Anoppi ja appi tulossa kyläilemään.. valitusta

Miten voit vastustaa niiden "Hanki oma elämä" lappujen piilotusta kaappeihin???

Joku raiskaushälytin (sellainen, joka rupeaa soimaan todella kovaa, kun hihnan vetäisee laitteesta irti) voisi olla vielä herkullisempi johonkin vaatehuoneen tai kaapin oveen viritettynä (kunhan muistaa, ettei oma väki sitä vahingossa laukaise).

 

Älä välitä siitä, mitä sukulaisille puhutaan. Järkevät ihmiset tajuavat näiden ihmisten kohtuuttomuuden, tyhmistä ei kannata välittää. Pidä puolesi, viikko on pitkä aika ja sinä et pyöritä mitään täyshoitolaa.

Hoet vaan, että "Täällä on sitten itsepalvelu" ja kehitä itsellesi jokin noidannuoli tai sellainen tauti, että kykenet huolehtimaan vain itsestäsi ja lapsistasi.

Peesi! Arvaappa vaan mitä minun anoppi minusta on levitelly miehen sukuun, kun arvon patriarkkaa vastaan uskalsin nousta, enkä antanut kävellä yli. En antanut tehdä kotonani MITÄÄN. Vaan tein täysin selväksi, että hän on täällä vieraana, meidän perheessä.
Vaan minä olen tyytyväinen, sillä nyt ei tarvii ahdistua anopin typeristä lotkautuksista tai tekemisitä.

 

Tuo lasten jättäminen miehen hoidettavaksi on ongelmien kerjäämistä.
Mies suostuu hoitamaan lapsia, anoppi sanoo miehelle että voit sinä mennä kavereille minä katon näitä ja mies uskoo, mies ei ilmoita minulle mitään vaan lähtee jonnekkin ja kun minä kotiudun on anoppi lasten kanssa, anoppi joka luulee että vauvatkin elää pyhällä hengellä eikä niitä tarvi ruokkia.

Kerran kävi niin että:
Esikko oli vauva, minä odotin kakkosta, istukan seinämään tuli repeämä jouduin sairaalaan, kun tulin sairaalasta kotiin oli anoppi ja appi tullut avuksi meille, minulla oli vuodelepopakko, jaksoin sitä päivän, laitoin esikon autoon ja ajelin omille porukoille vuodelepoon siihen asti että appivanhemmat lähti. Mies oli tämän ajan töissä ja harrastuksissa ja luuli että anoppi auttaa minua kun kerran anoppi oli niin sanonut, totuus oli toinen.

 

viikoksi!! huh huh, mulla ei kyllä mitenkään pää kestäis tuollaista. Mutta me ei ollakaan enää anopin kans väleissä, ehkä oltais jos välimatkaa ois ton 600 km, mutta että silti koko viikoksi teille.. kuulostaa tutulta just tuo että on niin sotkuista/istuta pönötetään vaan passattavana. Menin sanomaan anopille vastaan niin hyvä ettei käyny päälle, mies tuntui myös taantuvan kokonaan. Ilmeisesti sinunkin miehellesi on helpompaa että vaimo hoitaa hankaluudet miehen omien vanhempien kans ts siirtää omat suhdeongelmansa vanhempien kanssa sinun ratkaistavaksi. ainakin voisit alkaa itse huuteleen että laittaisko joku sen saunan/kahvin, voisko imuroida/lähteä ulos lasten kans kun minä tässä esim teen tätä ruokaa..
mutta tsemppiä ja onhan tuo nyt kenen tahansa vierailuksi melko pitkä aika vaikka ois hyvätkin välit

 

Karkuun en voi lähteä, tai lapset on otettava mukaan, anopille ei voi lapsia jättää. Kerrompa tarinan viime keväältä.

