mua nyt vähän ihmetyttää tämä aloitus suhteessa sun vastauksiin. siis että miksi edes pyydät näkökulmaa, kun selvästi olet jo päättänyt mitä haluat ja puolustelet tämän miehen tekemisiä ja sanomisia? eli ei kait siinä sitten muuta kuin jatkat yhteydenpitoa ja toivot parasta. huonosti saattaa käydä, mutta ainahan se riski tietysti on.
Kyllä tässä ketjussa on tullut esille paljon mielestäni mielenkiintoisia ja huomionarvoisia pointteja

Miehen lähdöstä on vasta vähän aikaa, enkä todellakaan vielä tiedä, olenko yhteyksissä häneen näiden kuukausien aikana vai en, enkä pysty tällä hetkellä tekemään sellaista päätöstä suuntaan tai toiseen. Välillä päätän, etten varmasti vastaa enää miehelle enkä ota itse yhteyttä, mutta toisinaan taas kaipaan häntä kovasti, ja toivon hänen ottavan yhteyttä.
Tiedän, että olisi fiksuinta olla olematta missään yhteyksissä miehen kanssa, ja juuri nyt tuntuu siltä, että en ainakaan itse ota häneen yhteyttä, enkä ole hänen ulottuvillaan. Valitettavasti tässä päätöksessä on vaikea pysyä koko ajan. Koska tiedän, miten paska olo tulisi siitä, jos tietäisin, ettemme ole enää ikinä tekemisissä, haluan pitää kiinni toivosta, että meillä voisi joskus olla jotakin enemmän.
Tiedän, että tämä on kuin laastarin irrotusta, jos sen repäisee reippaasti kerralla irti, se voi sattua aivan älyttömästi hetken, mutta jos sitä repii hiljalleen irti, se sattuu silti, mutta kauemmin.