Muita asperger-lasten äitejä?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vippis
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

vippis

Aktiivinen jäsen
25.06.2008
3 527
1
36
Kävimme tänään neuropsykologin juttusilla kuulemassa tulokset testeistä. Ja täti sanoi 10-vuotiaan poikamme olevan mitä suurimmalla todennäköisyydellä asperger. Mahdollisesti myös ADD, mutta että asperger-piirteitä on myös erittäin paljon.

Itse olin varsin vakuuttunut, että asperger se ei ainakaan todellakaan ole.. että ihan vaan tuolla ADDn puolella pyöritään.. joten nyt tuntuu olevan mulla hieman sopeutumisvaikeuksia.

Mutta eiköhän tää tästä.
 
meillä ei ole mitään diagnoosia , mutta päiväkodissa ovat sanoneet että mun 6vuotiaassa tytössä olisi " sellaisia piirteitä jotka viittaisivar aspergeriin" .. emme siis ole edes käyneet lääkärissä, mutta lapsi potee aika vahvaa ero- ja muutosahdistusta yms. ja kun näistä juttelin päiväkodissa , sanoivat juuri että noita piirteitä on.
Eli valitettavasti minusta ei ole sinulle mitään apua, mutta jos jaksat, kuulisin mielelläni mitkä piirteet lapsessasi saivat lääkärit epäilemään aspergeria?
Itse luulin tuota tähän asti vain että lapsi on vähän hankalampi kuin muut lapsemme.
 
Valtteri on ollut aina sellainen.. elämäntapataiteilija. Äärimmäisen hidas kaikissa toimissaan, toisaalta armoton perfektionisti, verbaalisesti ja visuaalisesti hyvin lahjakas, karkeamotoriikaltaan taas ihan kömpelö. Erittäin huono ryhmätyöskentelijä, halunnut tehdä asiat omalla tavallaan... Sellainen professori-luonne kaikkiaan.

Asiaa lähdettiin nyt selvittämään meidän toiveistamme - olimme ensisijaisesti huolissamme lapsen hitaudesta. Läksyt kestivät ihan mielettömän kauan, syöminen tuskallisen hidasta, kaikki siirtymät tuottivat suuria ongelmia. Ja tosiaan itse ajattelin, että hällä on vaan tarkkaavaisuuden problematiikkaa...
 
Valtteri on ollut aina sellainen.. elämäntapataiteilija. Äärimmäisen hidas kaikissa toimissaan, toisaalta armoton perfektionisti, verbaalisesti ja visuaalisesti hyvin lahjakas, karkeamotoriikaltaan taas ihan kömpelö. Erittäin huono ryhmätyöskentelijä, halunnut tehdä asiat omalla tavallaan... Sellainen professori-luonne kaikkiaan.

Asiaa lähdettiin nyt selvittämään meidän toiveistamme - olimme ensisijaisesti huolissamme lapsen hitaudesta. Läksyt kestivät ihan mielettömän kauan, syöminen tuskallisen hidasta, kaikki siirtymät tuottivat suuria ongelmia. Ja tosiaan itse ajattelin, että hällä on vaan tarkkaavaisuuden problematiikkaa...

Meillä on tota hitautta myös, toiminnanohjausvaikeutta jne. Mites tulee ihmisten kans toimeen, vetäytyykö tms. poikkeavaa ja onko joku erityinen kiinnostuksen kohde? Noi on ne as-ihmisen yleiset piirteet. Meillä kun lapsella on kavereita ja toimii aika normaalisti ihmissuhteissa, ei oikein kuulemma siltä osin siis sovi, mut seurataan tilannetta joka vuosi. meinaan vaan, et ei noi diagnoosit aina pomminvarmoja ole..
 
Ja aika harvalla nyt kuitenkaan on puhtaasti joku diagoosi, vaan piirteitä on useammasta eri syndroomasta autismin kirjon sateenvarjon alta.

Varsinaisten diagnoosien antamista vältellään viimeiseen asti. On paljon vaikeampi päästä eroon aspergerdiagnoosista kuin keskeisimipien oireiden diagnoosilistasta, esim. tarkkaavaisuuden ylläpitämisen vaikeus tai karkeamotoriikan vaikeudet. Oireet kun voivat vaihtua kun ikää tulee lisää.

