Apua, mies painostaa...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja siis mitä teen
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
S

siis mitä teen

Vieras
Että ostetaan talo, se toinen puuttuva koira ja mennään naimisiin! Iiik :( Sanon noin koska meillä on viime aikoina ollut vaikeaa, minä en osaa enää luottaa mieheeni, valehdellut, ja niin pienistäkin jutuista, että sitä miettii vain että no jos noin pienestä valehtelee niin jotain isoakin on tulossa jne...
Tiedätte tunteen? Se raastaa :( Ei voi luottaa toiseen, ensin väittää silmät kirkkaina kuinka rehti on, hetken päästä jää valheestaan kiinni, sitten pyydellään anteeksi, löpinät miten ei enää ikinä aiota valehdella jne...
Mutta jos tuota ei pysty/uskalla uskoa? Mies pakottaa minut nyt luottamaan häneen, koska pakko luottaa siis pakko vain yrittää ja antaa elämän viedä...
Mutta pelkään jos nyt hankkisimme vihdoin oman kodin, tai menisimme naimisiin mistä olemme pitkään puhuneet (yhteiseloa 6 v) niin jos mies jäisi taas kiinni jostain, minun olisi pakko erota. Mietin jo nyt eroa mutta...
Mies on täällä kotona sitten ihan maassa ja valittaa kun haluaa naimisiin jne...
Haluan minäkin mutta pelkään niin paljon :( Kannattaako siis odottaa että oppii taas luottamaan VAI antaa elämän viedäja tehdä kaikkea silläkin seurauksella että kaikki voi musertua...???
 
Usko tuntemuksiasi, älä lankea ansaan. Naimisiin meno ja muu vakiintumisesta puhuminen (talot jne) ovat tuossa tapausksessa vain silmänlumetta. Ikään kuin sinut saisi luulemaan, että kaikki on hyvin, kun on kerran talot ja koiratkin. Sitten voi jättää suhteen hoitamatta ja vedota aina siihen, että sinulle ei riitä mikään, jos sinulla olisi jotain huomautettavaa.
 
[QUOTE="poks";28572355]Usko tuntemuksiasi, älä lankea ansaan. Naimisiin meno ja muu vakiintumisesta puhuminen (talot jne) ovat tuossa tapausksessa vain silmänlumetta. Ikään kuin sinut saisi luulemaan, että kaikki on hyvin, kun on kerran talot ja koiratkin. Sitten voi jättää suhteen hoitamatta ja vedota aina siihen, että sinulle ei riitä mikään, jos sinulla olisi jotain huomautettavaa.[/QUOTE]

Niinkö? Mies menee naimisiin vain huijatakseen naista? :D
 
Niinkö? Mies menee naimisiin vain huijatakseen naista? :D

Fiksu mies ei mene, mutta ap:n kuvailema niljake voi hyvinkin tehdä sen. Ei hänelle välttämättä ole mitään isoa merkitystä, onko hän naimisissa, erota voi silti halutessaan.

Yllättävän moni yrittää paikata paskaa suhdetta menemällä naimisiin tai pahimmassa tapauksessa hankkimalla lapsia. Ihan kuin se kaikki kertoisi sitoutumisesta niin paljon, ettei suhteen etten tarvitse tehdä enää mitään. Sitten täällä itketään, kun mies ei tee mitään kotona ja hummailee yhä kuin poikamies, mutta nainen ei halua/uskalla erota, kun menisi talo myyntiin ja itse jäisi yh:ksi.

Suhde ei papin aamenesta parane, ensin pitää korjata suhde ja sitten vasta naimisiinmenopuheilla on jotain pohjaa. Ja jos suhde ei toimi millään niin, että luottamus kestäisi ja vahvistuisi, kannattaisi miettiä, uhratako aikaansa johonkuhun toiseen ihmiseen, sellaiseen tavalliseen ja rehelliseen.
 
Tossa tilanteessa en menisi naimisiin enkä ostaisi yhdessä taloa. Keskústele miehen kanssa kunnolla ja kerro avoimesti miltä sinusta tuntuu. Kerro ettet voi tällä hetkellä luottaa häneen ja siksi et tahdo vielä sitoutua. Kerro että kun luottamus on saatu takaisin, niin sen jälkeen voit alkaa harkita noita asioita.
 
