Annatteko lasten kavereille ruuan?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Miili
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Jossain vaiheessa vaan ainakin minua rupesi kyllästyttämään isojen ruokasatsien tekeminen ja ruuan kaupasta raahaaminen. Jos omalle perheelle tekee noin kilosta lihapullat niin nyt jauhelihaa pitää olla kaksi kiloa.

:O Siis yhdellä aterialla kilo jauhelihaa kahdelle aikuiselle ja kahdelle lapselle? Ja toinen kilo 2-4 lapsivieraalle? Tiesitkö, että suosituksena on syödä max 500 g lihaa viikossa? Suurempi määrä lisää syöpäriskiä ja on tietysti myös ekologinen ja taloudellinen turha rasite.

Meillä ei mässäillä lihalla, ihan terveydellisistäkään syistä, vaan arkiruoka on kasvisvoittoista. Kasvikset pääosin kotimaisia juureksia, joten ruoka on myös edullista. Eli meille ei olisi taloudellisesti suuri rasite ruokkia myös lapsen kavereita.

Jos meillä olisi 400 g jauhelihapaketti ja ajateltu tehdä siitä lihapullia (tuo määrä riittäisi hyvin omalle perheelle), mutta olisikin useampi lapsivieras niin että lihapulla-annos jäisi varsin pieneksi/nenä, tekisin jotain riittoisampaa ruokaa kuten jauhelihakeittoa tai kasvisvoittoista pastakastiketta. Tai jos olisi kuhapalat varattuna perheenjäsenille, voisikin tehdä niistä kalakeiton. Tai koipireisistä broilerikastikkeen. Tällä tyylillä saa ruuan tarvittaessa riittämään useammalle, olettaen että kaapista löytyy kasviksia yms. perusruoka-aineita.

Nyt lapsi on sen verran pieni, että kyläilyistä on sovittu myös vanhempien kanssa ja toistaiseksi ne on ajoitettu aina niin, että lapset syö kotonaan. Aion siis kuitenkin jatkossa tarjota ruokaa lapsen kavereille, jos meillä ruoka-aikaan ovat eikä heitä odoteta kotiin syömään.
 
Mä haluan että oma lapsi on kotona ruokapöydässä ruoka-aikaan, en todellakaan halua että lapsi syö kavereilla. Täällä ei onneksi sellaista ongelmaa ole, kaikki lapset lähtevät omiin koteihinsa syömään ruoka-aikoina.
Voi että ottaisi päähän tehdä r töiden jälkeen väsyneensä ruokaa, siivota ruuanlaittosotkut ja huomata ettei kukaan sitä edes syö koska on jo syöty jossain muualla.
 
Ai.. No minusta se on tökeröä. Ehkä ihan järkeenkäyvää, mutta hieman tökeröä silti. Enhän minä omiakaan vieraitani jätä ruokkimatta vaikka tulisivat ilmoittamatta ja itselle tulisi kyllä paha mieli, jos menisin jonnekin vieraaksi ja näin toimittaisiin.

Muistan omasta lapsuudestani yhden ainoa perheen, jotka eivät tarjonneet lasten kavereille päivällistä ja pahoitin siitä lapsena aina mieleni (heillä oli itsellä kaksi lasta ja monesti olin ainoa, kutsuttu vieras). Jouduin odottaa nälissäni yläkerrassa, kun perhe oli syömässä. Olisi kai pitänyt ottaa omat eväät mukaan...

Ööh.. Kai sä kotiiski oisit voinut mennä syömään? Kukaan ei oo velvollinen ruokkimaan toisten lapsia, jos ei vanhempien kanssa olla erikseen tehty jotain sopimusta. Kyllä mä söin kavereilla pienenä, mutta äidin luvalla ja kaveri vastaavasti sai ruokaa meillä. Ja mielummin kyllä lähdin kotiin syömään, eikä tulis mieleenkään nipottaa siitä etten ole saanu jossain ruokaa, kun omassa kotona se ruoka kuitenkin aina odottaa.
 
Annan ruokaa Mutta jos yllätyskavereita on enemmän kuin pari, lapset saavat jakaa omat annoksensa heidän kanssaan ellei ruokaa ole helppo jatkaa. Eli kaikki saavat mutta hieman pienemmän määrän. Leivon usein esim muffineita, niin niitä kyllä sitten puolitetaan kavereiden kanssa. Omat syövät sitten iltapalalla enemmän. Tarjoan mielelläni ruokaa vaikka lapsia olisi useita kylässä. Sovin lasten kanssa kaveripäivät erikseen, jotta osaan varautua ostamaan tarpeeksi tarvikkeita ja niin että rahatilanne on ok. Vastavuoroisuus ei vain toimi yhdenkään lasten kaverin perheen kohdalla..
 