Olimme anoppilassa lasten kanssa, mies oli hollannissa koulutuksessa.
Lapset katsoi pikkukakkosta olohuoneessa, nuorin oli silloin 6kk, anoppi istui sohvalla, minä laitoin iltapalaa keittiössä. Meillä on yksi lapsista erityislapsi, välillä todella väkivaltainen ja vaarallinen.
Olin siis laittamassa iltapalaa, esikko alkaa huutamaan tule äiti heti tänne, minä juoksen olohuoneeseen, anoppi on nukahtanut, erityslapsi istuu lattialla olleen vauvan naaman päällä, esikko yrittää kiskoa poikaa pois vauvan päältä, minä tempaisen pojan pois, vauva on naamaltaan sininen, saan vauvan virkoamaan, kaikki hyvin, mutta anoppi ei edes herää koko aikana.
Ei anopille voi nuita lapsia jättää, ei hänellä tule vahdituksi se on nähty jo monta kertaa.

Vastaan sanominen anopille tai miehelle ei muuta mitään, vain se että minua haukutaan sukulaisille oikein urakalla jälkeen päin. Kokeiltu on.
Mies ei tajua, hän on sitä mieltä että äitinsä on APUNA minulle kodin ja lasten hoidossa. Vaikka olen miehelle sanonut monta kertaa mikä tilanne on ei mies halua totuutta nähdä.

Muoks.
Oli tullut lisää vastauksia niin jatkan.
En tiedä miten anoppi kotonaan elää mutta kun me mennään sinne niin minä teen siellä kaiken yksin, anoppi on omalla sohvallaan vaihteeksi, appi on töissä tai harrastuksissa ja mies tapailee kavereitaan. Elikkä ainakin silloin kun siellä ollaan joudun kaiken tekemään.

Meillä on välimatkaa onneksi 600km, joten he käyvät meillä noin 4kertaa vuodessa ja me niillä 1-2 kertaa vudessa.
Mies ei tajua, tästä on sanottu nätisti ja vähemmän nätisti, minä olen hiljattain ilmoittanut miehelle etten enää koskaan anoppilaan lähde jos homma ei muutu, silti mies jaksaa vaatia että lähettäiskö jouluksi porukoille, lähettäiskö porukoille jos otan vapaata ym. ja en todellakaan lähde, mies ei vaan ymmärrä mikä on ongelma.

Mut pitää sun voida lapset jättää miehellesi!!! On kyllä mielestäni omaa hölmöyttäsi että suostut orjaksi! |O

Normaalisti voin jättää miehelleni lapset. Kun anoppi on paikalla mies jättää lapset anopille, anoppi ei huolehdi lapsista. Anoppi sanoo miehelle että mene vain kyllä minä hoidan ja mies uskoo äitiään.

Tästä on tapeltu jo vuosia, miehen ja anopin kanssa, on sanottu hyvällä ja myös pahalla, anoppi tietää etten suostu sinne enää lähtemään.
Minä siedän lasten takia tätä, minä en halua olla paha ja katkaista välejäni lasten mummiin ja pappaan. Se ei olisi lapsille oikein.
Mies on se isoin ongelma, mies ei tajua millainen äitinsä on, mies on sitä mieltä että minä vain en tykkää anopista, siksi valitan.

 

Eli sulla on samat vaihtoehdot kuin minulla:
a) kestää tilanne
b) sanoa suoraan

Tähän asti olen vain ollut vmäinen akka, koska pinna palaa kuitenkin ja sitä alkaa käyttätymään niin ettei itsekään pidä itsestään, muttei saa kuitenkaa sanottua asiaa. Siispä olen päätätnyt muuttaa tilanteen ja vääntää rautalangasta appivanhemmille suoraan.

Pystyisitkö mitenkään tekemään nyt saman kuin vuodelepoaikana? Pakata lapset autoon ja lähteä pariksi päiväksi? Tiedän, että vaikeaa on....

Auttaisko jos juttelet miehelle, että keksittekö muun tavan järjestää hänelle omaa aikaa, kun tämä tapa on niin rankka?

Kärjistetty versio tilanteesta on: Näissä perheissä pahinta on se, ettei voi koskaan erota puolisostaan koska miehelle on annettava yhteishuoltajuus ja mies taas kiikuttaa lapsensa äidilleen.

