Älykkyys kuulemma periytyy. Onko lapsillamme mitään toivoa?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vieras
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vieras

Vieras
http://www.skepsis.fi/lehti/2006/2006-2-niemela3.html

"Olin aiemmin vakuuttunut, että ÄO-tutkimus on huuhaata ja siitä kiinnostuneet ovat iljettäviä rasisteja. Pidin kaimaani, kanadalaista professoria J.P. Rushtonia hirviönä, ja Arthur Jensen herätti ristiriitaisia muistoja, koska vuoden 1969 ÄO-kohun aikoihin olin Yhdysvalloissa opiskelemassa. Ajattelin myös, että toinen The Bell Curve -teoksen kirjoittajista, Charles Murray, on ja oli taantumuksellinen porsas. Samoin olin sitä mieltä, että täällä paikalla oleva Tatu Vanhanen on pilannut Suomen maineen kirjoittamalla Richard Lynnin kanssa kansantulon ja älykkyyden kausaaliyhteydestä, koska hänet on sekoitettu poikaansa joka on Suomen pääministeri!"

"Olen nyttemmin hieman muuttanut mieltäni. Tiedän enemmän, luulen vähemmän. Olen sitä mieltä, että ÄO-tutkimusta kohtaan esitetty kritiikki on useimmiten virheellistä ja perusteetonta. Esimerkiksi Helsingin Sanomissa aiheesta taannoin käyty keskustelu oli lähinnä osoitus tietämättömyydestä. Siinä kävivät ilmi tyypilliset ennakkoluulot: älykkyydellä ei ole merkitystä - eikä se periydy."
 
Jaa'a. Tuurilla voivat jotain saada. Mulla sisko ja veli, me tytöt ollaan ihan tavallisia tallaajia, veli mielestäni älykäs. Isämme suku melko simppeliä. Ja miehen sukukaan ei älyllä loista, eli lapsista ei mitään huippuälykkäityä odoteta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja bud:
Tiedä häntä. Mulla monia kavereita ja sukulaisia, jotka tulevat duunariperheistä, mutta ovat akateemisia tai opiskelevat. Sisua tarvitaan yhtä lailla, kuin "älyä".

Suomessa pääsee akateemiselle uralle käytänössä kuka tahansa. Onhan Suomen virallinen tavoite sillä saralla 70 prossaa ikäluokasta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja bud:
Tiedä häntä. Mulla monia kavereita ja sukulaisia, jotka tulevat duunariperheistä, mutta ovat akateemisia tai opiskelevat. Sisua tarvitaan yhtä lailla, kuin "älyä".

Suomessa pääsee akateemiselle uralle käytänössä kuka tahansa. Onhan Suomen virallinen tavoite sillä saralla 70 prossaa ikäluokasta.

Sanoinkin, että sisua tarvitaa yhtä lailla kuin älyä. En kyllä silti usko, että tuohon tavoitteeseen koskaan päästään. "Käytännössä kuka tahansa", höpö höpö!
 
:D Tyhmyys ei periydy, tyhmäksi kasvatetaan. (Tai kyllä se JOISSAIN määrin periytyy, matemaattiset taidotkin ovat kyllä harjoiteltavissa... ) Jokaisella on melkolailla samat eväät syntyessään, sitten ne ongelmat alkavatkin kun ei voi päättää vanhempiaan jne.
Voi niitä katkeria lapsuusvuosia kun haaveilin olevani adoptiolapsi ja oikeat vanhemmat karauttaisivat Bentleyllä pihaan hakemaan minua alppimajamaiseen luksusasuntoon Itävallan metsikköön. Siellä kirjastohyllyt olisivat kattoon asti ja lemmikkeinä hopeanharmaita napolinmastiffeja ja tanskandoggeja. Huoh. ;)
 
Alkuperäinen kirjoittaja bud:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja bud:
Tiedä häntä. Mulla monia kavereita ja sukulaisia, jotka tulevat duunariperheistä, mutta ovat akateemisia tai opiskelevat. Sisua tarvitaan yhtä lailla, kuin "älyä".

Suomessa pääsee akateemiselle uralle käytänössä kuka tahansa. Onhan Suomen virallinen tavoite sillä saralla 70 prossaa ikäluokasta.

