".Voin nimittäin kokemuksella sanoa.Tällä hetkellä koet,ettei miehessäsi ole sitä jotain,vaikka hänessä olisikin!Joskus kuitenkin ihastuit häneen,koska olette vieläkin yhdessä!Joskus hänkin oli se uusi viehättävä tuttavuus,jonka seurassa vatsasi tulvi perhosia.On sellainen tunne,että sinä kaipaat jotain,mitä et välttämättä itsekään ihan varmaksi tiedä sanoa.Ja siksi et osaa sitä ilmaista miehellesi.Jos teillä kerran arki sujuu,niin niitä muita "ongelmia" pystyy kyllä hoitamaan.Jos siihen vaan panostaa tosissaan,ja todella tahtoo muutosta.On niin surullista lukea näitä viestejä joissa mietitään muita ja eroamista.Ja monilla on kuitenkin pieniä lapsia.Ja siis surullista luettavaa on ne viestit,joista ilmenee,että arki kuitenkin sujuu hyvin,mutta "se jokin" puuttuu.Olisitte kiitollisia jos miehenne viettävät aikaa lastenne kanssa,tekevät kotitöitä ja tuovat leivän pöytään!Nimittäin eräissä Euroopan maissa vielä tänäkin päivänä,mies on herra talossa,ja häntä ei saa millään tavalla häiritä/vaivata.Joten Suomessa on asiat kuitenkin melko mallillaan...
Ja mitä omaan parisuhteeseeni tulee,niin ero on käynyt välillä mielessä,mutta ei suinkaan muut miehet.Nimittäin meillä sek*i sujuu paremmin kuin hyvin.Meidän välillä on ihan uskomatonta intohimoa,vielä 7VUODEN jälkeen!Ja vaikka on kaksi pientä lasta,niin ei ole himot kadonneet kummaltakaan.Mutta arki ei aina suju.Syytän siitä usein miestäni.Hän ei osallistu kotitöihin,lasten kanssa on jonkun verran.Omat pyykkinsä kyllä pesee,koska minä hoidan kolmen ihmisen pyykit.Rahasta on riitaa,ja tekemättömistä töistä,niistä joissa minä en voi olla avuksi.Mutta seksi sujuu,ja rakkautta piisaa.Tulista sellaista.Jos joskus olen haaveillut muista miehistä,niin hetkellisesti sellaisista,jotka tekisivät kotitöitä,viettäisivät aikaa lasten kanssa,ja lähtisivät kävelylle perheen kanssa...Näin olen haaveillut,en intohimosta,koska sitä piisaa jo muutenkin.Pointti on se,että oli niin tai näin,niin on väärinpäin Eli koskaan ei olla tyytyväisiä,eikä olla valmiita korjaamaan vanhaa kun voisi saada uuttakin.

 

\

erilainen:
sama juttu....

olen pettäny useasti ja haluan toisia..en voi mitään kun käyn yksin jossain että tulee katottua sillä silmällä ja jos saan haluamani niin menen mukaan...
en kerro omalleni eikä siitä koidu kellekään mitään...
mikään ei riitä, omani on periaatteessa aiv an täydellinen, haluan vain sitä jotain ja....äsh, en osaa selittää...

mutta valitettavatsi pyörityksessä on välillä usemapikin"toinen mies" smaan aikaan...

Huoh... löytyy siis muitakin. :hug: enkä mäkään osaa selittää. :/

 

\

Ehkä sun kannattais vielä panostaa nykyiseen suhteeseesi ja 100%:sti.Teillä on kuitenkin elämässänne sellaista,josta moni vain haaveilee.Olette olleet pitkään yhdessä,teillä on pieni lapsi.Olet melko tuore äiti ja siksikin ajatuksesi ovat vielä "sekaisin".Voin nimittäin kokemuksella sanoa.Tällä hetkellä koet,ettei miehessäsi ole sitä jotain,vaikka hänessä olisikin!Joskus kuitenkin ihastuit häneen,koska olette vieläkin yhdessä!Joskus hänkin oli se uusi viehättävä tuttavuus,jonka seurassa vatsasi tulvi perhosia.On sellainen tunne,että sinä kaipaat jotain,mitä et välttämättä itsekään ihan varmaksi tiedä sanoa.Ja siksi et osaa sitä ilmaista miehellesi.Jos teillä kerran arki sujuu,niin niitä muita "ongelmia" pystyy kyllä hoitamaan.Jos siihen vaan panostaa tosissaan,ja todella tahtoo muutosta.On niin surullista lukea näitä viestejä joissa mietitään muita ja eroamista.Ja monilla on kuitenkin pieniä lapsia.Ja siis surullista luettavaa on ne viestit,joista ilmenee,että arki kuitenkin sujuu hyvin,mutta "se jokin" puuttuu.Olisitte kiitollisia jos miehenne viettävät aikaa lastenne kanssa,tekevät kotitöitä ja tuovat leivän pöytään!Nimittäin eräissä Euroopan maissa vielä tänäkin päivänä,mies on herra talossa,ja häntä ei saa millään tavalla häiritä/vaivata.Joten Suomessa on asiat kuitenkin melko mallillaan...
Ja mitä omaan parisuhteeseeni tulee,niin ero on käynyt välillä mielessä,mutta ei suinkaan muut miehet.Nimittäin meillä sek*i sujuu paremmin kuin hyvin.Meidän välillä on ihan uskomatonta intohimoa,vielä 7VUODEN jälkeen!Ja vaikka on kaksi pientä lasta,niin ei ole himot kadonneet kummaltakaan.Mutta arki ei aina suju.Syytän siitä usein miestäni.Hän ei osallistu kotitöihin,lasten kanssa on jonkun verran.Omat pyykkinsä kyllä pesee,koska minä hoidan kolmen ihmisen pyykit.Rahasta on riitaa,ja tekemättömistä töistä,niistä joissa minä en voi olla avuksi.Mutta seksi sujuu,ja rakkautta piisaa.Tulista sellaista.Jos joskus olen haaveillut muista miehistä,niin hetkellisesti sellaisista,jotka tekisivät kotitöitä,viettäisivät aikaa lasten kanssa,ja lähtisivät kävelylle perheen kanssa...Näin olen haaveillut,en intohimosta,koska sitä piisaa jo muutenkin.Pointti on se,että oli niin tai näin,niin on väärinpäin Eli koskaan ei olla tyytyväisiä,eikä olla valmiita korjaamaan vanhaa kun voisi saada uuttakin.

Niin täynnä asiaa. Ero on nykyään liian helppo mahdollisuus. Pettäminen on jopa hyväksyttyä. Niin surullista.