 

No jos et pysty jättää ja etkä pysyt itse lähtemään "lomalle", niin oikeesti, sanot ihan suoraan (nätistikin voi sano suoraan ) niin kuin olet täälläkin sanonut, miten asiat on ja miten sinä kärsit tilanteesta. ja voithan sinä vaikka laittaa kaikki pöydän ääreen ja antaa "kevyen version" tästä ketjusta ja sanoa "tältä minusta tuntuu, mutta kukaan ei kuuntele/halua nähdä miten minä ahdistaa tämä tilanne." Ja ukolles anna sensuroimaton versio, sillä se tässä on ihan eniten syyllinen!

 

Saat myötätuntoni ihan täysin vaikkei se ehkä lohdutakaan.
Jos haluat että tilanne muuttuu niin sinun on luettava lakia miehelles ja tehtävä selväksi että jos tilanne ei muutu niin myös sinä sanoudut irti kotihommista. Jos anoppi tulee vaan etsimään vikoja teidän huushollista, niin kyllä se niitä löytää, olipa niitä tai ei, joten älä stressaa siitä mitä se ajattelee tai mahdollisesti kertoo muille. Ja varmasti ainakin osa anoppisi tutuista tietää kyllä minkälainen se on.

Ja jos voit, niin ole vaikka lasten kanssa ulkona mahdollisimman paljon ja yrittäkää viettää aikaa mualla kuin kotona missä pinna vaan kiristyy. Jätä vaikka ruoka-ainekset pöydälle ja sano anopille että tekisitkö ruuan sillä aikaa kun me ulkoillaan kun muuten ei millään ehdi.
Ja kun appivanhemmat sitten lähtee niin älä sano että "tulkaa sitten taas ens kerralla" edes kohteliaisuudesta. Ei siun tarvi olla niitten palvelija, eikä ne voi tulla teille "lomalle" ja odottaa että sinä teet ihan kaiken.

 

Sulla höpöttäjä on just sun nikin kuvaama ongelma: olet alunperin jättänyt tämän ongelman hoitamatta ja vain höpötät. Jokainen normaaliälyinen olisi heti pannut ekasta kerrasta välit kokonaan poikki, jolloin ei olisi ajautunut puun ja kuoren väliin.

Nimimerkillä minun anoppini on myös fyysisesti väkivaltainen.

 

Sulla höpöttäjä on just sun nikin kuvaama ongelma: olet alunperin jättänyt tämän ongelman hoitamatta ja vain höpötät. Jokainen normaaliälyinen olisi heti pannut ekasta kerrasta välit kokonaan poikki, jolloin ei olisi ajautunut puun ja kuoren väliin.

Nimimerkillä minun anoppini on myös fyysisesti väkivaltainen.

Ei se ihan näinkään ole. Nämä valloittaja anopit lisäävät toimintojaan pikkuhiljaa. Ja kyseessä on kuitenkin miehen vanhemmat. Fyysinen väkivalta on selvä syy laittaa välit poikki.

Omat appivanhempani ovat idiootteja, mutteivät tule siitä muuttumaan ikinä. Miehen vuoksi on siis kestettävä joku x määrä näkemisiä.

 

Mä jättäsin tekemättä joulutortut ja kahvinkeiton... ruuan laittasin, jos ei kelpaa ni olkoon ilman. Jos eivät kerää roskiaan vapaaehtoisesti ni lykkäisin roskapussin käteen ja sanoisin korjaa jälkes jos tämä ei toimis ni heittäisin appivanhemmat ulos ja miehen perässä jos ei tajua...

 

Sulla höpöttäjä on just sun nikin kuvaama ongelma: olet alunperin jättänyt tämän ongelman hoitamatta ja vain höpötät. Jokainen normaaliälyinen olisi heti pannut ekasta kerrasta välit kokonaan poikki, jolloin ei olisi ajautunut puun ja kuoren väliin.

Nimimerkillä minun anoppini on myös fyysisesti väkivaltainen.

Ei se ihan näinkään ole. Nämä valloittaja anopit lisäävät toimintojaan pikkuhiljaa. Ja kyseessä on kuitenkin miehen vanhemmat. Fyysinen väkivalta on selvä syy laittaa välit poikki.

Omat appivanhempani ovat idiootteja, mutteivät tule siitä muuttumaan ikinä. Miehen vuoksi on siis kestettävä joku x määrä näkemisiä.

Ihan tasan yhtä selkeä kuin fyysinen väkivalta, mutta kun ei ole tällä miniällä aivoja eikä vaistoja ei tajua mihin on itse tekemättä jättämisillään itsensä ajanut.

