apua nuorelle parille

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vierailija

Vieras
Lyhyesti sanottuna olemme seurustelleet melkein 10 kk, joten ymmärrän, että suhteemme on vielä todella tuore ja lyhyt. Meillä on viime kuukausina alkanut ilmetä haasteita enkä ole ollenkaan varma kuinka niitä pitäisi ratkoa.

Olen huomannut, että poikaystäväni on ryhtynyt viettää enemmän aikaa kaverinsa kanssa. He pelaavat arkisin joka päivä video pelejä ja minulle jää aikaa pelkästään viikonlopuksi. Itsekin pelaan paljon video pelejä, joten se ei ole minulle mikään ongelma, mutta se, että hän ottaa mielummin pelikaverikseen ystävänsä eikä edes harkitse minua on todella ärsyttävää. Olen myös keskustellut hänen kanssaan tästä, mutta se ei paljoakaan tuottanut tulosta, koska hänen vastauksensa olivat "en tiiä" rataa.

Ja viikonloppuisin kun meille jää aikaa tavata kasvotusten, niin olen myös huomannut hänen poissaoloisuutensa. Tuntuu siltä kuin minusta olisi tullut tylsä hänelle ja hän haluaisi vaan olla tietokoneella pelaamassa kaverinsa kanssa. Olen joskus päästänyt hänet pelaamaankin, vaikka olemme luvanneet toisillemme, että viikonloppuisin keskitymme toisiimme.

Tähän väliin voin sanoa, että meillä molemmilla on asperger ja hänellä on add myös. En ole varma auttaako tämä tieto paljoakaan, mutta haluan ihmisten ymmärtävän, että kommunikaatio ei ole meillä se kaikista helpoin asia.

Eli onko täällä henkilöitä, joilla olisi kokemusta kumppanista, jolla olisi asperger ja add ja miten olette pärjänneet suhteessanne?
 
Minusta epäreilua, että sinulle jää niin vähän aikaa, enkä tiedä onko se tuossa tilanteessa nyt kommunikaatiovajeestakaan kiinni jos olet selittänyt asian hänelle kuitenkin ja hän ei vaan muuta käytöstään? En osaa auttaa siinä, että miten muuten kuin puhumalla asiat voisi ratkoa, mutta kommentoin nyt jos sitä kautta useampi ihminen näkisi tämän ja voisi auttaa.
 
Tuo Asperger ja add selittää paljon.
Mun mies huitelee menemään omia teitään ja ajatuksiaan, minä saan huomiota kun kiipeän syliin tai meen seisomaan eteen ihan lähelle. Hän suunnittelee menonsa lähes täysin vain omasta näkökulmastaan ja se tekee lapsiperhearjen haastavaksi.

Meillä meni hyvin pari ensimmäistä vuotta kun olimme molemmat töissä. Sitten syntyi lapset, ja minä huomasin kuinka yksin olinkaan, ja myöhemmin kun mieheni diagnoosit huomattiin niin tajusimme että monet ongelmat johtuivat niistä. Elämämme on ollut erilaista kuin mitä aikoinaan kuvittelin perhe-elämän olevan. Yritän ajatella hyviä puolia joita onkin paljon, mutta yksinäisyyttä parisuhteessa ei oikein voi korvata millään.
 
jos on add ja asberger niin kannattaisi ne videopelit ja some lopettaa kokonaan, laitta paino kuntoon, ulkoilla joka päivä ja laittaa ravinto priimakuntoon kuten myös yöunet. Se on minimi ja pohja josta voi sitten lähteä muuta elämää miettimään.
 

Yhteistyössä