Tärkeintä on, että on joku diagnoosi, jos on tarvetta tukitoimille. Niitä ei saa ilman diagnoosia.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ehkä;25574840:
Meillä on tota hitautta myös, toiminnanohjausvaikeutta jne. Mites tulee ihmisten kans toimeen, vetäytyykö tms. poikkeavaa ja onko joku erityinen kiinnostuksen kohde? Noi on ne as-ihmisen yleiset piirteet. Meillä kun lapsella on kavereita ja toimii aika normaalisti ihmissuhteissa, ei oikein kuulemma siltä osin siis sovi, mut seurataan tilannetta joka vuosi. meinaan vaan, et ei noi diagnoosit aina pomminvarmoja ole..

No siis.. tulee erittäin hyvin toimeen aikuisten kanssa ja keskustelee tosi mielellään aikuisten kanssa - oman ikäisten kanssa onkin sitten aina ollut ongelmia. Hänellä on hyvin vähän kavereita ja oman ikäisiin muutenkin saa kontaktia aika vaikeasti. Muut luokkalaiset pitävät häntä.. erikoisena. Olemukseltaan Valtteri on aina ollut pikkuvanha. Ja ei sellaisia ihan mahdottoman selkeitä erityisiä kiinnostuksen kohteita ole ollut (paitsi puhelinluettelon kartat...), mutta erittäin laaja yleinen kiinnostus kaikkeen itseä kiinnostavaan - saattaa esim. tutkia mikroskoopilla jos jotakin tunteja yhtä soittoa, ja pitää pitkänkin esitelmän itseään kiinnostavasta aiheesta: lukee tietokirjallisuutta, esim. luontoon ja tähtiin liittyvää ja muistaa sieltä tietoja erittäin hyvin.
 
No siis.. tulee erittäin hyvin toimeen aikuisten kanssa ja keskustelee tosi mielellään aikuisten kanssa - oman ikäisten kanssa onkin sitten aina ollut ongelmia. Hänellä on hyvin vähän kavereita ja oman ikäisiin muutenkin saa kontaktia aika vaikeasti. Muut luokkalaiset pitävät häntä.. erikoisena. Olemukseltaan Valtteri on aina ollut pikkuvanha. Ja ei sellaisia ihan mahdottoman selkeitä erityisiä kiinnostuksen kohteita ole ollut (paitsi puhelinluettelon kartat...), mutta erittäin laaja yleinen kiinnostus kaikkeen itseä kiinnostavaan - saattaa esim. tutkia mikroskoopilla jos jotakin tunteja yhtä soittoa, ja pitää pitkänkin esitelmän itseään kiinnostavasta aiheesta: lukee tietokirjallisuutta, esim. luontoon ja tähtiin liittyvää ja muistaa sieltä tietoja erittäin hyvin.

No juu, kyllähän mullekin tosta sun tekstistä tulee as-lapsi mieleen :) Mut ei se missään nimessä ole mikään tuomio, eikä sairaus. ihanaa, että on erilaisia ihmisiä!
 
No siis.. tulee erittäin hyvin toimeen aikuisten kanssa ja keskustelee tosi mielellään aikuisten kanssa - oman ikäisten kanssa onkin sitten aina ollut ongelmia. Hänellä on hyvin vähän kavereita ja oman ikäisiin muutenkin saa kontaktia aika vaikeasti. Muut luokkalaiset pitävät häntä.. erikoisena. Olemukseltaan Valtteri on aina ollut pikkuvanha. Ja ei sellaisia ihan mahdottoman selkeitä erityisiä kiinnostuksen kohteita ole ollut (paitsi puhelinluettelon kartat...), mutta erittäin laaja yleinen kiinnostus kaikkeen itseä kiinnostavaan - saattaa esim. tutkia mikroskoopilla jos jotakin tunteja yhtä soittoa, ja pitää pitkänkin esitelmän itseään kiinnostavasta aiheesta: lukee tietokirjallisuutta, esim. luontoon ja tähtiin liittyvää ja muistaa sieltä tietoja erittäin hyvin.

mulla on just samanlainen, ihan kuin olisit kirjoittanut omasta pojastani, hän on tosin jo 12 v.
 