Sanoinkin, että sisua tarvitaa yhtä lailla kuin älyä. En kyllä silti usko, että tuohon tavoitteeseen koskaan päästään. "Käytännössä kuka tahansa", höpö höpö!

Höpö höpöt itsellesi.

Eihän tuohon tarvita muuta kuin hyviä istumalihaksia ja tahtoa.
 
Luin joskus jonkun uutisen, jonka mukaan matemaattis-avaruudellisella hahmotuskyvyllä olisi jotakin tekemistä x-kromosomin kanssa. Se tarkoittaisi, että poikalasten matemaattinen lahjakkuus periytyisi enemmän äidiltä, tyttölasten taas sekä isältä että äidiltä. Mielenkiintoinen ajatus.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Ksantippa S.:
Luin joskus jonkun uutisen, jonka mukaan matemaattis-avaruudellisella hahmotuskyvyllä olisi jotakin tekemistä x-kromosomin kanssa. Se tarkoittaisi, että poikalasten matemaattinen lahjakkuus periytyisi enemmän äidiltä, tyttölasten taas sekä isältä että äidiltä. Mielenkiintoinen ajatus.

Haa, eli meidän pojilla olis sitten hyvät edellytykset olla matemaattisesti lahjakkaita. :whistle:

Mut mun veli on kyllä perinyt iskältä tuon matemaattisen lahjakkuuden. Äiti on aikoinaan saanut jopa ehdot matikasta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Mut mun veli on kyllä perinyt iskältä tuon matemaattisen lahjakkuuden. Äiti on aikoinaan saanut jopa ehdot matikasta.

Ehkä veli on perinyt lahjakkuutensa äidinäidiltä. Tai äidinisältä... Kun nainen tosiaan saa x-kromosomin iskältäkin...

Tai sitten tuo "uutinen" oli ihan pötyä. Tykkään vaan tuosta ajatuksesta, kun oma mies on perinyt äitinsä loistavan matikkapään. Ja meillä lapsuudenkodissakin äiti ja pojat olivat niitä matematiikkaneroja, en niinkään minä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Ksantippa S.:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Mut mun veli on kyllä perinyt iskältä tuon matemaattisen lahjakkuuden. Äiti on aikoinaan saanut jopa ehdot matikasta.

Ehkä veli on perinyt lahjakkuutensa äidinäidiltä. Tai äidinisältä... Kun nainen tosiaan saa x-kromosomin iskältäkin...

Tai sitten tuo "uutinen" oli ihan pötyä. Tykkään vaan tuosta ajatuksesta, kun oma mies on perinyt äitinsä loistavan matikkapään. Ja meillä lapsuudenkodissakin äiti ja pojat olivat niitä matematiikkaneroja, en niinkään minä.

No tämä juttu näistä sukupuolikromosomeista liittyy siihen, että se y on surkean pieni rääpäle kaiken kaikkiaan verrataanpa sitä mihin tahansa. Eli se ei ihan kauheaa määrää ominaisuuksia kanna mukanaan. Mutta tosiaan on kai aika vahva usko siihen, että matemaattinen taipumus kulkisi just x:n mukana.

Omalta kohdaltani, omasta suvustani voin sekä uskoa tähän että epäillä. Lahjakkuuskin kun on vaikeasti todistettavissa.

Eli otetaanko tähän nyt mukaan sekin pohdinta, onko matemaattinen lahjakkuus resessiivinen vai dominoiva ominaisuus? Vai josko olisi semmoinen, jossa useampi geeni vaikuttaa?
 
Ja näyttäisi siltä että miesten ja naistenkin välillä on eroa älykkyydessä.
Ero on miesten hyväksi joitakin pisteitä ÄÖ-testissä.

Tabu aihe jota sosiaalitieteiden edustajilla on vaikea hyväksyä ja tunnustaa ääneen.
Julkinen mielipide jopa painostaa tiedeihmisiä olemaan puhumatta asiasta.

Summers, Harvard yliopiston presidentti jopa joutui eroamaan tehtävistään kun lounaspuheen aikana esitti mahdollisiä syitä miksi joillakin tieteenaloilla naisia on vähemmän.