Kiitos! Tuntuu että teen väärin kun toppuuttelen miestä, ettäkun sanon, mennään me naimisiin muttei ihan vielä. Siitä mies melkein suuttuu että no ei me ikinä mennä, otan tämän kihlasormuksenkin pois ja aiheuttaa siten minulle pahaa syyllistävää mieltä :( Mutta joo, haluan odottaa todella, että näen miehessä muutoksen. Tuntuu että hän yrittäisi vain kahlita minua häillä ja taloilla jne...
Enhän siis ITSE uskaltaisi enää lähteä ja jättää miehen niskoille asuntolainaa jne, sillä minulla ei ole koulutusta (vielä) töissä käyn, mutta pieni on palkka.
 
[QUOTE="poks";28572380]Fiksu mies ei mene, mutta ap:n kuvailema niljake voi hyvinkin tehdä sen. Ei hänelle välttämättä ole mitään isoa merkitystä, onko hän naimisissa, erota voi silti halutessaan.

Yllättävän moni yrittää paikata paskaa suhdetta menemällä naimisiin tai pahimmassa tapauksessa hankkimalla lapsia. Ihan kuin se kaikki kertoisi sitoutumisesta niin paljon, ettei suhteen etten tarvitse tehdä enää mitään. Sitten täällä itketään, kun mies ei tee mitään kotona ja hummailee yhä kuin poikamies, mutta nainen ei halua/uskalla erota, kun menisi talo myyntiin ja itse jäisi yh:ksi.

Suhde ei papin aamenesta parane, ensin pitää korjata suhde ja sitten vasta naimisiinmenopuheilla on jotain pohjaa. Ja jos suhde ei toimi millään niin, että luottamus kestäisi ja vahvistuisi, kannattaisi miettiä, uhratako aikaansa johonkuhun toiseen ihmiseen, sellaiseen tavalliseen ja rehelliseen.[/QUOTE]

Emme edes tiedä mistä mies on valehdellut. Emme tiedä miten pienistä asioista AP vetää hernekasvit sieraimeen? Kuka tahansa meistä jättää kertomatta, suurentelee, vähättelee tai muuttaa joitain asioita, ettei loukkaisi lähimmäisiään.

Palstan kertomuksia kannattaa aika usein lukea suodattimet päässä. Tarinoita on niin usein väritetty punakynillä, että äidinkielenopettajaakin saattaisi hirvittää.
 
Alkuperäinen kirjoittaja siis mitä teen;28572403:
Kiitos! Tuntuu että teen väärin kun toppuuttelen miestä, ettäkun sanon, mennään me naimisiin muttei ihan vielä. Siitä mies melkein suuttuu että no ei me ikinä mennä, otan tämän kihlasormuksenkin pois ja aiheuttaa siten minulle pahaa syyllistävää mieltä :( Mutta joo, haluan odottaa todella, että näen miehessä muutoksen. Tuntuu että hän yrittäisi vain kahlita minua häillä ja taloilla jne...
Enhän siis ITSE uskaltaisi enää lähteä ja jättää miehen niskoille asuntolainaa jne, sillä minulla ei ole koulutusta (vielä) töissä käyn, mutta pieni on palkka.

Odotat toiset 6 vuotta, että jospa nyt alkaisi muuttumaan, vai että vuoden kuluttua luotat? Millainen matematiikka sulla on tässä takana?

:D Naurettavaa touhua teiltä molemmilta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja siis mitä teen;28572403:
Kiitos! Tuntuu että teen väärin kun toppuuttelen miestä, ettäkun sanon, mennään me naimisiin muttei ihan vielä. Siitä mies melkein suuttuu että no ei me ikinä mennä, otan tämän kihlasormuksenkin pois ja aiheuttaa siten minulle pahaa syyllistävää mieltä :( Mutta joo, haluan odottaa todella, että näen miehessä muutoksen. Tuntuu että hän yrittäisi vain kahlita minua häillä ja taloilla jne...
Enhän siis ITSE uskaltaisi enää lähteä ja jättää miehen niskoille asuntolainaa jne, sillä minulla ei ole koulutusta (vielä) töissä käyn, mutta pieni on palkka.

No mites sitten, kun olette naimisissa. Heittääkö se silloinkin aina sormukset mäkeen, kun sä et tee niinkun se haluaa?
 
