Antaako lapsen tavata isää vai ei?

[Nyt minä tahdon olla harmaa]

Meillä tilanne on tällainen:
Minulla on alta kahden vanha poika. Olen nyt seurustellut aivan ihanan miehen kanssa jonkin aikaa ja talvella on tarkoitus muuttaa yhteen. Lapsistakin on alustavasti puhuttu.
Lapseni isä ei pidä poikaansa mitään yhteyttä. Viimeeksi on tavannut alkuvuodesta häntä.
Mieheni on erittäin hyvä isähahmo pojalle. Välittää ja huolehtii tästä ja myös poika on selvästi kiintynyt mieheen. Asioista on puhuttu ja mies on oma-alotteisesti valmis kantamaan isän roolin poikani elämässä, eli en ole häneltä mitään pyytänyt tai vaatinut sen suhteen. Isäksi kutsuminenkin on aika todennäköistä jos meille joskus lapsia siunaantuu.
Aion kyllä lapsen ymmärryksen mukaan kertoa hänelle oikeat biologiset taustansa aikanaan. Mutta nyt olenkin miettinyt että miten toimia jos exä ottaakin jokus yhteyttä tavatakseen lasta? Mietintää lisää se että useaan otteeseen aiemmin lupaili että tapaa lasta säännöllisesti, muttei koskaan niin tehnyt. En halua että lapsi joutuu pettymään ja miettimään miksi ei oma isä otakaan lupauksista huolimatta (isompana siis). Eli teenkö väärin lasta kohtaan jos en anna hänen tavata biologista isäänsä, kun hänellä kuitenkin olisi turvallinen ja luotettava isähahmo? korostan vielä että isä ei siis ole pitänyt yhteyttä aikoihin, eli tämä ei ole vielä edes ajankohtaista.

 

[ap]

sanokaa nyt jotain... onko kukaan ollut vastaavassa tilanteessa? miten ootte toiminu?

 

[Tribaali]

Ethän sä sitä päätä saako poika tavata isäänsä! Lapsella on aina tapaamisoikeus isäänsä!

 

[XXS]

Minä antaisin tavata pojan biologista isäänsä, vaikka hänellä nyt onkin ikään kuin isä kotonakin. Tässä vaiheessa poika kuitenkaan edes tajuaisi kyseessä olevan hänen isänsä, jos tämän nyt tapaisi.

 

[mellan]

jos teillä on yhteishuoltajuus saa lapsen isä tavata poikaansa sillon kun haluaa. Jos sulla on yksinhuoltajuus, niin sun ei tartte järjestää tapaamisia, jos katsot sen lapsen edun mukaiseksi. Näin olettaisin asian olevan

 

[AnnaManna]

ei se ole sinun valintasi. lapsella on oikeus tavata isäänsä. itselläni tilanne jossa lähdin pois väkivaltaisesta suhteesta (jossa siis meillä yhteinen lapsi ) ja inhos, halveksi, vihasin tätä lapsen isää, mutta en estänyt häntä tapaamasta lasta (vaikka ensimmäiset kaksi vuotta meni lähes ilman tapaamisia ). poika on nyt 6v ja biologinen isä on hänelle kovin tärkeä, vaikka tapaavatkin harvoin. meillä täällä kotona on myös isä, se isämalli.

anna lapsen tavata isäänsä, ei se ole mitään sinulta pois, ja se on paljon lapsellesi.

meilläkin siis kaksi isiä.

 

[AnnaManna]

jos teillä on yhteishuoltajuus saa lapsen isä tavata poikaansa sillon kun haluaa. Jos sulla on yksinhuoltajuus, niin sun ei tartte järjestää tapaamisia, jos katsot sen lapsen edun mukaiseksi. Näin olettaisin asian olevan

lapsen edun vai oman edun?

 

[JoosepinÄiti]

jos teillä on yhteishuoltajuus saa lapsen isä tavata poikaansa sillon kun haluaa. Jos sulla on yksinhuoltajuus, niin sun ei tartte järjestää tapaamisia, jos katsot sen lapsen edun mukaiseksi. Näin olettaisin asian olevan

vaikka äidillä on yksinhuoltajuus on isällä silti oikeus tavata lastansa.

