Voisiko joku neuvoa miten toimia tilanteessa jossa olen.... eli anoppi on liian innokas ottamaan osaa lastemme kasvatukseen ja muuhunkin perheemme toimintaan. Yhteentörmäyksiltä ollaan vielä vältytty mutta lähellä on ollut. En haluaisi loukata vaimoani joka kuitenkin pitää äidistään ja on yhteydessä häneen PÄIVITTÄIN. Tilanne on nyt vain sellainen että alkaa risoamaan kun anoppi puhuu minullekkin kuin pikku pojalle. Jo pelkkä anopin naama alkaa olemaan sellainen punainen vaate että on itsessään pitelemistä ettei laukaise päin naamaa mitä ajattelee. B)
anoppi
- Viestiketjun aloittaja isa
- Ensimmäinen viesti
sanna-cata
No meillä sama juttu, mutta kyseessä miehen äiti. Oikeastaan vaimosi on ainut joka voi tehdä asioille jotain. Jos sinä yrität anopille puhua niin hän ei ota sinua tosissaan tai sitten loukkaantuu. Yritä vedota vaimoosi, että hän ottaisi asiat esille äitinsä kanssa...
lappi
Puhu vaimosi kanssa, hänen täytyy laitaa raja anopille asioiden puuttumiseen. Jos, vaimosi kunnioittaa sinua hän ymmärtää ja asettaa rajan.
Suzu
Yritä puhua vaimollesi reilusti, että anoppi on jo lapsensa kasvattanut (ja hyvää työtä tekikin vaimosi kanssa), mutta nyt on sinun ja vaimosi vuoro hoitaa homma omalta osaltanne. Usein sattuu niin, että esimerkiksi anopit ja isovanhemmat kokevat syyllisyyttä omista laiminlyönneistään tai virheistään, ja ajattelevat että lapsenlapset ovat oiva tilaisuus korjata huonoa omaatuntoa. Eivätkä useinkaan tule ajatelleeksi, ettei se ole heidän hommaansa enää..
Minäkin oon taiteillut erään miehen sukulaisen kanssa, jolla on erilainen käsitys esimerkiksi syömisasioista kuin meillä, on kyselty että miksi en jätä lapsia istumaan kylmän ruoan ääreen vaikka koko illaksi kunnes kaikki on syöty jne.. Hänelle sain toistaa varmaan sata kertaa (siis oikeasti), että minun mielipiteeni on, että lapsi saa syödä sen verran kuin haluaa, eikä pakkoa ole, kunhan kaikkia ruokia maistaa. Kyllä tämä "täti" tuhisi ja puhisi, mutta uskoi lopulta kun toistin vaan samaa enkä hermostunut, vaikka itsekseni pureskelin poskiani.. :/ .. yritä olla sinnikäs ja toistaa samaa asiaa yksinkertaisesti, niin eiköhän anoppikin lopulta kyllästy, kun huomaa ettei saa "riitakaveria"..
Tsemppiä!
Minäkin oon taiteillut erään miehen sukulaisen kanssa, jolla on erilainen käsitys esimerkiksi syömisasioista kuin meillä, on kyselty että miksi en jätä lapsia istumaan kylmän ruoan ääreen vaikka koko illaksi kunnes kaikki on syöty jne.. Hänelle sain toistaa varmaan sata kertaa (siis oikeasti), että minun mielipiteeni on, että lapsi saa syödä sen verran kuin haluaa, eikä pakkoa ole, kunhan kaikkia ruokia maistaa. Kyllä tämä "täti" tuhisi ja puhisi, mutta uskoi lopulta kun toistin vaan samaa enkä hermostunut, vaikka itsekseni pureskelin poskiani.. :/ .. yritä olla sinnikäs ja toistaa samaa asiaa yksinkertaisesti, niin eiköhän anoppikin lopulta kyllästy, kun huomaa ettei saa "riitakaveria"..
Tsemppiä!
Meillä on tilanne aika sama. Eli oma äitini höösää vierellä koko ajan ja miehellä alkaa hermo mennä.
Meillä tilanne on kuitenkin ratkennut sillä, että mies alkoi mulle suoraan puhua kuinka sitä on alannut ärsyttämään kun anoppi hyppää meillä lähes joka päivä ja aina kommentoi "kuinkahan tuo isä nyt osaa" tai "pärjääköhän isä nyt ollenkaan".
Ymmärsin heti mieheni tunteet ja olenkin äidilleni sanonut, että tulee mielummin silloin kun mies on töissä. Syyksi olen äidilleni kuitenkin sanonut sen että meillä on muita menoja, että vierailut on parempi sovittaa silloin kun olen lasten kanssa yksin kotona, silloin meillä on aikaa ottaa mummia vastaan. Eli tällä taktiikalla pyrin pitämään mieheni ja äitini välit hyvinä.
Ja jos äitini alkaa liikaa arvostelemaan miestäni tai sekaantumaan kasvatuksiin niin sanon kyllä suoraan.
Eli suosittelisinkin juttelua vaimon kanssa. Hän kyllä varmasti ymmärtää. Itse olen todella läheinen äitini kanssa, mutta mieheni ja lapseni ovat oma perheeni ja he ovat ehdottomasti etusijalla!
Tsemppiä!
Meillä tilanne on kuitenkin ratkennut sillä, että mies alkoi mulle suoraan puhua kuinka sitä on alannut ärsyttämään kun anoppi hyppää meillä lähes joka päivä ja aina kommentoi "kuinkahan tuo isä nyt osaa" tai "pärjääköhän isä nyt ollenkaan".
