Allekirjoita adressi - Huuma-ohjelmasta rivoudet pois pikkulasten suusta!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja huolestunut
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja kysyn vaan..:
Pitäsköhän ap:n ja muiden adressin allekirjottaneiden oikeesti hankkia elämä?


Elämä on. Ja arvot. Ja rohkeus poiketa valtavirrasta.

Vaan sinulle ja monille muille: kun olette lusikalla saaneet, ei voi kauhalla oikein kaivella.
 
Kun mä olin suurin piirtein noiden poikien ikäinen, niin mun luokkalaiset pojat tutki pornolehtiä ja yritti niitä kuvia näyttää mulle ja kaverillenikin. Me juostiin karkuun... Eli eihän aihe mikään ennen kuulumaton ole.
Mutta silti myös mun mielestä on jotain vikaa siinä, että kirjoittamalla kirjoitetaan noita "muka-hauskoja-kaksimieleisiä" repliikkejä pojille. Ja oon kyllä sitä mieltä, et jos ne olis tyttöjä, niin tää keskustelu olis käyty jo aikoja sitten...
 
Alkuperäinen kirjoittaja Ilana:
Alkuperäinen kirjoittaja kysyn vaan..:
Pitäsköhän ap:n ja muiden adressin allekirjottaneiden oikeesti hankkia elämä?


Elämä on. Ja arvot. Ja rohkeus poiketa valtavirrasta.

Vaan sinulle ja monille muille: kun olette lusikalla saaneet, ei voi kauhalla oikein kaivella.

kolahtipa suhun.oikeen osu ja uppos
 
Mun oli pakko katsoa Huuma tänä viikonloppuna juurikin tämän ketjun takia.

Siis ei hyvää päivää sanon minä. En nyt sen ohjelman takia vaan tämän hurskastelun. Mä olen itse saanut kuulla ikätovereideni suusta paljon pahempaa alatyylin puhetta jo kolmannelta luokalta (nii-in, ala-asteen en lukion) lähtien. Laskekaahan huvikseen minkälaista ikää on ollut silloin mittarissa ja kyse ei oo ihan lähimenneisyydestä. Silti koen, että en ole traumatisoitunut siinä missä ne pojatkaan. Ihan normaaleiksi ovat kasvaneet. Lapsenmieli menee sitten kyllä ihan jostain muista syistä pilalle loppupeleissä.
 
Meillä katsotaan Huuma poikien (6- ja 2,5-v.) kanssa ja naureskellaan pikkupojille. Lapsien mielestä he ovat hauskoja poikia, joilla on hassuut jutu. Enkä koe, että ketään käytetään hyväksi. Lopettakaa toi kaksinaismoralismi ja keskittykää oikeisiin epäkohtiin adressienne kanssa
 
siis missä ihmeessä nää ihmiset asuu..minä olen jo päälle kolmenkymmenen ja silloin kun olin nuori ja samanikäinen kuin nuo huuman pikkupojat ni kyllä oli tiedossa mitä on porno ja miten ne lapset tehdään..joo he on lapsia ja minusta oikein fiksun oloisia poikia.. ja kyllä mie kuulen naapuruston lasten suusta pahempaakin tekstiä alapäähuumorista kuin se mitä huuman pojat juttelee.mut allekirjoittakaa ihmeessä..voisitte vaikka laittaa samanikäisten lastenne taskuun kuuntelulaitteen ni huomaisitte millasta tekstiä sieltä tulee kun vanhemmat ei ole paikalla..ainii mut eihän meidän lapset sellasia puhu jne.. ;-)nii ja hauskaahan siinä on se et hei ei mua tajuu mut tajuuuvat mistä puhuvat..ja tirskuvat sitte siitä.ihan ni kuin muutkin lapset
 
On yksi asia, että lapsi TIETÄÄ seksistä tai osaa tuhmia vitsejä jne.

Täysin toinen asia on, että lasta käytetään välineenä aikuisille suunnatussa dialogissa, jossa haastettelijoiden ja haastateltavan välille tarkoituksella haetaan seksuaalista jännitettä. Ko. huumorin kokeminen hauskaksi on ikäänkuin pedofilian "lievä" muoto. Entä jos ne pojat käyttäisivät rivoa vartalonkieltä? Tai haastateltava menee liikaa leikkiin mukaan? Missä kulkee raja?

Tajuan kyllä mikä on jutun juoni, että suuri yleisö kokee hauskana tilanteen, jossa aikuinen joutuu yllättäen tilanteeseen, jossa pitäisi selittää lapselle jotakin aikuisten seksimaailmajuttuja. Kertoako miten asia on? Kaunistellako? Valehdellako? Teeskennelläkö ettei ymmärrä? Onhan se "hauskaa", kun joku toinen kärvistelee semmoisessa tilanteessa, josta tietää ettei itse kunnialla selviäisi. Siihenhän kaikki pissakakkanolausalapäähuumori perustuu.