 

[ap]

hmm... totta mutta kuka sen sitte päättä 2-vuotiaan kohdalla? mulla on yksin huoltajuus. exä ei koskaan ole vaatinut tai halunnut tapaamis oikeudesta mitään paperia, vaikka mä itse site joskus ehdotin, kun koitin pitää lapsen ja isän välejä yllä. Lapsi ei tunne isäänsä enää ollenkaan.

 

[AnnaManna]

jos teillä on yhteishuoltajuus saa lapsen isä tavata poikaansa sillon kun haluaa. Jos sulla on yksinhuoltajuus, niin sun ei tartte järjestää tapaamisia, jos katsot sen lapsen edun mukaiseksi. Näin olettaisin asian olevan

vaikka äidillä on yksinhuoltajuus on isällä silti oikeus tavata lastansa.

ei kun nimen omaan lapsella on oikeus tavata isäänsä. (näin siis lukee siinä laissa joka määrittelee tapaamisoikeudet)

 

[AnnaManna]

hmm... totta mutta kuka sen sitte päättä 2-vuotiaan kohdalla? mulla on yksin huoltajuus. exä ei koskaan ole vaatinut tai halunnut tapaamis oikeudesta mitään paperia, vaikka mä itse site joskus ehdotin, kun koitin pitää lapsen ja isän välejä yllä. Lapsi ei tunne isäänsä enää ollenkaan.

koko loppuelämä aikaa tutustua. meilläkin poika tutustui isäänsä 3.5 vuotiaana. mikä ihme sulla on? parempi joskus kun ei koskaan..

 

[JoosepinÄiti]

jos teillä on yhteishuoltajuus saa lapsen isä tavata poikaansa sillon kun haluaa. Jos sulla on yksinhuoltajuus, niin sun ei tartte järjestää tapaamisia, jos katsot sen lapsen edun mukaiseksi. Näin olettaisin asian olevan

vaikka äidillä on yksinhuoltajuus on isällä silti oikeus tavata lastansa.

ei kun nimen omaan lapsella on oikeus tavata isäänsä. (näin siis lukee siinä laissa joka määrittelee tapaamisoikeudet)

juu mut ei yksinhuoltajuus sulje pois toisen vanhemman oikeuksia.

 

[AnnaManna]

jos teillä on yhteishuoltajuus saa lapsen isä tavata poikaansa sillon kun haluaa. Jos sulla on yksinhuoltajuus, niin sun ei tartte järjestää tapaamisia, jos katsot sen lapsen edun mukaiseksi. Näin olettaisin asian olevan

vaikka äidillä on yksinhuoltajuus on isällä silti oikeus tavata lastansa.

ei kun nimen omaan lapsella on oikeus tavata isäänsä. (näin siis lukee siinä laissa joka määrittelee tapaamisoikeudet)

juu mut ei yksinhuoltajuus sulje pois toisen vanhemman oikeuksia.

en mä sitä sanonutkaan, anteeksi jos en osannut oikein muotoilla lapsella on siis oikeus tavata isäänsä joka tapauksessa

 

[JoosepinÄiti]

Mulla ei ainakaan lapsi tule tapaamaan biologista isäänsä, eikä biologisella isällä tule olemaan siihen minkäänlaisia oikeuksia. Mulla aviomies tulee olemaan isän roolissa lapsen syntymästä asti (laskettuaika mulla 2.1.) Mieheni pystyy antamaan paljon paremman isän mallin mitä biologinen isä.

kuis sitte ku lapsi kiinnostuu biologisista juuristaan?

 

[PangPang]

meillä vastaava tilanne, lapsen isä tämänkin vuoden puolella hakenut lasta tasan kolme kertaa muutamaksi tunniksi. minä uusissa naimisissa, meillä miehen kanssa 3 yhteistä lasta ja isäksi mun poika miestäni kutsuu. mä annan tottakai pojan tavata biologista isäänsä silloin harvoin kun tuo vaivautuu hakemaan.. poika saa sitten itse muodostaa käsityksensä isistään - ja on jo muodostanutkin - ilman että mä olen asiaan milläänlailla vaikuttanut ei ne lapset tyhmiä ole.

