Minusta hän on enempi rennon hauska kuin väkisin pungertaja.
Minusta hän on enempi rennon hauska kuin väkisin pungertaja.
P
"piitu"
Vieras
Mun mies ei oo mua kuin muutaman sentin pitempi, ylipainoa sillä on myös, on karvainen ja pari hammastakin on hiukan vinksallaan. Lihaskunto on silti hyvä, on siisti ja puhdas. Maailman paras mies, joka paranee vaan mitä enemmän sitä rakastan. Ollaan kohta 20v oltu kimpassa, muita en kattele. Mulla on muutenkin vaikee erotella ihminen vartalostaan, kun luonne on miellyttävä ulkonakökin paranee, ja toisinpäin.
Minusta hän on enempi rennon hauska kuin väkisin pungertaja.
Annan sinulle nyt ulkonäössäsi anteeksi, koska sinulla on hirmuisen paljon kauniimpia mielipiteitä kuin vierailla miehillä.
Tokihan parisuhteessa pitää kumppanin miellyttää silmääkin, mutta että pitäisi jotain ulkonäöstä pitäisi "antaa anteeksi"?
Mä veikkaan, tai siis luen ton otsikon sillai, et parisuhdetta ei vielä olis, eli suoremmin kysyttynä asia kuuluis, että rumilahilla mitään mahdollisuuksia?
Ja mä tiedän että on.
V
"vieras."
Vieras
Mä otin kolemkymppisenä itseäni viis vuotta vanhemman miehen, jota en pitänyt komeana, ja ylipainoakin vähän oli. Ulkonäössä oli kuitenkin jotain sellaista, joka miellytti. Kun mietin niitä miehiä, jotka ovat saaneet minut "heikoksi", niin ovathan ne olleet tosi hyvännäköisiä ja karismaattisiakin, mutta sitä en tiedä, millaista heidän kanssaan olisi ollut elää, perustaa perhe tms.
V
vierass
Vieras
"Ruman" miehen kanssa en voisi olla, koska ulkonäkö toki on osa sitä kipinää. MUTTA ei mulla mitään tiettyjä ulkonäkökriteereitä ole. En tykkää liian sliipatusta ja ns. kauniista miehestä vaikka ne saattaa monen muun naisen silmää miellyttää. Muhun vetoaa pitkä ja leveäharteinen mies jolla on älykäs katse ja onneksi olen moisen onnistunut kumppanikseni löytämään. Hän on mielestäni hyvännäköinen ja itse olen hänen mielestään (ainakin ollut 
) joten se riittää.
) joten se riittää.
Niin no, oli se parisuhde olemassa tai alkamassa vasta niin samoilla linjoilla mennään silti. Rumuus ja kauneus on venyviä käsitteitä ja jokainen määrittää oman mielipiteensä aiheesta itse. Oma mies ei ole minkään "komeusihanteen" perikuva, mutta mun silmiini hän on aina ollut miellyttävä ja komea katsoa - jo ennen suhdetta. Mut siinä vaiheessa kun suhteen mahdollisuutta alettiin pohtimaan niin kyllähän siinä paino enemmän luonne, huumori, kemia jne jne kuin se mahdollisen kumppanin ulkonäkö.