Anoppi ärsytystä!! >:(

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "tittelintuure"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
T

"tittelintuure"

Vieras
Olen ihan tietoisesti valinnut alan, jossa tehdään vuorotyötä, vaikka meillä on lapsia. Valmistun pian, ja tuntuu että tämä minun ammatinvalintakysymykseni kuuluu myös kovinkin paljon anopille.

Mieheni tekee myös kaksivuorotyötä. Nyt sitten kun MINÄ olisin lähdössä työelämään, alkaa tulla kaikenlaista kommenttia. "Olsiit sopinu sille ja sille alalle niin hyvin... Miten sinä lastenhoidon meinaat järjestää jos iltavuorot päällekäin? Voi voi voi..."

Kauheaa penäystä, miten MINÄ aion selvitä. Öö. Minulla on kyllä tässä myös aviomies, joka setvii ja ratkoo ongelmia kanssani yhdessä. Ihan kuin lasten hoitoonvienti olisi vain MINUN ongelmani, jolloin MINUN työaikani ovat vain ongelma. Mieheni vuorotyöstä ei koskaan puhuta mitään, mutta nyt kun perheenäiti ryhtyy siihen soppaan, niin jo on maailmankirjat sekaisin!

Ihan typerä ajatusmalli! Että mies saa tehdä mitä työvuoroa haluaa ja kaikesta pitää olla kiitollinen, mutta perheen äiti saisi tehdä vain 8-16, ja hän yksin hoitaa lasten hoitoonviennin, mies on etuoikeutettu vain olemaan ja menemään töihin sen kummemmin ajattelematta perhettä!

Krääh..
 
Jos meillä olis tollanen anoppi, niin nauraisin sille päin naamaa ja sopisin lastenhoitojärjestelyni mieheni kanssa. Ilmeisesti teilläkään ei perheenä ole mitään ongelmaa, kun miehesi kuitenkin ottaa osansa lastenhoitovastuusta?
 
Ei meillä mitään ongelmaa tule näistä työasioista, uskoisin, koska mies hoitaa ja osallistuu erittäin kiitettävästi kaikkeen.

Ärsyttää vain nakutus, enkä hennonnut ruveta oikaisemaan. Jotenkin tuntuu, että anoppi paapoo poikaansa, jolloin miehen työ on jotenkin arvokkaampaa kuin minun ja siksi lasten päiväkotiasiat on vain minun harteille tarkoitetut, että mies saa rauhassa tehdä töitä. Pah.
 
[QUOTE="akka";23296976]Anoppi taitaa pelätä että häntä pyydetään lastenhoitajaksi.[/QUOTE]

Pelkää turhaan, todella vähän on ollu yleensäkin "lapsenvahtina", koska ihan rehellisesti ei vain jaksa. Ikää jo 60+ v. Ja välimatka meiltä hänelle kumminkin sen verran aikaa vievä, että mielummin turvaudun vaikka lapsettomiin ystäviini tässä lähellä. :)

Oma tuntemukseni tästä on, että äidin työhönmeno on vain hänestä jotenkin pahasta. Varsinkin kun olen valmistumassa vuorotyö ammattiin. Pitäisi vain kotona leipoa pullaa ja pitää koti siistinä, ilmeisesti työkkärin rahoilla.
 
Meillä taas molemmilla vuorotyö ja on aika hankalaa. Lapsilla ei mitään rytmiä kun aina jompikumpi töissä ja on niin vähän perheen yhteistä aikaa. Lisäksi en pidä iltavuoroista yhtään kun en osaa valvoa ja ikävöin lapsia. Haluaisin päivätyön mutta meillä taas anopin mielestä on kaikki hyvin ja saahan sitten vuorotöistä enemmän rahaa. Että vaihdetaanko anoppeja?:D Ja itse voisin olla kotona ja odottaa päivätöitä :) Mutta tuskin siitä kannattaa välittää. Teette niinkuin teidän perheelle parasta.
 
Työllistyminen tällä paikkakunnalla ei mitenkään varmaa, ainakaan vakituisesti. Melko kausiluontoista työskentelyä tulee minulla olemaan, mutta se ei minua haittaa. Kestän varmasti sen ajan mitä töitä on, että ravataan eri vuoroissa. Ja jos minä olen työttömänä, niin tehkööt mies silloin vaikka 80 tuntista viikkoa, jos huvittaa ;) Silloin minä olen kotona ihan lapsia varten.
 

Yhteistyössä