 

[Lollo]

Niin. onhan se hyvä että isällä on oikeus lapseensa ja toisin päin. its eolen hieman eritilanteessa, mutta samaa on se, että elämässämme on toinen mies joka on ottanut isän paikan 2,5v tyttöni elämästä.
Mä olen its etehnyt päätöksen, että mun lapseni ei tapaa biologista isäänsä. Mulla on siihen syyni, jotka ovat täysin pätevät. Oikeudenpäätöskin tästä jutusta on, isän hyväksi.. Tuntuu että minä olen ainut joka ajattelee oikeasti lapsen parasta.

 

[JoosepinÄiti]

Mulla ei ainakaan lapsi tule tapaamaan biologista isäänsä, eikä biologisella isällä tule olemaan siihen minkäänlaisia oikeuksia. Mulla aviomies tulee olemaan isän roolissa lapsen syntymästä asti (laskettuaika mulla 2.1.) Mieheni pystyy antamaan paljon paremman isän mallin mitä biologinen isä.

kuis sä voit sanoo et biologisella isällä ei oo mitään oikeuksia lapseen?

 

[ap]

hmm... totta mutta kuka sen sitte päättä 2-vuotiaan kohdalla? mulla on yksin huoltajuus. exä ei koskaan ole vaatinut tai halunnut tapaamis oikeudesta mitään paperia, vaikka mä itse site joskus ehdotin, kun koitin pitää lapsen ja isän välejä yllä. Lapsi ei tunne isäänsä enää ollenkaan.

koko loppuelämä aikaa tutustua. meilläkin poika tutustui isäänsä 3.5 vuotiaana. mikä ihme sulla on? parempi joskus kun ei koskaan..

ai mikä mulla on? ei mikään muu kun halu suojella lasta pettymyksiltä! totta kai mä toivoisin että lapsella olisi hyvät välit myös biologiseen isäänsä. mutta jos isää ei kiinnosta ja ottaa yhteyttä vain muiden painostuksen alaisena niin onko se todellakin lapselle hyväksi? Elatusmaksut käytiin oikeuden kaukka kun ei viitsinyt vaivautua paikalle tekemään sopimusta, vaikka useaan kertaan järjestin ajan lastenvalvojalle ja lopulta hänellä oli mahdollisuus varata oma aika itselleen sopivaan aikaan. ainut paperi mikä mukisematta on allekirjoittanut on luopuminen huoltajuudesta.
Tällä hetkellä hänelle on tulossa toinen lapsi ja toivon todella vilpittömästi että kantaisi vastuunsa tästä lapsesta ja olisi tälle isä. (johan lähti rönsyilemään)

 

[JoosepinÄiti]

kyllä muuten on jos sitä haluaa..

 

[Lollo]

Mulla ei ainakaan lapsi tule tapaamaan biologista isäänsä, eikä biologisella isällä tule olemaan siihen minkäänlaisia oikeuksia. Mulla aviomies tulee olemaan isän roolissa lapsen syntymästä asti (laskettuaika mulla 2.1.) Mieheni pystyy antamaan paljon paremman isän mallin mitä biologinen isä.

kuis sä voit sanoo et biologisella isällä ei oo mitään oikeuksia lapseen?

Siten koska ei edes lain mukaan ole. Mulla siis sellainen tilanne, että tulin avioeron harkinta-ajalla raskaaksi toiselle miehelle. Sittemmin palasin yhteen aviomieheni kanssa, eli ero ei tullut virallisesti missään vaiheessa voimaan. Aviomieheni on virallisesti lapseni isä synytymästä asti, ja näin ollen biologisella isällä ei ole lain mukaan edes mahdollisuutta tunnustaa isyyttä.

En sano tätä millään pahalla, mutta hänellä on lapseen kyllä oikeuksia jos niin haluaa. Oikeuden määräyksellä voidaan suorittaa vaikkapa isyystesti, joka siis viimeistään kertoo, kuka sen lapsen isä on..