Alkuperäinen kirjoittaja hyvä kun selviää;25574860:
Ja aika harvalla nyt kuitenkaan on puhtaasti joku diagoosi, vaan piirteitä on useammasta eri syndroomasta autismin kirjon sateenvarjon alta.

Varsinaisten diagnoosien antamista vältellään viimeiseen asti. On paljon vaikeampi päästä eroon aspergerdiagnoosista kuin keskeisimipien oireiden diagnoosilistasta, esim. tarkkaavaisuuden ylläpitämisen vaikeus tai karkeamotoriikan vaikeudet. Oireet kun voivat vaihtua kun ikää tulee lisää.

Tärkeintä on, että on joku diagnoosi, jos on tarvetta tukitoimille. Niitä ei saa ilman diagnoosia.

Joo, mut as-dignoosiin on tietyt kriteerit, jotta sen "saa". Ihan mutulla ei voi toimia..Ja parempi olisikin, että puhuittais vain aut.kirjonhäiriöistä, kun kuten sanoit , variaatio on melkoista.
 
Mun serkulla, joka on jo teini, on ilmeisesti asperger, jota ei koskaan ole asianmukaisesti diagnosoitu. Hän on täysin pitelemätön nyt tässä iässä (noh, aina olut hankala). Hän on kyllä uskomattoman fiksu ja juttelee paljon ja mieluiten aikuisten kanssa, mutta hän on hyvin manipuloiva ja hankala. Myös ikäistensä kanssa hänellä on aina ollut vaikeaa ja hän on aina ollut erityisluokalla (joka ei ole oikea paikka aspergeriläiselle). Koska kunnon diagnoosia ei saatu, hän ei myöskään ole saanut asianmukaista toimintaterapiaa. Meillä on eräs toinenkin sukulainen, jolla on asperger. Hänet diagnosoitiin jo pienenä ja hän on käynyt toimintaterapiassa vuosia. Terapialla on ollut uskomatoman positiivinen vaikutus, sillä hän oli myös hyvin hankala lapsi. Vuosien varrella hän muuttui yhä yhteistyökykyisemmäksi ja on nykyään hyvinkin miellyttävä nuori mies. Kun vertaan näitä kahta tapausta, niin en voi kuin suositella terapiaa! Toivottavasti diagnoosi selviää, oli se mitä vaan!
 
Meillä 6v poika on myös neurologijonossa. Ihan samantapaisia juttuja pojalla. Hitautta siirtymätilanteissa, syömisessä ja haluaa tehdä asiat omalla tavallaan. On vaikea saada motivoitua tekemään asioita joista ei ole kiinnostunut ja kiinnostuksenkohteet ovat hyvin rajoittuneita. Poika on kekseliäs kielellisesti ja osaa kehitellä omia laulujaan ja sanoituksiaan mm. Tällä hetkellä suurin kiinnostuksenkohde on lukkotekniikka, ei juuri muusta riitä juttua. Poika sanoo koko ajan että hänestä tulee isona lukkoseppä.

Poika on ollut aika monessa terapiassa mukana ja havaintoja on tehty monelta suunnalta. Vielä ei ole saatu mitään lopullista diagnoosia, mutta selkeitä as-oireita on mielestäni tosi paljon ja toimintaterapeuttikin vähän alkanut kallistua sille suunnalle.

Päiväkodista suositeltiin hakemaan paikkaa erityiskouluun ja pistettiin hakemus. Hitaus on niin tuskaista että voi hyvin kuvitella ettei tavallisessa koulussa riittäisi tukea pojalle niin moniin asioihin.
 
Viimeksi muokattu:
Kas, vippis pitkästä aikaa, moi!

Mutta asperger... Meillä ei ole diagnooseja, mutta sanoisin, että perheessäni on neljä asperger-oireista henkilöä. Mutta meillä ei ole muita(kaan) diagnooseja, eikä edes oireita.

Diagnoosi on siitä hyvä, että kasvaessaan lapsi/nuori alkaa itse ymmärtää omaa erilaisuuttaan ja silloin on hyvä, jos voi etsiä tutkimus/faktatietoa asiasta. Ei jää siihen jamaan, että tajuaa olevansa ulkopuolella muun maailman, muttei tajua miksi.

Pistä yv, jos haluat jakaa ajatuksia tästä asiasta enemmän.
 

Similar threads

O
Viestiä
3
Luettu
6K
T

Yhteistyössä