A
Annuska
Vieras
Mietin tässä vaan muita ketjuja lueskellessäni, että rakkaushan ei ole automaatti, ei edes pitäminen tai sietäminen. Ihminen ei voi vuosikausia teeskennellä jotakin, mitä ei ole, ja mitä suorastaan vastustaa.
Vanhempien rakkautta lapsiaan kohtaan pidetään jonkinlaisena automaattina, ja yleensähän kai omaan lapseen tunnetaan rakkautta.
Minä en ainakaan pidä kaikista vieraiden lapsista. Toiset ovat tosi ihania, hauskoja, veikeitä jne., mutta toiset ovat ärsyttäviä syystä tai toisesta.
Miksi mummon/papan pitäisi automaattisesti rakastaa kaikkia kahtakymmentä (tai kahta) lapsenlastaan? Eikö ole aika luonnollista, että toisista pitää enemmän kuin toisista. Eikö ole aika luonnollista pitää toisista vain vähän?
Kun mukana on vielä enemmän ja vähemmän mieluisia miniöitä ja vävyjä, niin sitä ymmärrettävämpiä tunne-erot ja hoitohalut voivat olla.
Mikä velvollisuus isovanhemmilla on olla tasapuolinen?
Mahtaa olla sekin hankalaa, jos ei vain jostakin kertakaikkiaan pidä, ja sitten saa vielä arvostelua silmilleen 'epätasapuolisuudesta'.
Pohtii ei-kaikkia-rakastava- eikä edes sietävä Annuska
Vanhempien rakkautta lapsiaan kohtaan pidetään jonkinlaisena automaattina, ja yleensähän kai omaan lapseen tunnetaan rakkautta.
Minä en ainakaan pidä kaikista vieraiden lapsista. Toiset ovat tosi ihania, hauskoja, veikeitä jne., mutta toiset ovat ärsyttäviä syystä tai toisesta.
Miksi mummon/papan pitäisi automaattisesti rakastaa kaikkia kahtakymmentä (tai kahta) lapsenlastaan? Eikö ole aika luonnollista, että toisista pitää enemmän kuin toisista. Eikö ole aika luonnollista pitää toisista vain vähän?
Kun mukana on vielä enemmän ja vähemmän mieluisia miniöitä ja vävyjä, niin sitä ymmärrettävämpiä tunne-erot ja hoitohalut voivat olla.
Mikä velvollisuus isovanhemmilla on olla tasapuolinen?
Mahtaa olla sekin hankalaa, jos ei vain jostakin kertakaikkiaan pidä, ja sitten saa vielä arvostelua silmilleen 'epätasapuolisuudesta'.
Pohtii ei-kaikkia-rakastava- eikä edes sietävä Annuska