Ai niin, sitten jos puhun jostain mitä haluaisin itselleni, hän sanoo esim. "No häälahjaksi saat..."
Tuolla tavoin hän "yrittää" kiristää tai en tiiä, kiristää ei ole oikea sana mutta...
Ja esittää nyt niin masentunutta kun hänen elämänsä on tätä, kaikkea pitää odottaa ikuisuus kun kaikilla hänen kavereillaan on jo menty naimisiin ja talot jne...
Siis kun mies VETOAA siihen että minun on pakko luottaa että eihän mistään tule ikinä mitään jos märehdin hänen huonoa käytöstään aina vaan, niin ei ikinä saada mitään aikaiseksi! Mutta mitäs saatana taas valehteli, siksi asiat on nyt näin :( PAKKOHAN minun on odottaa koska asiamme ovat näin huonosti, miehen on vaikea tajuta sitä. Itsekinsuhteemme aikana olen valehdellut, sen toki lopettanut, mies vain jatkanut ja hänen käytös on muutenki ollut loukkaavaa. Aina kyllä tuntien itkut väännetään ja "minä rakastan sinua, haluan olla hyvä"
 
Alkuperäinen kirjoittaja siis mitä teen;28572261:
Että ostetaan talo, se toinen puuttuva koira ja mennään naimisiin! Iiik :( Sanon noin koska meillä on viime aikoina ollut vaikeaa, minä en osaa enää luottaa mieheeni, valehdellut, ja niin pienistäkin jutuista, että sitä miettii vain että no jos noin pienestä valehtelee niin jotain isoakin on tulossa jne...
Tiedätte tunteen? Se raastaa :( Ei voi luottaa toiseen, ensin väittää silmät kirkkaina kuinka rehti on, hetken päästä jää valheestaan kiinni, sitten pyydellään anteeksi, löpinät miten ei enää ikinä aiota valehdella jne...
Mutta jos tuota ei pysty/uskalla uskoa? Mies pakottaa minut nyt luottamaan häneen, koska pakko luottaa siis pakko vain yrittää ja antaa elämän viedä...
Mutta pelkään jos nyt hankkisimme vihdoin oman kodin, tai menisimme naimisiin mistä olemme pitkään puhuneet (yhteiseloa 6 v) niin jos mies jäisi taas kiinni jostain, minun olisi pakko erota. Mietin jo nyt eroa mutta...
Mies on täällä kotona sitten ihan maassa ja valittaa kun haluaa naimisiin jne...
Haluan minäkin mutta pelkään niin paljon :( Kannattaako siis odottaa että oppii taas luottamaan VAI antaa elämän viedäja tehdä kaikkea silläkin seurauksella että kaikki voi musertua...???

tiedän tunteen. mutta nämä jotka valehtelee siinä uskossa että itse pääsee helpommalla sillä tavalla. niin he ei ymmärrä miten paljon ne pikkuvalheet vaikuttaa suhteeseen.

pariterapia,ihan oikeesti . niin ymmärrän jos jompikumpi on sitä vastaan niin minäkin olin,kunnes käytiin eron partaalla.. mutta pariterapia auttoi. koska mies tajusi että a.asioista pitää puhua ja b.olla rehellinen. minä taas opin myös yhtä jos toista
 
Emme edes tiedä mistä mies on valehdellut. Emme tiedä miten pienistä asioista AP vetää hernekasvit sieraimeen? Kuka tahansa meistä jättää kertomatta, suurentelee, vähättelee tai muuttaa joitain asioita, ettei loukkaisi lähimmäisiään.

Palstan kertomuksia kannattaa aika usein lukea suodattimet päässä. Tarinoita on niin usein väritetty punakynillä, että äidinkielenopettajaakin saattaisi hirvittää.

miksi hitossa sä kuvittelet että sillä on jotain merkitystä kuinka pienistä asioista valehtelee,sillä valheen koolla ei ole mitään merkitystä! koska se että mies valehtelee tekee suhteeseen epäluottamuksen. minä en ainakaan luota valehtelijaan.mistä sä tiedät mikä on totta ja mikä valetta jos oot nähny että toinen pystyy valehtelee tosta vaan
 
Mieheni on vähän aikaa sitten saanut kohtauksen ( kun jäi valheestaan kiinni) Alkoi haukkua minua maailmaniljettävimmillä sanoilla, kukanenki voi päätellä...
Luuli minun pettävän...Siis sekos vaikka en tehnyt mitään muuta kuin sain hänet omasta valheestaan kiinni! Hän hyökkäsi.Aivan sairasta ja outoa käytöstä, diibadaaba, toistuhan tuo ei aivan varmasti miehen mielestä, minä kun en siihen usko! Annoin hälle vielä viimeisen tilaisuuden! Sanotaan nyt näin, että valehteli raha-asioista...
Ja meillä on ollut sellainen että MITÄÄN EI KOSKAAN VALEHDELLA niin uskoin myös sen, mutta ei, ei sitten vieläkään...
 