 

Se suoraan sanominenkaan ei oikein auta ei miehelle eikä anopille, molemmat lupaa mutta kumikaan ei pidä lupauksiaan.

Muutama esimerkki.
Oli tulossa kolmannen lapsen kastajaiset, anoppi soitti että he tulee avuksi kolme päivää ennen kastajaisia, aikoi leipoa ja siivota.
He tulivat. Anoppi pesi ikkunat olohuoneesta.
Päivää ennen kastajaisia, olin siivonnut, laitoin voileipäkakkuja ja täytekakkua, anoppi makasi sohvalla kun raukalla oli niin käsi kipeä siitä ikkunan pesusta, minun piti illalla vielä silittää appiukon juhla vatteet kun anoppi oli niin kipeä.
Annoin heille luvan tulla ennen kastajaisia sillä ehdolla että anoppi on oikeasti apuna ja anoppi lupasi olla.
Toisin kävi ja ristiäisissä anoppi kertoi kaikille kuinkä hän on siivonnut koko talon kun minä en kerennyt siivoamaan.

En sovi vanhemmilleni tämän lapsilauman kanssa joten en voi sinne mennä.

Eikä tuo kastajais juttu ole ainut laatuaan, kun minulla levisi selkä ja olin aika heikossa hapessa, anoppi ja appi oli tulossa, minä sanoin että jos tulette minä en teitä hyysää vaan talossa on itsepalvelu, anopille sopi hyvin hän sanoi laittavansa ruoat ettei minun tarvitse ja aikoi hoitaa siivouksen, minä olin että hyvä juttu.
Taas kerran menin halpaan, anoppi kuori kerran perunat ja kieltäytyi laittamasta ruokaa sillä verukkeella että minä teen parempaa ruokaa.
Miehen mielestä anopille tulee pahamieli kun minä teen parempaa ruokaa joten on ymmärettävää että anoppi ei meillä halua ruokaa laittaa. Ja vi*tut sanon minä, pelkää laiskuutta se on.

Onneksi on vain viikko, luojan kiitos välimatka on pitkä.
Silti odotan kauhulla, heidän tuloaan, migreeniä pukkaa.

 

Minä olen nyt sitä mieltä että sanota appivanhemmillesi HETI SUORAAN, että ei ole asiaa teille jos käytöstavat ei muutu. Suuttukoot jos suuttuu, ehkä paremoi olisi kun suuttuisivat ja eivät kävisi vähään aikaan kylässä. ÄLÄ NYT HYVÄ IHMINEN ILMAISEKSI PALVELIAKSI RYHDY! Lapsiasi tietysti passaat, muttet appivanhempiasi!

 

Sulla höpöttäjä on just sun nikin kuvaama ongelma: olet alunperin jättänyt tämän ongelman hoitamatta ja vain höpötät. Jokainen normaaliälyinen olisi heti pannut ekasta kerrasta välit kokonaan poikki, jolloin ei olisi ajautunut puun ja kuoren väliin.

Nimimerkillä minun anoppini on myös fyysisesti väkivaltainen.

Ei se ihan näinkään ole. Nämä valloittaja anopit lisäävät toimintojaan pikkuhiljaa. Ja kyseessä on kuitenkin miehen vanhemmat. Fyysinen väkivalta on selvä syy laittaa välit poikki.

Omat appivanhempani ovat idiootteja, mutteivät tule siitä muuttumaan ikinä. Miehen vuoksi on siis kestettävä joku x määrä näkemisiä.

Ihan tasan yhtä selkeä kuin fyysinen väkivalta, mutta kun ei ole tällä miniällä aivoja eikä vaistoja ei tajua mihin on itse tekemättä jättämisillään itsensä ajanut.

