Alkuperäinen kirjoittaja mä:
Alkuperäinen kirjoittaja omituinen höpöttäjä:
Miten se tekee minusta aivottoman jos olen kohta kymmenen vuotta yrittänyt saada miehen ja anopin ymmärtämään?
Joku muu on aivoton jos ei suoraa puhetta ymmärrä, sano sinä miten selvemmin sen enää voi sanoa " minä en ole mikään piika, enkä ketään passaa"
Tuosta lauseesta on aikaa 10 vuotta.
Välit meni vähäksi aikaa silloin mutta se ei haitannut kun ei ollut lapsia, LASTEN takia minä yritän kestää, LASTEN takia minä nielen tämän paskan, LASTEN takia en halua välejä heihin katkaista, LAPSILLA on oikeus tavata mummia ja pappaa, nämä ihmiset on LAPSILLENI todella tärkeitä, nytkin lapset odottaa innoissaan isovanhempiaan, minä en ole niin julma että estäisin lapsiani heitä tapaamasta.
Sinähän se olet itse totuttanut lapsesi!!!. Minäkin myönnän kutsuneeni anopin kylään, kun meille lapsi tuli, mutta kun ei häntä vauva juurikaan kiinnostanut, niin kyllä sitä etäisyyttä on takuulla ollut riittävästi.
Kukaan ei tarvitse noin paskoja isovanhempia kuin sä olet järkännyt. Olisit kuule hankkinut muiden aikuisten seuraa lapsillesi, jos se siitä kiinni on. He saavat noista aikuisen mallin, mutta minkälaisen? Tuo, mitä teet ja se, että vielä teet sitä vuosikausia tahallisesti, on
omien lastesi vahingoittamista.
Minä en ole JÄRKÄNNYT lapsilleni paskoja isovanhempia! Sanon ihan suoraan että jos olisin tiennyt minkalaisia mieheni vanhemmat ovat en olisi koskaan mieheni kanssa yksiin mennyt.
Minä jopa ajattelin nuorempana ettei miehen sukulaisilla ole väliä, olin väärässä, niin väärässä että olen harkinnut eroa tämän asian takia.
Syy miksi me asumme näin kaukana heistä on se etten halua lasten saavan heistä vaikutteita liikaa. Etten halua lasteni oppivan heiltä naisen olevan kodinkone.
Minun lapsillani löytyy läheltä ihan riittävästi niitä terveitä ihmisiä, lapsilta löytyy myös se normaali malli.
Lapset tapaavat miehen vanhempia jonkun 4kertaa vuodessa, tänä vuonna ovat tavanneet 2kertaa. Minä en jaksa uskoa sen vahingoittaneen lapsiani. Se vahingoittaa minua eniten kun yritän miehen ja lasten takia pysyä asiallisissa väleissä anoppiin ja appiin.
Miten asia muuttuisi jos katkaisisin välit heihin? Ei mitenkään, mies kävisi lasten kanssa siellä ja lapset olisivat ilman kunnollista hoitoa, miten tilanne muuttuisi jos sanoisin etteivät meille saa tulla? siten että lapset syyttäisivät minua aikuisena siitä että estin heitä tapaamasta isovanhempiaan, eikä anoppini ikinä ymmärtäisi miksi näin kävi, eihän ymmärrä nytkään tilannetta vaikka sen tietää.
Jotenkin on törkeää syyttää minua lasten vahingoittamisesta kun en ole katkaissut välejäni anoppiin.
Minä olen tehnyt sen minkä olen voinut, ainut mitä en ole tehnyt on välien katkaisu ja siihen en ole valmis.
Kun anoppi roskaa taloa, esim nenäliinat, tupakkiaskit, karkkipaperit, jonkun ne on kerättävä ettei pienin niitä käsiinsä saa. Jos minä en laita ruokaa niin mitä lapset syö? Jos minä en kerää anopin syönnin jälkeen ruokia pois niin ne menee pilalle, ja näistä kaikista on sanottu monta kertaa. Ne voileivän teko vehkeet voi pöydällä olla anopin jäliltä jopa 4tuntia, eikä se näytä muita haittaavan kuin minua.
Tämä on kaikki vain jäävuorenhuippu, koko tilanne on todella ällöttävä.
Minä en ala lasten kuullen heille riitaa haastamaan, en myöskään ala miehelleni anopin kuullen näistä sanomaan, siitähän anoppi vasta riemastuisi.
Anoppia isompi ongelma on tuo mies, hänen kuuluisi minua puolustaa, hänen kuuluisi äidilleen sanoa miten homma toimii. Minun sanomiseni ei auta, mies on sitä mieltä että valitan turhasta ja anoppi ei näytä puhetta ymmärtävän. Ainut ketä anoppi uskoo on miehensä ja yhden kerran on appi minua puolustanut jolloin anoppikin meni hiljaiseksi, valitettavasti tästä ei ollut mitään hyötyä.