Aina kysytään haluaako vieraat syödä. Useimmiten syövät, joskus eivät. Mun mielestä on epäkohteliasta vain oman väen syödä. Näin on meillä vanhempieni luona aina toimittu sekä appivanhemmillani ja näin myös meillä :)
 
Tarjoan jos on sovittu erikseen eli kutsuttu kaveri. Ei tuo vielä ole tuonutkaan ketään kaveria koulusta. Luulen kyllä että noudatan sitten samaa linjaa kun lapsuudenkin kodissa oli ja kaveripiirissä että kotiin päivälliselle. Minäkään en siitä pitäisi että tuo söisi jokapäivä kaverilla ruoan. Kylllä se kotonaan saa ja samalla se in kokoontumisaika samaan pöytään.
 
Eli miten sanotte kavereille nätisti että pitää mennä kotiin syömään? Nyt tunnen itseni ihan kamalaksi ihmiseksi kun eilen meillä oli sanottu että äiti kielsi antamasta kavereille ruokaa :'(. No tottahan se oli, mutta en ihan noin rumasti sanonut.

No, heillä on varmaan nämä äidit, joka selviävät 200e/kk ruokabudjetilla 4:n hengen perheelle. Ei ihme, että pesivät teillä ruoka-aikaan.
 
  • Tykkää
Reactions: Miili
Ööh.. Kai sä kotiiski oisit voinut mennä syömään? Kukaan ei oo velvollinen ruokkimaan toisten lapsia, jos ei vanhempien kanssa olla erikseen tehty jotain sopimusta. Kyllä mä söin kavereilla pienenä, mutta äidin luvalla ja kaveri vastaavasti sai ruokaa meillä. Ja mielummin kyllä lähdin kotiin syömään, eikä tulis mieleenkään nipottaa siitä etten ole saanu jossain ruokaa, kun omassa kotona se ruoka kuitenkin aina odottaa.

Ja nipotatko sä mulle nyt siitä miten mä oon ajatellut 7-vuotiaana :D? Mulle tuli siitä paha mieli ja piste. Ja ei, en ymmärtänyt sitä, koska meillä sai kaverit aina syödä ja muiden kavereiden luona sai aina ruokaa. Äitini ei tiennyt ettei siellä saa syödä, joten ei ollut käskenyt minun tulla kotiin syömään. Itse en osannut siinä iässä ajatella, että se syöminen on niin tärkeää että sen vuoksi pitää lähteä kotiin asti, mieluummin olin sitten nälässä.
Jos sinusta tuo on ok niin senkus teet niin lapsesi kavereille, itse en aio niin toimia. Nämä on ihan mielipidekysymyksiä ja minusta on tylyä olla tarjoamatta toiselle ruokaa jos hän on meillä kylässä.
 
Tottakai. Asumme sen verran syrjässä, että kaverit tulevat suoraan kouluista koulubussilla ja sitten illalla vanhammat noukkivat omansa kotiin. Ja usein viikonloppuisin meillä on yökyläläisiä, joten toki ruokitaan kaikki paikalla olevat. Kolme lasta itsellä, ja useimpina päivinä päviällispöydässä on useampia vieraita, tätä jatkunut jo kymmenkunta vuotta, tuttua juttua :) Ja mukavaa se on! En osaa (eikä onneksi ole pakko) ajatella kavereiden meillä viihtymistä minään rahallisena uhrauksena, minusta se on siunaus ja lahja.
 
nyt sitä, että tuleeko joidenkin lapsille kavereita kappaleittain joka päivä koulusta suoraan ja ovat iltaan asti???
Päivällispöydässä on mukava jutustella ja vaihtaa kuulumisia oman perheen kesken. Siis koko oma perhe koolla, syödään yhdessä ja keskustellaan. Mitä siitäkin tulisi jos joka päivä olisi 5-10 kaveria siinä pöydässä myös. Säilyykö muka sopu ja rauha, syntyykö keskustelua? Onko teillä jatkettavat pöydät?
Meilläkin käy lapsilla kavereita. Mutta ei meille tulla laumoittain koulusta suoraan päivittäin tyhjäämään kaappeja, pöyristyttävää!!!
Eikö näiden lasten vanhemmat halua nähdä omia lapsiaan omassa ruokapöydässä?
Ennalta sovittuina kaveripäivinä voi tulla tai omat lapset mennä kavereilleen. Silloin saavat puolin ja toisin välipalaa, mutta ruoka syödään aina kotona, ellei toisin sovita.
 
