Anoppi oli opettanu meijän alle 2vtä kutsumaan miesystäväänsä papaksi!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vieras
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Meillä on vähän saman tyylinen tilanne.. Isoäiti on isoäiti ja hänen miestään kutsumme etunimellä ( koska oikea isoisäni on kuollut ) Muutaman kerran isoäiti on koittanut puhua "papasta" pojallemme, mutta olen aina kohteliaasti korjannut asian.

Eihän se sikäli ole vaarallista, mutta koska tämä mies ei ole ollut ikinä minun "pappa" vaan häntä on aina kutsuttu etunimellä ( melkein parikymmentä vuotta ) NIIN MIKSI NYT SE SITTEN PITÄISI MUUTTAA? :saint: :o


Muoks. Tämä "Pentti" (isoäitini mies ) on paljon lapsen elämässä mukana ja olen siitä kiitollinen. Ehkä tämä juontaa omasta lapsuudestani, mutta hän on "Pentti" ja muuksi ei muutu. Ja hän kyllä tietää, että on tärkeä lapselle, sitä yhtään vähättelemättä.
 
Mun mies on mun pojalle isi vaikka ei biologisesti sitä ole. anoppi ja appi ovat mummi ja ukki vaikkeivat sitä biologisesti ole. eikä todellakaan ole mitään valittamista asiassa. sehän on minun lapsen etu että hänestä välitetään
 
Ei tuo minua häiritsisi, jos ei sitä uutta pappaa häiritse. Meillä appiukon vaimo ei tahtonut mitään nimitystä itselleen muuta kuin etunimen, kun sitä kysyttiin esikoisen synnyttyä. Meidän kuopus on kuitenkin päättänyt kutsua häntä mummiksi ja on vääntämässä myös pappa nimitystä ukiksi =)
 
no joo, ensinnäkin aplla tuntuu olevan jotain traumoja kun noin fanaattinen on. Aina parempi, jos on rakkaita lähellä.

ja joku sanoi, että isäpuoli on pentti ja perkele penttinä pysyy. Hmmm. Isä on isä ja ykskaks muuttuu vaariksi tmv, miksei penakin voisi muuttua kun tunnetta on pelissä.

Sitten vielä se, että kun nyt ongelma on liikaa pappoja, ni miksi ei yksi ole pappa, toinen vaari ja kolmas vaikka ukki? Meiltä läytyy varkki ja ukki eikä kukaan ole ikinä sekoillut siinä asiassa. Varkki tulee siitä, että lapset sekoili vaarin ja kutsumanimen "jorkki" välillä pienenä. :)

jos on joku hlö jota ei itse hyväksy mutta muut hyväksyy ni aika itsekästä on itse sulkeä tämä ulkopuolelle.
 
Alkuperäinen kirjoittaja varvasvälivahvero:
Meillä on vähän saman tyylinen tilanne.. Isoäiti on isoäiti ja hänen miestään kutsumme etunimellä ( koska oikea isoisäni on kuollut ) Muutaman kerran isoäiti on koittanut puhua "papasta" pojallemme, mutta olen aina kohteliaasti korjannut asian.

Eihän se sikäli ole vaarallista, mutta koska tämä mies ei ole ollut ikinä minun "pappa" vaan häntä on aina kutsuttu etunimellä ( melkein parikymmentä vuotta ) NIIN MIKSI NYT SE SITTEN PITÄISI MUUTTAA? :saint: :o


Muoks. Tämä "Pentti" (isoäitini mies ) on paljon lapsen elämässä mukana ja olen siitä kiitollinen. Ehkä tämä juontaa omasta lapsuudestani, mutta hän on "Pentti" ja muuksi ei muutu. Ja hän kyllä tietää, että on tärkeä lapselle, sitä yhtään vähättelemättä.

Vaikka mies ei ole sinulle ollut pappa, niin voisi hän silti sitä olla lapsellesi. Minullekin oma isäni on ollut aina isä ja äidin miestä kutsumme nimeltä, silti molemmat ovat lapsille pappoja.

Mielestäni tuo on loukkaavaa, jos menet korjaamaan isoäidin sanoman, jospa 'Pentti' haluaisikin olla tälle pikkuiselle (ei siis sinulle) pappa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja leijona76:
Alkuperäinen kirjoittaja huoh:
Siis onko se jossain määrätty että lapsella saa olla vain max. 2 pappaa? :o Meillä on pappa ja pappa (mun ja miehen isät) sitten on mieheni äidin uusi aviomies joka on vaari. Mä en näe siinä mitään ihmeellistä. Lapsella vaan on elämässään enemmän läheisiä ja rakkaita ihmisiä. Musta se on kiva tapa osoitaa että se uusi puoliso on otettu perheeseen mukaan ja se kertoo lapsellekin että tuo henkilö on eriasemassa kun joku muu Pertti, että se on sukulainen. Ja tämä käy kaikille, jopa niille oikeille papoille. Eihän se niiden tärkeyttä millään tavoin poista!!

Näimpä juuri.

tätä minäkin komppaan.
 
Mä tavallaan ymmärrän sua..tavallaan. Meillä on sillai et toisella on sisko ja velipuolia ja heillä on lapsia..heidän lapsensa kutsuvat minun yhdessä olevia vanhempia myös äitiäni joka ei heidän äitinsä ole.Heidän lapsensa siis kutsuvat mummoksi. Meidän lapsi on siis "aito" lapsenlapsi. Eikös se tavallaan sitten ole epäreilua sille "aidolle" lapsenlapselle kun kuitenkin kaikki oikeat isovanhemmat ja isoisovanhemmat on elossa.. tulipa vaikee sepostus. Mutta jos mummo tai pappa on kuollut ja poissa ja tää uusi olisi ollut jo monta vuotta kuvioissa niin kaippa tätä vois papaksi kutsua..
 