Miten se tekee minusta aivottoman jos olen kohta kymmenen vuotta yrittänyt saada miehen ja anopin ymmärtämään?
Joku muu on aivoton jos ei suoraa puhetta ymmärrä, sano sinä miten selvemmin sen enää voi sanoa " minä en ole mikään piika, enkä ketään passaa"
Tuosta lauseesta on aikaa 10 vuotta.
Välit meni vähäksi aikaa silloin mutta se ei haitannut kun ei ollut lapsia, LASTEN takia minä yritän kestää, LASTEN takia minä nielen tämän paskan, LASTEN takia en halua välejä heihin katkaista, LAPSILLA on oikeus tavata mummia ja pappaa, nämä ihmiset on LAPSILLENI todella tärkeitä, nytkin lapset odottaa innoissaan isovanhempiaan, minä en ole niin julma että estäisin lapsiani heitä tapaamasta.

 

Juuri LASTEN takia en antaisi itseäni noin alistaa. Voin kokemuksesta sanoa, että ainakin tyttölasta se raastaa ja opettaa ovimatoksi "omat tarpeet toissijaisia, kunhan miehiä paasataan". Nyt lastesi takia vaadit kunnioitusta heidän äidilleen, koska mikään ei satuta lasta niin kuin vanhempien kaltoin kohtelu.

 

Sulla höpöttäjä on just sun nikin kuvaama ongelma: olet alunperin jättänyt tämän ongelman hoitamatta ja vain höpötät. Jokainen normaaliälyinen olisi heti pannut ekasta kerrasta välit kokonaan poikki, jolloin ei olisi ajautunut puun ja kuoren väliin.

Nimimerkillä minun anoppini on myös fyysisesti väkivaltainen.

Ei se ihan näinkään ole. Nämä valloittaja anopit lisäävät toimintojaan pikkuhiljaa. Ja kyseessä on kuitenkin miehen vanhemmat. Fyysinen väkivalta on selvä syy laittaa välit poikki.

Omat appivanhempani ovat idiootteja, mutteivät tule siitä muuttumaan ikinä. Miehen vuoksi on siis kestettävä joku x määrä näkemisiä.

Ihan tasan yhtä selkeä kuin fyysinen väkivalta, mutta kun ei ole tällä miniällä aivoja eikä vaistoja ei tajua mihin on itse tekemättä jättämisillään itsensä ajanut.

Miten se tekee minusta aivottoman jos olen kohta kymmenen vuotta yrittänyt saada miehen ja anopin ymmärtämään?
Joku muu on aivoton jos ei suoraa puhetta ymmärrä, sano sinä miten selvemmin sen enää voi sanoa " minä en ole mikään piika, enkä ketään passaa"
Tuosta lauseesta on aikaa 10 vuotta.
Välit meni vähäksi aikaa silloin mutta se ei haitannut kun ei ollut lapsia, LASTEN takia minä yritän kestää, LASTEN takia minä nielen tämän paskan, LASTEN takia en halua välejä heihin katkaista, LAPSILLA on oikeus tavata mummia ja pappaa, nämä ihmiset on LAPSILLENI todella tärkeitä, nytkin lapset odottaa innoissaan isovanhempiaan, minä en ole niin julma että estäisin lapsiani heitä tapaamasta.

Mutta passaat silti? Tuossa tilanteessa jos olisin, ostaisin varmaan itselleni ja muksuille jotain pikaruokaa tms. Tai valmistaisin ruoan vain ja ainoastaan itselleni ja lapsille. Pistäisin täyden stopin appivanhempien touhulle. Tarpeen vaatiessa olisin jopa vittumainen, opastaisin kuin lasta, miten ne roskat laitetaan roskiksiin jne. Jos suoraan sanominen ei ole auttanut, yritä vain uudelleen ja tiukemmin. Jos mulle sanottais, että keitä kahvit, sanoisin että keitäpä kuule itse. Siis jos appivanhempani olisivat tuollaisia. Omilleni keitän mielelläni kahvit.

 

Miten se tekee minusta aivottoman jos olen kohta kymmenen vuotta yrittänyt saada miehen ja anopin ymmärtämään?
Joku muu on aivoton jos ei suoraa puhetta ymmärrä, sano sinä miten selvemmin sen enää voi sanoa " minä en ole mikään piika, enkä ketään passaa"
Tuosta lauseesta on aikaa 10 vuotta.
Välit meni vähäksi aikaa silloin mutta se ei haitannut kun ei ollut lapsia, LASTEN takia minä yritän kestää, LASTEN takia minä nielen tämän paskan, LASTEN takia en halua välejä heihin katkaista, LAPSILLA on oikeus tavata mummia ja pappaa, nämä ihmiset on LAPSILLENI todella tärkeitä, nytkin lapset odottaa innoissaan isovanhempiaan, minä en ole niin julma että estäisin lapsiani heitä tapaamasta.