[QUOTE="ihmettelen";30624928]nyt sitä, että tuleeko joidenkin lapsille kavereita kappaleittain joka päivä koulusta suoraan ja ovat iltaan asti???
Päivällispöydässä on mukava jutustella ja vaihtaa kuulumisia oman perheen kesken. Siis koko oma perhe koolla, syödään yhdessä ja keskustellaan. Mitä siitäkin tulisi jos joka päivä olisi 5-10 kaveria siinä pöydässä myös. Säilyykö muka sopu ja rauha, syntyykö keskustelua? Onko teillä jatkettavat pöydät?
Meilläkin käy lapsilla kavereita. Mutta ei meille tulla laumoittain koulusta suoraan päivittäin tyhjäämään kaappeja, pöyristyttävää!!!
Eikö näiden lasten vanhemmat halua nähdä omia lapsiaan omassa ruokapöydässä?
Ennalta sovittuina kaveripäivinä voi tulla tai omat lapset mennä kavereilleen. Silloin saavat puolin ja toisin välipalaa, mutta ruoka syödään aina kotona, ellei toisin sovita.[/QUOTE]

Ei tule joka päivä, mutta aika monena päivänä viikossa. Pojille yleensä tulee 1-2 kaveria, jotka ovat siis jommankumman luokkakavereita ja tyttärelle vaihtelevasti, joskus yksi joskus useampi kaveri. Tytöt ovat jo lukiolaisia, joten eivät häiritse sopua eivätkä rauhaa, monesti puuhaavat keittiössä apunani tai tekevät itse ruuan kokonaan. Pojat ovat ysiluokkalaisia, joten aika äänekkäitä ovat, mutta sehän takaa vain vilkkaan keskustelun ruokapöydässä! Itse asiassa, monesti saa teinien koulumaailmasta ja kaveriporukasta enemmän tietoa ja kuulumisia, kun keskustelussa on omien lisäksi kavereita mukana! Ja toki nämä kaverit syövät kotonaankin, eivät ne samat ole aina meidän ruokapöydässä, vaan aina joku tai jotkut heistä kerrallaan... jostain syystä vain viihtyvät meillä hyvin syrjäisestä sijainnistamme huolimatta ja kavereiden lukumäärään nähden varsinkin poikamme ovat huomattavan paljon itse kotona, mitä en pidä huonona asiana :) Ja ei, meillä ei ole jatkettavaa pöytää, ihan mahdutaan sen ympärille ilmankin :D
 
En, jos ei ole erikseen sovittu, että kaveri meillä "majailee" pidempäänkin (= jää yöksi tmv.). Lapsen kaverit onneksi pääasiassa tuosta ihan naapurustosta, joten käyvät kukin kotonaan syömässä.
 
Niin, piti vielä lisäämäni, että lapsi vasta 8v, joten ei tule edes yksin vielä koulusta kotiin, eikä näin ollen kaveritkaan tule meille silloin vielä. Katotaan sitten, miten käy, kun tuo tuosta kasvaa ja menee esim. yläasteelle, kuinka paljon niitä kavereita sitten on siinä kohtaa ja mistä päin, mutta todennäköisesti sama sääntö pätee silloinkin.
 
Mullekin sopii varsin hyvin jos on sovittu että Ville ja Maija tulee huomenna kylään. TIETENKIN annan ruuan. mutta kun se menee niin että tulevat koulusta suoraan meille, syövät välipalaksi mitä haluavat ja kun tulen kotiin ja teen ruuan niin viimeaikoina on tullut mieleen että onkohan tämä nyt ihan oikein, ruokin 4 tai 5 lasta kahden sijaan. Omani pyydän ruoka-ajaksi kotiin. Kaverit on tärkeitä enkä halua rajoittaa meillä käyntiä, päinvastoin. Itsein ihmettelen että miten niitä lapsia ei kysellä, tulevat puolenpäivän jälkeen meille, puol kahdeksan aikaan lähteän kotiin, eikä kukaan ole kysynyt.
 