 

[JoosepinÄiti]

kyllä muuten on jos sitä haluaa..

Eipäs muuten ole, koska otin asiasta selvää lastenvalvojalta. Tämä tilanne poikkeaa tavallisesta tilanteesta, normaalistihan mies voi kädä tunnustamassa isyyden, vaikka lapsen äiti ei haluaisikaan sitä. Tässä tilanteessa kun lapsella on jo virallisesti isä syntymästä asti, ainut mahdollisuus olisi että minun tai aviomieheni aloitteesta isyys ensin kumottaisiin ja sen jälkeen biologinen isä voisi tunnustaa isyyden. Biologisella isällä ei ole tässä tilanteessa mahdollisuuksia laittaa isyyden kumoamis prosessia alulle.

mä kyl tarkistaisin ton asian viel ihan asianajajalta, mä en usko et se menee ihan noi. onhan biologisella isälläkin oikeutensa... sitä vaan hypitään kukasta kukkaan.... hyväksyykö sun miehes muka täysin toisen miehen lapsen vai oletko edes paljastanut hälle ettei ole isä?

 

[Lollo]

kyllä muuten on jos sitä haluaa..

Eipäs muuten ole, koska otin asiasta selvää lastenvalvojalta. Tämä tilanne poikkeaa tavallisesta tilanteesta, normaalistihan mies voi kädä tunnustamassa isyyden, vaikka lapsen äiti ei haluaisikaan sitä. Tässä tilanteessa kun lapsella on jo virallisesti isä syntymästä asti, ainut mahdollisuus olisi että minun tai aviomieheni aloitteesta isyys ensin kumottaisiin ja sen jälkeen biologinen isä voisi tunnustaa isyyden. Biologisella isällä ei ole tässä tilanteessa mahdollisuuksia laittaa isyyden kumoamis prosessia alulle.

Paitsi vaatimalla oikeudessa isyystestejä. Ei mikään helppo juttu, mutta mahdollinen.
Toivon että teillä asiat nyt kuitenkin menevät hyvin, tapahtui mitä vaan.

 

[JoosepinÄiti]

Mulla ei ainakaan lapsi tule tapaamaan biologista isäänsä, eikä biologisella isällä tule olemaan siihen minkäänlaisia oikeuksia. Mulla aviomies tulee olemaan isän roolissa lapsen syntymästä asti (laskettuaika mulla 2.1.) Mieheni pystyy antamaan paljon paremman isän mallin mitä biologinen isä.

kuis sä voit sanoo et biologisella isällä ei oo mitään oikeuksia lapseen?

Siten koska ei edes lain mukaan ole. Mulla siis sellainen tilanne, että tulin avioeron harkinta-ajalla raskaaksi toiselle miehelle. Sittemmin palasin yhteen aviomieheni kanssa, eli ero ei tullut virallisesti missään vaiheessa voimaan. Aviomieheni on virallisesti lapseni isä synytymästä asti, ja näin ollen biologisella isällä ei ole lain mukaan edes mahdollisuutta tunnustaa isyyttä.

En sano tätä millään pahalla, mutta hänellä on lapseen kyllä oikeuksia jos niin haluaa. Oikeuden määräyksellä voidaan suorittaa vaikkapa isyystesti, joka siis viimeistään kertoo, kuka sen lapsen isä on..

oletko ajatellut asiaa siltä kantilta et jos sulle ja miehelles tulee joskus ero ja miehes vatiikin isyyden kumoamista niin kukas sulle sit elarit maksaa? aika härskiä on sitte mennä vaatiin rahaa biologiselta isältä?

Ei voida, koska olen aviomieheni kanssa ollut naimisissa koko ajan, en missään vaiheessa ole virallisesti eronnut. Kysyin tästä lastenvalvojalta, ja hän sanoi että biologinen isä ei voi tunnustaa isyyttä ellen minä tai mieheni ensin laita alulle isyyden kumoamis prosessia. Kukaan muu ei sitä voi alulle laittaa, ei edes lastenvalvoja, eikä biologinen isä. Mutta en ala tästä asiasta enempää väittelemään, kerroin vain fakta tietoa mitä lastenvalvoja minulle sanoi.

