Antaisitko 10 miljoonan potista rahaa myös ystäväperheellesi, jotta heidän arkensa olisi helpompaa?

no todellakin auttaisin. Käsittääkseni lahjaveroa ei edes mene jo olemassa olevien velkojen maksussa..? Saatan toki olla väärässäkin. Mutta näin muistan lukeneeni. Ehdottomasti 2 läheiselle ystäväperheelle ainakin antaisin ja siskolle, veljilleni ja vanhemmilleni ja apelle omat talot. Jääköön sitten vaikka mun nimiin veronkierron takia, mutta ikuinen asumisoikeus. ELi auttasin. Avokätisesti.

Sellaset jotka ei rahaa muille auttamiseksi antaisi eivät mun puolesta ansaitse edes sitä pottia voittaa

 

No mä en kyllä antaisi.
Itselläni on 10 sisarusta, 52 serkkua joista 45 on läheisiä ja todella tuttuja.
Muita läheisiä sukulaisia sellaiset 10 kappaletta.
Ystäviä ja kavereita sellaiset 20-30 kappaletta.
Jos noille kaikille antaisi vaikkapa sen 10 000e, niin EI jäisi itselleen mitään.
En voisi edes tonnia antaa. Ja sekin vielä, että useille noista se 10 000:kin on aika pikkuraha.

Joten, ei mun oikeasti kannattaisi sitä rahaa alkaa jakelemaan.

Siis jos antaisit sadalle ihmiselle 10 000€ niin siihen menisi miljoona euroa. Eli sinulle jäisi vielä 9 miljoonaa itsellesi. Kyllä sillä pitäisi pärjätä

 

Jakaisin sen perheen ja lähimpien ystävien kesken.

 

Jos mä ajattelen itseäni, niin en todellakaan haluaisi olla ikuisessa kiitollisuudenvelassa ystävälleni, joka maksoi lottovoitollaan asuntolainani pois. Mä en usko, että mun ystävät edes vastaanottaisivat multa 100 000€ shekkiä, vaikka kuinka haluaisin antaakkin.

 

Oishan se ihana ajatus, mutta ei oikeastaan kannata auttaa vähävaraista ystävää. Ensin ajattelin, että auttaisin ystävääni joka on opiskeleva yksinhuoltaja, mutta kun rupesin miettimään tarkemmin niin se olisi hänelle vain vahingoksi. Jos esim. antaisin hänelle 20 000 euroa hän ei saisi enää asua opiskeliasuntosäätiön asunnossa (tulorajat), vaan joutuisi etsimään uuden asunnon yksityisiltä markkinoilta, mikä tulisi hänelle paljon kalliimmaksi. Hän menettäisi opintotuen ja asumistuen ja lisäksi lapsen päivähoito muuttuisi maksulliseksi. Menot siis kasvaisivat niin paljon, ettei lahjasta olisi mitään arkipäivän hyötyä. Mieluummin siis kannattaisi antaa tavaraa, esim. vaatteita lapselle yms, viedä syömään ja huvituksiin silloin tällöin ja maksaa matkoja.

 

Kyllä antaisin.

 

No tuostahan nyt riittäisi jaettavaksi ihan mukavasti. Ystäväperheen auttaisin ahdingosta, kuten myös enoni, äitini ei enää tarvitsisi kituuttaa. Sisarukset saisivat myös vähän ekstraa, kuten aika moni muukin sukulainen. Omat lapset saisivat unohtaa rahahuolet, töitä saisivat silti tehdä, mutta asunnot ostaisin, en lahjaksi, verottajaa en halua rikastuttaa liikaa, omiin nimiin laittaisin.
Jos vaikka vahingossa sattuu onnestamaan...todennäköisyys on niin kovin pieni, vaan aina välillä jollekin natsaa, miksei sitten minulle. Suuria suunnitelmia en kuitenkaan ole vielä tehnyt!

 

En tiedä, viisainta olisi pitää matalaa profiilia. Jos kertoisi yhdelle voitosta, sana taatusti lähtisi kiertämään ja lopulta kaikki olisivat käsi ojossa pyytämässä rahaa. Jonkun keinon kyllä keksisin, jotta voisin myös läheisiäni muistaa lottovoitollani.

 

Äidille ja siskolle antaisin, en muille penniäkään.

 

Rahaa en antaisi, mutta lahjoja kyllä.

 

Olen miettinyt tuota asiaa silloin tällöin. Vanhempiani ja veljeäni haluaisin muistaa ihan rahallisesti. En sitten tiedä, haluaisivatko ottaa rahaa vastaan. Kavereille voisin antaa lahjoja, esim. matkoja. Toisaalta en haluaisi lottovoittoani julkisesti kovin kuuluttaa. Yhdelle tuntemalleni nuorelle yksinhuoltaja äidille haluaisin antaa esim. lahjakortteja arkea helpottamaan, mutta haluaisin tehdä sen nimettömänä.

Hyväntekeväisyyteen laittaisin mielelläni rahaa ja voisin perustaa rahaston, josta jaettaisiin stipendejä vähävaraisille oppilaille.

 

En, koska en edes kertoisi heille voitostani. Salaa voisin antaa vähän kalliimpia lahjoja yms., mutta en jakelisi "almuja". Enkä myöskään itse haluaisi almuja ystävältäni, joka täysipotin saisi.

 

Yhdelle tuntemalleni nuorelle yksinhuoltaja äidille haluaisin antaa esim. lahjakortteja arkea helpottamaan, mutta haluaisin tehdä sen nimettömänä.

Itsekin voisin kuvitella nimettömänä lahjoittavani lähipiiriin esim. lähikoululle harrastuseuroille ja muille järjestöille antaisin, jotta voisivat lähipiirini arkea helpottaa haluamallaan tavalla.

 

Just tänään ystävän kans tuli puheeksi, lupasin miljoonan jos koko potin voitan

 

Ei ole sellaista ystäväperhettä.

Äidilleni antaisin kyllä, jotta heillä olisi helpompaa.

 

En antais kenelekkään ahaa, mutta sutta voisn uuten esim maksamalla lääkärinaskuja tai ostamalla tavaraa.

 

En, ei nyt liian antelias pidä olla. Omalle isälleni voisin antaa, koska on niin paljon auttanut minua.

 

Tuskin antaisin ystäville...
Mutta viidelle lapseselle antaisin osuutensa. Ja loput pitäsisin itse.
Just tuossa yhden kaverin kanssa juteltiin tuosta kuinka käyttäisi voittorahat.

Ja menihän ne jutut vähän yli sitten.
Mietin että jos ostaisin talon täältä meiltä päin, mutta halausin sen kuitenkin läheltä keskustaa, ettei koulumatkat olisi kovin pitkiä... Kunnes sitten tostesin, että niin oliskos se laps sitten kuitenkaan koulussa vaan sillä olis kuitenkin kotiopettaja.

Ja loppu olikin sitten jo niin paksua juttua, että on lähes julkaisukelvotonta....