Viimeksi muokattu:
Mulla on suuriruokainen mies ja 11 ja 14-vuotiaat teinit, eli ruokaa menee paljon. Harvemmin sitä ruokaa jää yli. Eli jos vielä kolmas teini tulisi syömään, niin töistä kotiintulevalle miehelleni ei jäisi tarpeeksi.

Olenkin tehnyt niin, että joskus pyydän ja joskus en pyydä kavereita syömään. Riippuu ihan siitä, että paljonko on ruokaa. Yleensä se on tarkoitanut sitä, että itse saan sitten vähemmän. Jos olen tehnyt niin ison satsin, että syömme vielä seuraavana päivänä samaa niin tällöin olen antanut kaverillekkin.

Meillä yleensä on molemmilla lapsilla kaveri kylässä, joten joutuisin sitten ruokkimaan kaksi ylimääräistä suuta.
 
Meillä kaverit saavat syödä kunhan vain on jotain jatkettavaa sapuskaa. Jos on pihviä tms. Minkä kappalemäärän olen laskenut meidän perheelle, sanon ajoissa omille nappuloille, ettei meillä voi tänään kaverit syödä.

Yritän itse saada lapset kotiin ruoka-aikoina, mutta eräällä perheellä sapuska on jo kello 16 kun meillä kotiin on tultava kello 16.30 ja syödään kello 17.00. Oma poika saa syödä silloin kaverilla, vaikken tykkääkään siitä, ettei olla yhdessä ruokapöydässä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ei meillä;30623988:
Ihmettelen myös vanhempia, jotka antaa lastensa tulla suoraan koulusta ja kotiin aletaan kaivata puoli kahdeksan maissa. Ehkä he sitten olettavat, että ruokaa saa kaverin luona. Ei sellaista pidä olettaa.

Samaa mieltä. Kyllä mua vähän ihmetyttää nää jutut että "tulin kaverille ja jouduin ruoka-aikaan odottamaan lastenhuoneessa nälissäni kun muut söi ja pahoitin siitä kovin mieleni". Eikö sitä lasta ole odotettu omaan kotiin syömään päivällistä?! Kyllä minä ainaki odotan, että lapsi istuu meidän omassa päivällispöydässä ellei erikseen ole muuta sovittu.

Mä opastan lasta, että ellei vanhemmat toisin ehdota, kaveria voi pyytää odottamaan päivällisen ajan lapsen huoneessa tai sitte minä sanon, että suakin varmaan odotetaan pikkuhiljaa omaan kotiin syömään ja voit halutessas palata sen jälkeen takasin. Vastaavasti taas lapsi saa toimia samoin omilla kavereillaan, ellei aikuiset kutsu pöytään. Jos lämpimän ruoan saa kaverilla, pitää ensin soittaa kotiin ja varmistaa, että asia on ok.
 
Ja nipotatko sä mulle nyt siitä miten mä oon ajatellut 7-vuotiaana :D? Mulle tuli siitä paha mieli ja piste. Ja ei, en ymmärtänyt sitä, koska meillä sai kaverit aina syödä ja muiden kavereiden luona sai aina ruokaa. Äitini ei tiennyt ettei siellä saa syödä, joten ei ollut käskenyt minun tulla kotiin syömään. Itse en osannut siinä iässä ajatella, että se syöminen on niin tärkeää että sen vuoksi pitää lähteä kotiin asti, mieluummin olin sitten nälässä.
Jos sinusta tuo on ok niin senkus teet niin lapsesi kavereille, itse en aio niin toimia. Nämä on ihan mielipidekysymyksiä ja minusta on tylyä olla tarjoamatta toiselle ruokaa jos hän on meillä kylässä.

Jos on ollu kyse seittemänvuotiaasta lapsesta, niin en ihmettele niinkään lapsen käytöstä, vaan todella paljon vanhemman käytöstä. Eikö ekaluokkalaista odoteta kotiin kuin vasta illalla?! Ja oletetaan kysymättä, että oma lapsi ruokitaan vieraassa paikassa? Tosi kummallista. Etenki kun sitä ilmeisesti tapahtu samassa paikassa useita kertoja. Eikö parin kerran jälkeen edes kukaan hokannu, että lapsi tarttee päivällisen muttei sitä kyläpaikassa saa?
 

Similar threads

Yhteistyössä