 

[MissMaisa]

Niin. onhan se hyvä että isällä on oikeus lapseensa ja toisin päin. its eolen hieman eritilanteessa, mutta samaa on se, että elämässämme on toinen mies joka on ottanut isän paikan 2,5v tyttöni elämästä.
Mä olen its etehnyt päätöksen, että mun lapseni ei tapaa biologista isäänsä. Mulla on siihen syyni, jotka ovat täysin pätevät. Oikeudenpäätöskin tästä jutusta on, isän hyväksi.. Tuntuu että minä olen ainut joka ajattelee oikeasti lapsen parasta.

Meillä aika samanlainen tilanne ja sossusta ohjeeksi sain, että älä anna lapsia isälle vaikka pyytää. Sitte vasta ku suostuu valvottuihin tapaamisiin. Käskivät "pistää kampoihin" niin kauan ku pystyn, ettei lasten tarvis sinne mennä ja tuo tuli lastenvalvojan suusta.
Ap:n tapauksessa varmaan antaisin lapsen tavata isää, vaikka edes muutaman tunnin kerrallaan, jos vaan lapsi haluaa isäänsä tavata. Tietysti minäkin laittaisin tapaamisille ehtoja, että sillon haetaan ja tuodaan ku on sovittu, ettei lapsi joudu joka kerta pettymään. Meillä tuohon tapaamattomuuteen on todella raskaat syyt :/

 

[JoosepinÄiti]

Mulla ei ainakaan lapsi tule tapaamaan biologista isäänsä, eikä biologisella isällä tule olemaan siihen minkäänlaisia oikeuksia. Mulla aviomies tulee olemaan isän roolissa lapsen syntymästä asti (laskettuaika mulla 2.1.) Mieheni pystyy antamaan paljon paremman isän mallin mitä biologinen isä.

kuis sä voit sanoo et biologisella isällä ei oo mitään oikeuksia lapseen?

Siten koska ei edes lain mukaan ole. Mulla siis sellainen tilanne, että tulin avioeron harkinta-ajalla raskaaksi toiselle miehelle. Sittemmin palasin yhteen aviomieheni kanssa, eli ero ei tullut virallisesti missään vaiheessa voimaan. Aviomieheni on virallisesti lapseni isä synytymästä asti, ja näin ollen biologisella isällä ei ole lain mukaan edes mahdollisuutta tunnustaa isyyttä.

En sano tätä millään pahalla, mutta hänellä on lapseen kyllä oikeuksia jos niin haluaa. Oikeuden määräyksellä voidaan suorittaa vaikkapa isyystesti, joka siis viimeistään kertoo, kuka sen lapsen isä on..

oletko ajatellut asiaa siltä kantilta et jos sulle ja miehelles tulee joskus ero ja miehes vatiikin isyyden kumoamista niin kukas sulle sit elarit maksaa? aika härskiä on sitte mennä vaatiin rahaa biologiselta isältä?

Ei voida, koska olen aviomieheni kanssa ollut naimisissa koko ajan, en missään vaiheessa ole virallisesti eronnut. Kysyin tästä lastenvalvojalta, ja hän sanoi että biologinen isä ei voi tunnustaa isyyttä ellen minä tai mieheni ensin laita alulle isyyden kumoamis prosessia. Kukaan muu ei sitä voi alulle laittaa, ei edes lastenvalvoja, eikä biologinen isä. Mutta en ala tästä asiasta enempää väittelemään, kerroin vain fakta tietoa mitä lastenvalvoja minulle sanoi.

Ollaan mietitty mieheni kanssa sitä, ja tottakai hän maksaisi elarit koska on lapsen isä. Kukapa muukaan...

juu helppo on nyt sopia asiasta noin mut käytäntö on monesti eri. harva mies kuule alkaa toisen siittämistä lapsista elatusmaksuja maksaan.