apua kummiasiaan!

[Inkavain]

Onko muilla ollut ongelmia yli-innokkaiden kummiehdokkaiden kans..? Kaikki tuputtaa itteään kummiks ja jos kieltäytyy ni loukkaannutaan.. miten teillä hoitunut nää asiat?

Inka ja pikkunen 20+0

 

["saana"]

Itse olen 5 lapsen kummi ja tietysti kaikkien vanhemmat olettivat, että pyydetään meidän lapsemme kummiksi. Teimme kuitenkin oman päämme mukaan ja pyysimme 2 ystävää. Syyksi muille sanoimme, että halusimme muita kuin sukulaisia ja sellaiset, joilla ei ole kummilapsia ennestään. Sukulaiset kun muutenkin ovat lapsen elämässä mukana. Tämä selitys sai ihan on vastaanoton, eikä kukaan loukkaantunut.

 

["saana"]

Siis ihan ok vastaanoton.. (Nää älypuhelimet grrrr)

 

[fuyjh]

Meillä taas ei pyydetä muita kuin sukulaisia, sillä he pysyvät ainakin mukana elämässä. Olen myös mainostanut tutuille, etten halua kenenkään kummiksi, jotta tietävät olla pyytämättä. Sukulaiset on ainoita joille voin ryhtyä kummiksi, koska sellainen on oltava, joten kyse on ikään kuin vastapalveluksesta, sillä hekin suostuivat meidän lastemme kummeiksi.

 

[taruolento]

Ei ainakaan kukaan oo tullut sanomaan suoraan et ois loukkaantunut ettei pyydetty. Mun äiti tais olla ainut joka vähän loukkaantu, kun en pyytänyt mun siskoa kummiks.

Ja joo, kovasti tuli noita kummipyyntöjä/ehdotuksia/lapsen vahtimis ilmoituksia yms kun oli raskaana, mutta kummasti ne kaikkos kun laps oli maailmassa. Ei enää tarjouduttukkaan lapsenvahdiksi. Eli älä vielä ota ressiä mistään kummihommista, moni asia muuttuu vielä ennenkä lapsi on täällä.

 

[heidip*]

Kaikki tuputtaa itteään kummiks ja jos kieltäytyy ni loukkaannutaan.. miten teillä hoitunut nää asiat?

Mun kaveri sanoi raskausaikana, että HALUAA lapsen kummiksi ja pyydettiinkin häntä kun noita kummiehdokkaita oli silloin melko niukasti. Tyttö täyttää nyt 5v eikä ole montaakaan kertaa kummiaan nähnyt - ja selväksi olen tehnyt ettei kaivata lahjoja vaan aikaa.

Jos joskus vielä saan lapsia, niin en suo ajatustakaan näille haluaville, ettei tule jälleen pettymyksiä. Ikävästi sanottu, mutta niin on lapsestakin ikävää ettei kummiaan kiinnosta.

 

[Inkavain]

Ei ainakaan kukaan oo tullut sanomaan suoraan et ois loukkaantunut ettei pyydetty. Mun äiti tais olla ainut joka vähän loukkaantu, kun en pyytänyt mun siskoa kummiks.

Ja joo, kovasti tuli noita kummipyyntöjä/ehdotuksia/lapsen vahtimis ilmoituksia yms kun oli raskaana, mutta kummasti ne kaikkos kun laps oli maailmassa. Ei enää tarjouduttukkaan lapsenvahdiksi. Eli älä vielä ota ressiä mistään kummihommista, moni asia muuttuu vielä ennenkä lapsi on täällä.

joo no ku mulla on nyt vähän kaverit loukkaantuneita siitä etten oo niitä kummiks pyytäny.. mutta on tässä vielä sen reilu 6kk aikaa miettiä! Kiitos paljon vastauksesta!

 

[Inkavain]

Jos joskus vielä saan lapsia, niin en suo ajatustakaan näille haluaville, ettei tule jälleen pettymyksiä. Ikävästi sanottu, mutta niin on lapsestakin ikävää ettei kummiaan kiinnosta.

tuokin on valitettavan yleistä.. mullakin ois tärkeää toi että kummit (myös muut ystävät) viettäis lapsen kans aikaa, ei niinkään se että tois lahjoja jnejne.

 

[jaah]

Me ainakin yllätettiin molempien lasten kummit aikanaan pyynnöllämme tulla kummiksi. Eivät siis "ymmärtäneet" tuputtaa itseään, vaan olivat enemmänkin yllättyneitä, kun kummiksi pyysimme. Samoin viimeisimmän kummilapseni vanhemmat yllättivät meidät tuolla pyynnöllä (ei kuviteltu enää näin vanhoina, että kukaan pyytäisi...).

 

["vieras"]

Mun mielestä kummiks pyydetään, ei tarjouduta. Outoja tapoja teillä!

 

[Tigerina]

Meillä pyydetty kolmea kummia, jokainen on meidän kavereita, miehen sisko yritti itseään tuputtaa monesti, nosti itseään alustalle ja kehui kuinka hyvä kummi hän olisi ja kysellyt kovasti että joko ollaan kummit päätetty ja varmaan on vetänyt herne-maissi-paprikat nenään kun sanottu et on päätetty ja kun hän toivoisi päässään että häntä pyydettäisiin, mutta meillä yhteinen päätös ettei häntä pyydetä ja siihen erittäin hyvät ja painavat perustelut joita ko. ihmisen ei tarvitse tietää, kummeissa meillä kuitenkin arvostetaan ihan tiettyjä asioita. Mutta turhaanpa Inka murehdit että kaverisi loukkaantuvat, ei se ole mikään itsestäänselvyys se kummius, vaan tulee pyydettäessä sitten sen arvon ansainneille