Ymmärsin heti mieheni tunteet ja olenkin äidilleni sanonut, että tulee mielummin silloin kun mies on töissä. Syyksi olen äidilleni kuitenkin sanonut sen että meillä on muita menoja, että vierailut on parempi sovittaa silloin kun olen lasten kanssa yksin kotona, silloin meillä on aikaa ottaa mummia vastaan. Eli tällä taktiikalla pyrin pitämään mieheni ja äitini välit hyvinä.
Ja jos äitini alkaa liikaa arvostelemaan miestäni tai sekaantumaan kasvatuksiin niin sanon kyllä suoraan.
Eli suosittelisinkin juttelua vaimon kanssa. Hän kyllä varmasti ymmärtää. Itse olen todella läheinen äitini kanssa, mutta mieheni ja lapseni ovat oma perheeni ja he ovat ehdottomasti etusijalla!
Tsemppiä!
Yks anoppi
Minä käyn tyttäreni perheessä noin 3 kertaa vuodessa.
Kerran olin jouluaattona muiden sukulaisten kanssa.
Viime joulun alla kysyin vävyltä että miten aikovat joulunseutua viettää.
Vävy sanoi että missään ei käydä eikä ketään tahdota kylään.
En sitten käynyt joulun aikaan enkä kutsunut heitäkänn meille.
Keväällä kun tavattiin niin puheeksi tuli hankalat vanhat mummot. Silloin vävy sanoi että jos hänen anoppinsa alkaa hankalaksi niin löytää äkkiä itsensä jostain laitoksesta. No olin ajatellut autella tyttäreni perhettä asuntolainan maksussa, mutta päätinkin säästää rahat omiin hoitokuluihini.
Kuulin eilen eräästä anopista joka menee tyttärensä kotiin omilla avaimillaan jopa aamulla klo7. Ja soittelee vävynsä äidille että katso nyt poikasi perään kun laittaa pensaat pihalle ihan vääriin kohtiin.
Anopille voi kyllä sanoa että "anoppi on aivan ihana jos käy vain kerrankuussa" tai "tässähän on enemmän naimisissa anopin kuin tyttären kanssa, pitäsiköhän vaihtaa" tai " pitäisköhän ottaa uusi vaimo että sais kokeilla toisenlaistakin anoppia"
Kerran olin jouluaattona muiden sukulaisten kanssa.
Viime joulun alla kysyin vävyltä että miten aikovat joulunseutua viettää.
Vävy sanoi että missään ei käydä eikä ketään tahdota kylään.
En sitten käynyt joulun aikaan enkä kutsunut heitäkänn meille.
Keväällä kun tavattiin niin puheeksi tuli hankalat vanhat mummot. Silloin vävy sanoi että jos hänen anoppinsa alkaa hankalaksi niin löytää äkkiä itsensä jostain laitoksesta. No olin ajatellut autella tyttäreni perhettä asuntolainan maksussa, mutta päätinkin säästää rahat omiin hoitokuluihini.
Kuulin eilen eräästä anopista joka menee tyttärensä kotiin omilla avaimillaan jopa aamulla klo7. Ja soittelee vävynsä äidille että katso nyt poikasi perään kun laittaa pensaat pihalle ihan vääriin kohtiin.
Anopille voi kyllä sanoa että "anoppi on aivan ihana jos käy vain kerrankuussa" tai "tässähän on enemmän naimisissa anopin kuin tyttären kanssa, pitäsiköhän vaihtaa" tai " pitäisköhän ottaa uusi vaimo että sais kokeilla toisenlaistakin anoppia"
Vaikka eipä mun äiti oo kasvatuksessa neuvonut meitä...paapattaa kyllä kovasti mutta neuvot pitää itsellään...
No niin sitä sitten kokeiltiin ottaa eilen anoppi asia puheeksi kotona kun lapset olivat nukkumassa. Esitin asian ihan rakentavassa hengessä ja rauhallisesti tulos oli seuraavan kaltainen. 1.mykkäkoulu 2. naistenlehti sai osakseen kiivasta sivujen vaihtoa. Jännittävää empä ole pitkään aikaan kuullut lasten synymän jälkeen kotona kun jääkaappi lähtee jäähdyttämään oli todella hiljaista ja minä kun ole luullut että suomalainen mies ei osaa puhua mutta osaa se nainenkin olla hiljaa. Taisin nyt kyllä kusaista muurahaispesään. Saapi nähdä kun menee kotiin mikä siellä on tilanne. B)
Paha sanoa oikein mitään, koska itsellä ei "anoppiongelmaa" ole. Miehen äiti on nähnyt tyttömme 8kk noin 7 kertaa...eipä ole itse pahemmin pitänyt yhteyksiä. On kylläkin ollut alkoholisti yli 25 vuotta, viina kun meni aikoinaan omienkin lasten edelle.
Sen muutaman kerran kun olen hänen kanssaan ollut tekemisissä on oloni ollut aika vaivautunut. En oikein arvosta kyseistä ihmistä hänen tekojensa vuoksi. on suuri ihme, että miehestä ja hänen sisaruksistaan on tullut kaikista täysjärkisiä ja he osaavat käyttää viinaa kohtuudella.
Sen muutaman kerran kun olen hänen kanssaan ollut tekemisissä on oloni ollut aika vaivautunut. En oikein arvosta kyseistä ihmistä hänen tekojensa vuoksi. on suuri ihme, että miehestä ja hänen sisaruksistaan on tullut kaikista täysjärkisiä ja he osaavat käyttää viinaa kohtuudella.