Yhtenä tekijänä hän esitti että Matemaattis-loogisen älykkyyden.
Testit ja tutkimukset osoittavat että miehillä on suurempi vaihtelevuus testeissä, miehet ovat enemmän edustettuina huipulla mutta myös pohjalla.
Joten tieteenaloilla joissa tuollaista taitoa tarvitaan enemmän olisi tämän hypoteesin mukaan enemmän miehiä, tai ainakin tuo olisi yksi vaikuttava tekijä.

Tämä ei sopinut feministeilla ja yksi Biologian professori (nainen) käveli luennolta pihalle.
Osoitus, mielestäni, siitä että tasa-arvokeskustelu on mennyt niin pitkälle että edes validia hypoteesia ei voida esittää tieteellisessä keskustelussa ilman että asiaan sotketaan politiikkaa. Pelko epätasa-arvosta sumentaa jopa akateemisten ihmisten objektiivisuuden.

Steven Pinker, kuuluisa psykologi sanoikin seuraavasti koskien tätä tapahtunutta:

"Look, the truth cannot be offensive. Perhaps the hypothesis is wrong, but how would we ever find out whether it is wrong if it is "offensive" even to consider it? People who storm out of a meeting at the mention of a hypothesis, or declare it taboo or offensive without providing arguments or evidence, don't get the concept of a university or free inquiry."
 
Alkuperäinen kirjoittaja Ksantippa S.:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Mut mun veli on kyllä perinyt iskältä tuon matemaattisen lahjakkuuden. Äiti on aikoinaan saanut jopa ehdot matikasta.

Ehkä veli on perinyt lahjakkuutensa äidinäidiltä. Tai äidinisältä... Kun nainen tosiaan saa x-kromosomin iskältäkin...

Tai sitten tuo "uutinen" oli ihan pötyä. Tykkään vaan tuosta ajatuksesta, kun oma mies on perinyt äitinsä loistavan matikkapään. Ja meillä lapsuudenkodissakin äiti ja pojat olivat niitä matematiikkaneroja, en niinkään minä.

Voi olla, että matematiikkanerous lymyää miehen kromosomistossa, voi olla. Mutta todennäköisempää on se, että tietyt lahjakkuudenalat ovat voimakkaasti sukupuolistettuja kulttuurissamme. Matemaattisesti lahjakas tyttö on joko nörtti (nerdie) tai sitten hän vähin erin feidaa matemaattisen lahjakkuuden representaatiostaan. Sillä nyt ei vain flksimahdollisuuksia koroteta.
 
"Ja näyttäisi siltä että miesten ja naistenkin välillä on eroa älykkyydessä.
Ero on miesten hyväksi joitakin pisteitä ÄÖ-testissä. "

Jaska kaivaa verta nenästä. :D
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Voi olla, että matematiikkanerous lymyää miehen kromosomistossa, voi olla. Mutta todennäköisempää on se, että tietyt lahjakkuudenalat ovat voimakkaasti sukupuolistettuja kulttuurissamme. Matemaattisesti lahjakas tyttö on joko nörtti (nerdie) tai sitten hän vähin erin feidaa matemaattisen lahjakkuuden representaatiostaan. Sillä nyt ei vain flksimahdollisuuksia koroteta.

Tuskin se 'lahjakkuus' häviää testeillä mitattuna kuitenkaan.
Joten tuo "ympäristöstä se kaikki on kiinni" asenne ei toimi, ainakaan noin suorasukaisesti, tässä asiassa.

Puhutaan siitä mitenkä asiat ovat eikä siitä kuinka asiat voisivat olla.
Tämä on se tärkeä ero mikä pitää huomata.

Kun puhutaan aiheista jotka jonkun tulkinnan kautta tuntuuvat liittyvän tasa-arvoon, vaikka näin ei oikeasti olisikaan, niin alkaa puhuminen siitä kuinka asiat voisivat olla tai pitäisi olla ja unohdetaan se kuinka asiat ovat.

En tiedä onko olemassa tukea ajatukselle että nainen ikään kuin tulisi tyhmemmäksi ajan kanssa ja unohtaisi että hän on oikeasti yhtä älykäs kuin mies? Tarkoitan tietysti tilastollisessa valossa.

Ja mitenkä selitetään miesten suurempi edustus häntäpäässä ? Eihän tasa-arvo voi koskea vain naisia kuitenkaan?

 

Yhteistyössä