Sinähän se olet itse totuttanut lapsesi!!!. Minäkin myönnän kutsuneeni anopin kylään, kun meille lapsi tuli, mutta kun ei häntä vauva juurikaan kiinnostanut, niin kyllä sitä etäisyyttä on takuulla ollut riittävästi. Kukaan ei tarvitse noin paskoja isovanhempia kuin sä olet järkännyt. Olisit kuule hankkinut muiden aikuisten seuraa lapsillesi, jos se siitä kiinni on. He saavat noista aikuisen mallin, mutta minkälaisen? Tuo, mitä teet ja se, että vielä teet sitä vuosikausia tahallisesti, on omien lastesi vahingoittamista.

 

Mutta passaat silti? Tuossa tilanteessa jos olisin, ostaisin varmaan itselleni ja muksuille jotain pikaruokaa tms. Tai valmistaisin ruoan vain ja ainoastaan itselleni ja lapsille. Pistäisin täyden stopin appivanhempien touhulle. Tarpeen vaatiessa olisin jopa vittumainen, opastaisin kuin lasta, miten ne roskat laitetaan roskiksiin jne. Jos suoraan sanominen ei ole auttanut, yritä vain uudelleen ja tiukemmin. Jos mulle sanottais, että keitä kahvit, sanoisin että keitäpä kuule itse. Siis jos appivanhempani olisivat tuollaisia. Omilleni keitän mielelläni kahvit.

Oikeesti: sä kirjoitat aina asiaa ja hyvin osuvasti.

P.S. Oletko katsonut JONSERED baroness of bastard vai miten se nicki meni, profiilia ja sieltä kotisivuja? On meinaan vähintään yhtä tuomittavaa kuin sun sivu, jonka ylläpito pisti poistoon ja antoi sulle bannit.

 

Tiiäkkö mitä. Minä se olisin niin v*ttumainen akka, että kun oikein tulis mitta täyteen, niin läväyttäisin anopin nenän eteen tämän sun kirjoituksen

ja jos se vielä menee kaapeille niin piilottaisin sen täyteen kaikkea mitä vois löytää ja ihmetellä.

Tää hyvä Sinne vaan tekovagina ja dildo.

 

Välit meni vähäksi aikaa silloin mutta se ei haitannut kun ei ollut lapsia, LASTEN takia minä yritän kestää, LASTEN takia minä nielen tämän paskan, LASTEN takia en halua välejä heihin katkaista, LAPSILLA on oikeus tavata mummia ja pappaa, nämä ihmiset on LAPSILLENI todella tärkeitä, nytkin lapset odottaa innoissaan isovanhempiaan, minä en ole niin julma että estäisin lapsiani heitä tapaamasta.

Muista vanha sanonta, talo elää tavallaan, vieraat tulee ajallaan. Yhä neuvon noudattamaan PERHEEN omaa aikataulua, ruoaksi tarjoat sitä mitä muutenkin söisitte ja siihen aikaan kun normaalistikin syötte. Jos ei mitään allergioita ole, niin silloin on saman ruoan kelvattava, jos ei kelpaa, niin aina voi mennä ravintolaan syömään (on muuten anoppipuoleni neuvo, kun totesin, ettei meidän lapsille tarvitse sitä paljoa sitä ruokaa laittaa, kun eivät sitä juuri alas saa - sattuikin olemaan juuri ainut ruoka, joka tuottaa ongelmia). Jos he loukkaantuvat, niin voit todeta, että se joka syyttä suuttuu, lahjatta leppyy. Jos välit menevät tuollaisista, ettei halua toimia piikana, niin silloin saavat mennä. Jos lapset heille jotain merkitsevät, niin sitten heidän on syytä mennä itseensä ja katsoa, mitä heidän pitäisi tehdä.

