Anoppi valittaa meidän sekaisesta kodista, mutta....

[dssd]

Anoppi tosiaan valittaa kodistamme aina kun siihen on mahdollisuus. Muutimme pienempään asuntoon, olemme asuneet nyt puoli vuotta ja asumme varmaan pari vuotta yhteensä. Tavaraa on liikaa tähän asuntoon, ja olen sitä pikku hiljaa karsinutkin. Meillä siis on liikaa huonekaluja, liikaa vaatteita ja liikaa tavaraa suhteessa asunnon kokoon. Liikaa kaikkea. Tiedän sen itsekin, en pidä tästä itsekään. Koti tuntuu helposti tosi sekaiselta, kun tavaroille ei ole säilytyspaikkoja.

Ei kotimme siis mikään karmea läävä tyyliin himohamstraajat ole muttei mikään ihanan seesteinen ja askeettinen asuntokaan. Siisteyden ylläpito tuntuu hankalalta minustakin, en tarvitse siihen anopin vittuilua päälle.

Mutta se mitä en ymmärrä on, että miksi anoppi sitten roudaa meille koko ajan lisää tavaraa. Ihan turhaa paskaroinaa, joita ilman pärjäämme, joita emme tarvitse ja joita en halua meille. On aina ollut sellainen, ennen tätä asuntoamme ja sen haukkumistakin. Minä olin aluksi liian kiltti, sitten opin sanomaan ihan suoraan että kiitos ei, joten anoppi siirtyi antamaan tavaroita lapsille. Aina tänne ilmestyy jotain turhaa roinaa, jotka mummi niin kivasti antaa lapsille (i.e. ei raaski heittää pois). Yksi lapsista on saanut jo viisi käsilaukkua. Koko ajan tulee jotain turhaa korua ja muuta paskaa, täysin laadutota rihkamaa jonka olisi voinut heittää roskiin, ja jonka minä heitänkin.

Olen tästä sanonut jo monta kertaa, niin on sanonut mieskin, mutta mikään ei muutu. Olenko ihan lapsellinen, jos kerään ne kaikki tavarat pussiin ja vien ne anopille takaisin? Siis ne, joita en ole heittänyt roskiin.

Eilen viimeksi löytyi joku helvetin ruma leikkuulauta, jonka anoppi on ilmeisesti päättänyt lahjoittaa meille kun oli meillä lastenvahtina.

 

[vieras"""]

Mä oon joskus tehnyt just noin. Keräsin kasaan anopin meille antamia tavaroita ja sanoin, että meillä ei valitettavasti ole näille tilaa, saa ottaa takaisin tai heittää pois. Ja olen sanonut, että meiltä lähtee tarpeeton tavara kirpparille lahjoituksena. En tiedä, olisiko sitten jatkossakin tylyä antaa kaikki heti takaisin, mutta jos ottaa tavarat vastaan (tai lapset tai mies ottaa), ja käy joskus niin, et anoppi kyselee sen tavaran perään, mun mielestä ei tarvitse kokea huonoa omatuntoa, jos sanoo, että jouduttiin laittamaan kirpparille, kun käytäntö on anopilla ollut tiedossa silloin kun on tavaroita antanut.

 

["femin"]

Lyöt vaan pussiin ne kamat ja mukaan lappu, jossa on ajo-ohjeet lähimmälle kaatikselle. Ärsyttävää tollanen tuputus... (Mulla myös sukulainen, joka aina kiikuttaa meille jotain pusseja, joissa voi olla esim. reikäsiä ja homeisia lastenvaatteita.) -.-

 

[wieraz]

On se jännää, että aina valitellaan anopista. Eikö appiukolla, äitimuorilla tai isällä ole mitään valittamisen aihetta?

 

[Bitch]

Miksi annat anopin valittaa sinun kodistasi? Eihän se anopille kuulu paskan vertaa vaikka te eläisitte kuten ne himohamstraajat. Minkälainen meteli tulisi, jos sinä menisit arvostelemaan anopin huushollia?

 

["Mie"]

Roudaat kamat roskiin ja sanot seuravalla kerralla että ei tuo sillä viet ne suoraan roskikseen

 

["Maikki"]

Vanhoilla naisilla on outo tapa tosiaan antaa itselle tarpeetonta tavaraa nuoremmilleen. Mun muuten rakas anoppini tekee just sitä. Aina täytyy keksiä jotakin mitä antaa mulle mukaan kun käyn heillä. Samoin teki mummoni ja samoin myös eräs vanha ihminen jonka luona käyn silloin tällöin kahvilla ja juttelemassa.

 

[pikku ja kakkonen]

Mun anoppi ihan samanlainen. Monta kertaa antanut jonkun hirveen takin mulle tai jonkun käsilaukun, "jos sun tulis käytettyä, ku mun on jääny käyttämättä".:-( Ei siitä viiti kieltäytyäkkään, ettei pahoita toisen mieltä. Mun henk koht mielipide on, et mun appiukko on PAAAAAALJON ihanampi ku mun anoppi. Myös mies samaa mieltä.;-)