On lapsi. Pariterapiaanei suostu tulla, kuulemma turhaa, ja minä olisin saanut maksaa viulut. Voi vittu nyt kun lukee omia tekstejä niin mikä kusipää ukko!!!!! Niin mies sanoi että pariterapia on turhaa kun pitää vain itse päättää että enää en valehtele, olen avoin jne. Silti typerys ei näytä toimivan niin. Ja valheen koolla ei väliä, valhe kuin valhe niin se on väärin, ja pohja lähtee kaikelta!
 
Emme edes tiedä mistä mies on valehdellut. Emme tiedä miten pienistä asioista AP vetää hernekasvit sieraimeen? Kuka tahansa meistä jättää kertomatta, suurentelee, vähättelee tai muuttaa joitain asioita, ettei loukkaisi lähimmäisiään.

Palstan kertomuksia kannattaa aika usein lukea suodattimet päässä. Tarinoita on niin usein väritetty punakynillä, että äidinkielenopettajaakin saattaisi hirvittää.

No, jos ap on hysteerinen herneimuri, kannattaa silloinkin jättää häät väliin. Hän ei siitä rauhoitu naimisiin menemällä.
 
[QUOTE="Helmi";28572454]miksi hitossa sä kuvittelet että sillä on jotain merkitystä kuinka pienistä asioista valehtelee,sillä valheen koolla ei ole mitään merkitystä! koska se että mies valehtelee tekee suhteeseen epäluottamuksen. minä en ainakaan luota valehtelijaan.mistä sä tiedät mikä on totta ja mikä valetta jos oot nähny että toinen pystyy valehtelee tosta vaan[/QUOTE]

Anteeksi jos kuplaasi tulee nyt särö, mutta ihmiset valehtelevat. Myös kumppanille valehdellaan tai paremminkin jätetään kertomatta jotain asioita.

Montako kertaa kumppani kysyy ajatuksistasi ja vastaus on "ei mitään ihmeellistä". Todellisuudessa ajateltiin jotain, mutta mieluummin jätetään kertomatta.

En saanut AP:n miehestä kuvaa, että hän olisi sellainen valehtelija, joka valehtelisi kaikesta jatkuvasti.
 
Alkuperäinen kirjoittaja siis mitä teen;28572491:
Ja valheen koolla ei väliä, valhe kuin valhe niin se on väärin, ja pohja lähtee kaikelta!

Jep, minäkään en sulata valehtelua ilman hiton hyvää syytä. Minäkin jouduin huijaamaan, kun järkkäsin miehelle yllätysjuhlia, mutta tietysti asia sitten tuli ilmi kuten pitikin. Mutta jos toinen yrittää vähätellä/muunnella asioita tai peitellä tekosiaan, valehtelemiselle on aika lailla nollatoleranssi.
 
[QUOTE="poks";28572502]No, jos ap on hysteerinen herneimuri, kannattaa silloinkin jättää häät väliin. Hän ei siitä rauhoitu naimisiin menemällä.[/QUOTE]

Totta, mutta silloin turha syytellä toista oman imurin tehokkuudesta.
 
Totta, mutta silloin turha syytellä toista oman imurin tehokkuudesta.

Näin on. Mutta meinaan lähinnä, että jos parisuhteessa ei ole luottoa, johtui se sitten kenestä tahansa, niin suhteelle pitää tehdä jotakin. Jos mies on valehtelija, ap:n ei kannata viedä suhdetta pidemmälle. Jos ap taas (syyttä suotta) kokee, ettei luota mieheen, miehen kannalta olisi fiksua olla änkeämättä naimisiin, ennen kuin ongelma on ratkaistu. Minua ainakin ahdistaisi, jos mieheni kokisi, ettei voi luottaa minuun ja kyttäisi sanomisiani etsien valheita.

Sääli, ettei ap:n mies ole kiinnostunut pariterapiasta. Siellä olisi puolueeton auttaja ja kumpikin pääsisi kertomaan oman näkökulmansa asiaan.
 
[QUOTE="poks";28572560]Sääli, ettei ap:n mies ole kiinnostunut pariterapiasta. Siellä olisi puolueeton auttaja ja kumpikin pääsisi kertomaan oman näkökulmansa asiaan.[/QUOTE]

Niin on. Tämäkin johtuu aivan liian usein miehen ennakkoluuloista parisuhdeterapiasta. Aika usein mies ei ole valmis puhumaan kaikesta. Joskus mies ei osaa puhua ja kieltäytyy tekosyillä.
 

Yhteistyössä