 

No sittenhän sinä voit jatkaa jalkamattona oloa LASTEN takia, kun oikeesti keskityt vaan vinkumaan, mutta oikeesti et sano sieltä persiin pohjasta "P*RKELE, NYT RIITTI STNA!"

 

Miten se tekee minusta aivottoman jos olen kohta kymmenen vuotta yrittänyt saada miehen ja anopin ymmärtämään?
Joku muu on aivoton jos ei suoraa puhetta ymmärrä, sano sinä miten selvemmin sen enää voi sanoa " minä en ole mikään piika, enkä ketään passaa"
Tuosta lauseesta on aikaa 10 vuotta.
Välit meni vähäksi aikaa silloin mutta se ei haitannut kun ei ollut lapsia, LASTEN takia minä yritän kestää, LASTEN takia minä nielen tämän paskan, LASTEN takia en halua välejä heihin katkaista, LAPSILLA on oikeus tavata mummia ja pappaa, nämä ihmiset on LAPSILLENI todella tärkeitä, nytkin lapset odottaa innoissaan isovanhempiaan, minä en ole niin julma että estäisin lapsiani heitä tapaamasta.

Sinähän se olet itse totuttanut lapsesi!!!. Minäkin myönnän kutsuneeni anopin kylään, kun meille lapsi tuli, mutta kun ei häntä vauva juurikaan kiinnostanut, niin kyllä sitä etäisyyttä on takuulla ollut riittävästi. Kukaan ei tarvitse noin paskoja isovanhempia kuin sä olet järkännyt. Olisit kuule hankkinut muiden aikuisten seuraa lapsillesi, jos se siitä kiinni on. He saavat noista aikuisen mallin, mutta minkälaisen? Tuo, mitä teet ja se, että vielä teet sitä vuosikausia tahallisesti, on omien lastesi vahingoittamista.

Minä en ole JÄRKÄNNYT lapsilleni paskoja isovanhempia! Sanon ihan suoraan että jos olisin tiennyt minkalaisia mieheni vanhemmat ovat en olisi koskaan mieheni kanssa yksiin mennyt.
Minä jopa ajattelin nuorempana ettei miehen sukulaisilla ole väliä, olin väärässä, niin väärässä että olen harkinnut eroa tämän asian takia.

Syy miksi me asumme näin kaukana heistä on se etten halua lasten saavan heistä vaikutteita liikaa. Etten halua lasteni oppivan heiltä naisen olevan kodinkone.

Minun lapsillani löytyy läheltä ihan riittävästi niitä terveitä ihmisiä, lapsilta löytyy myös se normaali malli.
Lapset tapaavat miehen vanhempia jonkun 4kertaa vuodessa, tänä vuonna ovat tavanneet 2kertaa. Minä en jaksa uskoa sen vahingoittaneen lapsiani. Se vahingoittaa minua eniten kun yritän miehen ja lasten takia pysyä asiallisissa väleissä anoppiin ja appiin.
Miten asia muuttuisi jos katkaisisin välit heihin? Ei mitenkään, mies kävisi lasten kanssa siellä ja lapset olisivat ilman kunnollista hoitoa, miten tilanne muuttuisi jos sanoisin etteivät meille saa tulla? siten että lapset syyttäisivät minua aikuisena siitä että estin heitä tapaamasta isovanhempiaan, eikä anoppini ikinä ymmärtäisi miksi näin kävi, eihän ymmärrä nytkään tilannetta vaikka sen tietää.


Jotenkin on törkeää syyttää minua lasten vahingoittamisesta kun en ole katkaissut välejäni anoppiin.
Minä olen tehnyt sen minkä olen voinut, ainut mitä en ole tehnyt on välien katkaisu ja siihen en ole valmis.

Kun anoppi roskaa taloa, esim nenäliinat, tupakkiaskit, karkkipaperit, jonkun ne on kerättävä ettei pienin niitä käsiinsä saa. Jos minä en laita ruokaa niin mitä lapset syö? Jos minä en kerää anopin syönnin jälkeen ruokia pois niin ne menee pilalle, ja näistä kaikista on sanottu monta kertaa. Ne voileivän teko vehkeet voi pöydällä olla anopin jäliltä jopa 4tuntia, eikä se näytä muita haittaavan kuin minua.

