D
Dolly
Vieras
Ärsyttääkö teitä muita anopin liika passaaminen?
Siis mua ärsyttää. Onhan se toki normaalia, että keittää kahvit ja tarjoilee keksit pöytään ku siellä kyläillään, mutta semmonen liika passaaminen ja vouhotus mua ärsyttää. Mieskin muuttuu ihan murkkuikäiseksi ku siellä ollaan. Lyön vaikka vetoa, että muillakin on näin!
Se valittaa nälkäänsä kuin pikkupoika ja eiköhän anoppi oo keittiössä hääräämässä siinä silmänräpäyksessä! Kuorii perunat, tekee voileivät ja vielä suurinpiirtein kumartaen kysyy haluaako poika-kulta muuta.
Onhan se sinänsä ihan huvittavaakin. Ja ehkä joissain määrin hellyttävää. Siis anopin osalta, ei miehen! Miehelle minä mieluummin sähähdän, että tee kuule itte leipäs! Ärsyttää ku mies jättää siellä kaiken ku paskan perseestään.
Ja yks, mikä mua ärsyttää on se, että aina jos ollaan oltu jossain viihteellä (anoppi ja appi asuu sadan kilsan päässä ja luonnollisesti yövytään siellä kun sinnepäin mennään) ja sitte aamulla kun mies valittaa krapulaa, niin anoppi säälii ja paapoo, silittää päätä ja tuo juotavaa. Ja kuitenkin minä oon se joka herää lapsia hoitamaan anopin seuraksi. Ja muakin väsyttää.
Mun mielestä krapula on sellanen tauti joka kärsitään ilman sääliä! Oma vika!
Ja vielä yks, mikä mua ärsyttää on, että jos mä joskus harvoin oon menny kavereitten kanssa juhlimaan jonnekin, niin mies menee heti lasten kanssa vanhempiensa hoiviin ja tietysti anoppi säälii miestä, kun vaimo on lähtenyt pitämään hauskaa ilman sitä ja kysyy: "Haluaisitko sä lähteä jonnekin? Mene vaan. Kyllä minä lapsia hoidan."
Siis mun mielestä silloin jos toinen vanhemmista on yöelämässä, toinen voi kyllä hoitaa lapsia ihan itse yksin kotona.
Saan varmaan tästä tekstistä kuraa naamaan, mutta sittepähän saan.
Lisättäköön vielä, että mun anoppi on ihana, kakkosäitini jota rakastan mielettömästi.
Ja on mieskin maailman ihanin ja rakkain, vaikka nyt ärsyttäkin!
Siis mua ärsyttää. Onhan se toki normaalia, että keittää kahvit ja tarjoilee keksit pöytään ku siellä kyläillään, mutta semmonen liika passaaminen ja vouhotus mua ärsyttää. Mieskin muuttuu ihan murkkuikäiseksi ku siellä ollaan. Lyön vaikka vetoa, että muillakin on näin!
Se valittaa nälkäänsä kuin pikkupoika ja eiköhän anoppi oo keittiössä hääräämässä siinä silmänräpäyksessä! Kuorii perunat, tekee voileivät ja vielä suurinpiirtein kumartaen kysyy haluaako poika-kulta muuta.
Onhan se sinänsä ihan huvittavaakin. Ja ehkä joissain määrin hellyttävää. Siis anopin osalta, ei miehen! Miehelle minä mieluummin sähähdän, että tee kuule itte leipäs! Ärsyttää ku mies jättää siellä kaiken ku paskan perseestään.
Ja yks, mikä mua ärsyttää on se, että aina jos ollaan oltu jossain viihteellä (anoppi ja appi asuu sadan kilsan päässä ja luonnollisesti yövytään siellä kun sinnepäin mennään) ja sitte aamulla kun mies valittaa krapulaa, niin anoppi säälii ja paapoo, silittää päätä ja tuo juotavaa. Ja kuitenkin minä oon se joka herää lapsia hoitamaan anopin seuraksi. Ja muakin väsyttää.
Mun mielestä krapula on sellanen tauti joka kärsitään ilman sääliä! Oma vika!
Ja vielä yks, mikä mua ärsyttää on, että jos mä joskus harvoin oon menny kavereitten kanssa juhlimaan jonnekin, niin mies menee heti lasten kanssa vanhempiensa hoiviin ja tietysti anoppi säälii miestä, kun vaimo on lähtenyt pitämään hauskaa ilman sitä ja kysyy: "Haluaisitko sä lähteä jonnekin? Mene vaan. Kyllä minä lapsia hoidan."
Siis mun mielestä silloin jos toinen vanhemmista on yöelämässä, toinen voi kyllä hoitaa lapsia ihan itse yksin kotona.
Saan varmaan tästä tekstistä kuraa naamaan, mutta sittepähän saan.
Lisättäköön vielä, että mun anoppi on ihana, kakkosäitini jota rakastan mielettömästi.
Ja on mieskin maailman ihanin ja rakkain, vaikka nyt ärsyttäkin!