Alkuperäinen kirjoittaja Jellonainen:
Alkuperäinen kirjoittaja Lissu:
Herranjumala, kyse on vaan nimestä! Mitä ihmeen väliä sillä on??

Ei ihan kaikkea tarvitse yrittää kontrolloida, haloo.

Jos ei uusi puoliso yritäkään käyttäytyä kuin kunnon mummi/pappa, niin ei häntä pidä ko. arvonimellä kutsuttaman :)

Minä peesailen tätä Jellonaisen mielipidettä. Jos ei "oikeasti" ole lapsen pappa, niin sitten tuo arvonimi täytyy "ansaita".
Meillä myös tilanne, että anopillani on miesystävä, joka ei millään tavalla osoita kiinnostustaan lapsiin. Yleensä, kun olemme anopilla kylässä (pitkän matkan päässä asuu, joten yövymme myös) niin tämä mies asuu sen aikaa omassa lapsuudentalossaan lähellä. Ei siis yleensä meitä halua edes tavata. ...ja kyse ei ole mistään riidoista. Olemme siis "väleissä" tämän miehen kanssa. Mielestäni tämä mies ei ole lapsiemme pappa, enkä halua tätä nimeä hänestä käytettävän. (mieheni oma isä on kuollut).
Silti olen avoin tulevalle, eli jos joskus tämä mies alkaa haluta meidän perheen kanssa aikaa viettämään ja paremmin tutustua, niin miksei - pappa hänestä lapsille voi tulla
 
Onko se niin hirmusen kauheeta? Ehkä myös äidistäsi tuntuu aika pahalta, jos hänen nykyinen miehensä ei voi koskaan saada täyttä hyväksyntää silmissänne, eli olla se pappa.
 
Minun 1,5.v poikani sanoo äitini miestä papaksi vaikka ollaan aina kutsuttu miestä etunimellä. Mua se ei haittaa vaikka papaksi kutsuu kunhan se ei itse "pappaa" haittaa =) Äiti ja "X" on kuitenkin naimisissa ja yhdessä olleet melkein kymmenen vuotta joten eiköhän se papan titteli ole ihan ansaittu :D
 
Meillä on sujuvasti monta isovanhempaa, ja heitä kutsutaan sen mukaan miten itse tahtovat. Olen ajatellut, että läheisten aikuisten iso määrä on lasten elämässä vain rikkaus, ei se ole keltään pois.
 
Noihin uusiin kutsumanimiin taitaa eniten vaikuttaa se, miten itse kokee ko. henkilön. Pappa, vaari, mummo, kaikki koetaan arvoniminä, jotka voi antaa vain hyväksytyille ja mukaville ihmisille. Lapsi taas kutsuu helposti kaverinkin pappaa papaksi ja mummia mummiksi. Näin ainakin meillä. Ja jotkut kutsuvat esimerkiksi mukavaa naapuria naapurin mammaksi. Mulla ainakin oli lapsuudessa pari mammaa naapurissa. Nimitys taisi tulla naapurin lapsilta. Tiukemmat naapurit olikin sitten tätejä :D :D Ei nämä nimitysjutut ole niin tärkeitä ja nimityshän muuttuu vuosien varrella. Joskus kutsun huomaamattani aikuisporukassakin äitiäni mummoksi, kun on tuon äiti-nimen käyttö jäänyt vähälle ;) Ja jotkut kavereista tykkäävät täti-nimestä, ja jotkut taas ei voi sietää.
 
Ensinnäki tosi sekavan tuntuinen sepustus ap. Mut tohon kuka kutsuu ketäki papaksi niin ajattelisin et lapselle on huono homma pikemminki sun tosi jyrkältä ja tiukalta kuulostava asenne siihen kuka on OIKEE pappa. Sulla tuntuu itselläsi olevan noista eroista ja muista aikuisten välisistä jutuista joku kriisi jota nyt siirrät lapsillesi.
 
Siskoni lapset syntyivät 10 vuotta aikaisemmin kuin minun lapseni. Siskon lapset kutsuvat äidin miesystävää etunimeltä. Äidin miesystävä oli pahoittanut tästä mielensä. Hänellä ei ole omia jälkeläisiä ja hänkin haluaisi tuntea kuuluvansa perheeseen. Päätimme siis, että meidän lapset kutsuvat äidin miesystävää papaksi.
 
Ootko varma, että lapsi on opetettu kutsumaan miesystävää papaksi? Meidän alle 2-vuotias alkoi itse kutsua äitini miesystävää papaksi ja piti itse kysyä "papalta", että sopiiko se hänelle. Sopi vallan mainiosti ja tyttö ja pappa ovatkin olleet ja ovat edelleen ylimmät ystävät,
 
Ystävän lapsilla on niin, että oikeaa pappaa kutsutaan papaksi ja sitten mummin uutta miestä kutsutaan etunimi-pappa. Eli vaikka Kalle-pappa. On ollut mummin miehenä, jo ennen lasten syntymää.
 
Jos olisin vastaavassa tilanteessa, olisi mielestäni mieheni ja anopin välinen asia "sopia" kuinka mummon poikaystävää kutsutaan. Miniänä en soppaan itseäni tähän soppaan sotkisi.
 

Yhteistyössä