Tämä on kaikki vain jäävuorenhuippu, koko tilanne on todella ällöttävä.
Minä en ala lasten kuullen heille riitaa haastamaan, en myöskään ala miehelleni anopin kuullen näistä sanomaan, siitähän anoppi vasta riemastuisi.
Anoppia isompi ongelma on tuo mies, hänen kuuluisi minua puolustaa, hänen kuuluisi äidilleen sanoa miten homma toimii. Minun sanomiseni ei auta, mies on sitä mieltä että valitan turhasta ja anoppi ei näytä puhetta ymmärtävän. Ainut ketä anoppi uskoo on miehensä ja yhden kerran on appi minua puolustanut jolloin anoppikin meni hiljaiseksi, valitettavasti tästä ei ollut mitään hyötyä.

 

Kun anoppi roskaa taloa, esim nenäliinat, tupakkiaskit, karkkipaperit, jonkun ne on kerättävä ettei pienin niitä käsiinsä saa.Tässä kohtaa sanot, että kerää roskasi, ettei pienet tukehdu. Jos minä en laita ruokaa niin mitä lapset syö? Jos minä en kerää anopin syönnin jälkeen ruokia pois niin ne menee pilalle ja tässä, että kerää ruokalautasesi, ettei ne pilaannu pöytään, ja näistä kaikista on sanottu monta kertaa mutta jo kohta sanot, että ei voi sanoa miehelle anopin kuullen, kun nousee haloo. Ne voileivän teko vehkeet voi pöydällä olla anopin jäliltä jopa 4tuntia, eikä se näytä muita haittaavan kuin minua. Ja taas suu auki tässä kohtaa. ihan niin kuin lapsen kanssa. Ohjausta, jos ei ite älyä

Tämä on kaikki vain jäävuorenhuippu, koko tilanne on todella ällöttävä.
Minä en ala lasten kuullen heille riitaa haastamaan, en myöskään ala miehelleni anopin kuullen näistä sanomaan, siitähän anoppi vasta riemastuisi.ja tässä kohtaa et enää uskalla panna vastaan ja anoppi kävelee sinun yli
Anoppia isompi ongelma on tuo mies, hänen kuuluisi minua puolustaa, hänen kuuluisi äidilleen sanoa miten homma toimii. Minun sanomiseni ei auta, mies on sitä mieltä että valitan turhasta ja anoppi ei näytä puhetta ymmärtävän. Ainut ketä anoppi uskoo on miehensä ja yhden kerran on appi minua puolustanut jolloin anoppikin meni hiljaiseksi, valitettavasti tästä ei ollut mitään hyötyä.

 

No sittenhän sinä voit jatkaa jalkamattona oloa LASTEN takia, kun oikeesti keskityt vaan vinkumaan, mutta oikeesti et sano sieltä persiin pohjasta "P*RKELE, NYT RIITTI STNA!"

Eipä ole muuta mahdollisuutta kuin olla kynnysmatto, olen minä joskus viisi vuotta sitten tehnyt tuonkin mutta paljon pahemmilla sanoilla.
Minä karjuin persiistä asti semmoista tekstiä etten uskalla sitä edes tähän kirjoittaa. Se ei auttanut, puoli vuotta ja appivanhemmat oli taas kyläilemässä, minusta tehtiin sukulaisten silmissä hirviö ja yleinen nainen.
Kerran tein samoin, se oli joskus esikon syntymän jälkeen ja ja meni lähes vuosi kun seuraavan kerran nähtiin, eipä auttanut.

Minä en halua viedä lapsiltani isovanhempiaan, en voi olla niin julma. Minä haluan että mieheni tukee ja puolustaa minua olen pyytänyt sitä monta kertaa, mutta mies ei sitä tee koska minä valitan turhasta, mies on sitä mieltä että äidissään ei ole mitään vikaa.

Anopilla ja hänen toisella miniällään pahemmat välit kuin minulla ja anopilla. He asuvat lähekkäin ja näkevät päivittäin, lasten kuullen he toisilleen huutavat ja vittuilevat koko ajan, minäkin olen joskus siinä välissä ollut. Tuollaista en voi omille lapsille tehdä.

No niin lopetan vinkumisen ja illan tullen muutun kynnysmatoksi.