Se on meidän toisen lapsen syntymästä asti hokenu vähä väliä että eikai me enempää tehdä lapsia. Ihan kuin kolmannen lapsen syntymä olis jotenkin kauhea juttu. Nyt ootan kolmatta viikolla 14+,ei olla vielä kerrottu anopille ja vähä jännittää mitä se sanoo...
En oikein ymmärrä tuota sen asennetta, että mitä se kuuluu sille vaikka tehtäis kymmenen lasta?Sen ei oo tarvinnu meidän lasten hoitoon sekaantua kuin hätätapauksessa (esim kun viime keväänä jouduin sairaalaan ja miehen piti olla kuitenki töissä niin hoito lapsia sen aikaa)joten ei sen ainakaan tartte pelätä että sen taakat kasvais. Ja me ollaan kumpiki yli 3kymppisiä, vakituisessa työssä olevia ihmisiä, joilla on kaikki perusasiat kunnossa (on siis koulutus,työ,asunto,autot jne) ja muutenki menee kaikinpuolin hyvin.Eli mun mielestä ei mitään syytä anopin puhua noin.
Oon sanonu miehelle, että saa ite kertoa tästä raskaudesta äidilleen, mielenkiinnolla odotan sen reaktiota...
En oikein ymmärrä tuota sen asennetta, että mitä se kuuluu sille vaikka tehtäis kymmenen lasta?Sen ei oo tarvinnu meidän lasten hoitoon sekaantua kuin hätätapauksessa (esim kun viime keväänä jouduin sairaalaan ja miehen piti olla kuitenki töissä niin hoito lapsia sen aikaa)joten ei sen ainakaan tartte pelätä että sen taakat kasvais. Ja me ollaan kumpiki yli 3kymppisiä, vakituisessa työssä olevia ihmisiä, joilla on kaikki perusasiat kunnossa (on siis koulutus,työ,asunto,autot jne) ja muutenki menee kaikinpuolin hyvin.Eli mun mielestä ei mitään syytä anopin puhua noin.
Oon sanonu miehelle, että saa ite kertoa tästä raskaudesta äidilleen, mielenkiinnolla odotan sen reaktiota...