Kuitenkin tämän tilanteen käyttäminen hyväksi toistuvasti "vitsinä" ja siten, että aikuiset käskevät lapsen sanoa ko. asioita toisella aikuiselle on ikävän välineellistävää ja todellakin hyväksikäyttää häikäilemättä lapsen viattomuutta. Kun on lisäksi kyseessä ns. koko perheen ohjelmana markkinoitava ohjelma, jonka ajankohta on yleisesti hyväksyttyä "lasten katseluaikaa", on myös mietitävä millaisen roolimallin tämä "huumori" antaa lapsillemme. Itse en toivoisi oman poikani 10- vuotiaana, 13-vuotiaana enkä minkään ikäisenä jos niikseen tulee, juttelevan aikuisille tuommoisia juttuja ja pitävän niitä hauskoina.

Tämä asia ei nyt ehkä yksittäisenä ole maailman vakavin, mutta tässä on kyseessä yleisemmästä kulttuurin muutoksesta, jossa on alettu pitää "normaalina" ja sitä kautta jotenkin hyväksyttävänä, että yläasteikäiset (jopa nuoremmat) pojat näyttelevät nuorelle naisopettajalle rivoja merkkejä tunnilla ja kertovat "radiovitsejä". On eri asia, että lapset keskenään juttelevat ja leikin kautta käsittelevät näitä asioita, se on sallittua ja jossain määrin toivottavaakin. Lisäksi on toivottavaa, että aikuiset RAKENTAVASTI keskustelevat lasten(sa) kanssa näistä asioista, pohtivat, opettavat kriittistä suhtautumista jne. Se, mikä ei ole toivottavaa on, että opetetaan lapsia käyttämään kaksimielisyyksiä ja nolaamista ns. lyömäaseena. Että se, joka saa vastapuolen kovimmin kiusaantumaan on "kovin jätkä".

Tavallaan kyse on myös valta-asetelmasta. Näillä pikkupojilla on eräänlainen "nolausvalta" haastateltaviinsa. He kysyvät kysymyksiä, joihin ainoa mahdollinen "normaali" reaktio on nolaantuminen ja kiusaantuminen. (vitsit, kun onkin hauskaa...). Kun tähän yhdistetään (tarpeettomasti) rivoudet ja kaksimielisyydet, saadaan aikaiseksi miniatyyri seksuaaliahdistelija, mieskansanedustaja, joka lähettelee pippelikortteja ja puristelee alaisiaan takamuksesta. Esimies, joka pitää naisalaistaan, joka ei halua kuunnella päivästä toiseen nolaavaa alapääläppää "niuhottajana" ja kiusaa yhä enemmän jne.

Tällaiset ilmiöt eivät synny siellä "pullossa" erillään yhteiskunnasta ja sen arvoista. Huuman kaltaisilla jutuilla annetaan nuorisolle viestiä siitä, mikä on tavoiteltavaa, mikä on hauskaa. Miten VOI tai SAA käyttäytyä ja kenelle ja miten ihmiset siihen suhtautuvat. Jos vuoden leikkikaverijutut naurattavat aikuisia (omia vanhempia vieläpä) kotona, niin onko ihme, jos poika koulussa omaksuu seksuaalisen ahdistelijan roolin (luultavasti tietämättä täysin edes mistä on kyse). Tai tyttö hiljaa "hyväksyen" nielee osaksensa tulevat "radiovitsit" sun muun seksuaalisen ahdistelun.

Kaikki lapset eivät huutele kadulla ohikulkijoille rivouksia ja se, että jotkut niin tekevät ei kyllä saa minua ajattelemaan "kas, onpas kulttuuri muuttunut" vaan pikemminkin herättää sisäisen kukkahattutätini, kiukkuni, haluni tarttua vanhempia korvista ja ravistella. Ja myös haluni vaikuttaa populaarikulttuuriin siten, että siellä ei viljetäisi kyseenalaisia ja huonoa käytöstä ihannoivia roolimalleja keskenkasvuisille lapsille.
 
kun tätä lukee, niin jotenkin tulee sellainen mielikuva ettei osa kirjoittajista ole ollenkaan lukenut pohjustusta, siis sitä adressia tai jos ovat lukeneet niin eivät ole ymmärtäneet lukemaansa....

mielestäni tässä on adressi paikallaan ja on hyvä kun joku on tarttunut asiaan tosissaan.
kävin allekirjoittamassa ja laitoin maikkarillekin ihan palautetta.
 
Pakko kirjottaa tänne ku en muualle pääse.. tänki avasin tuosta ihan etusivulta. MIKS TÄÄ TÖKKII??! En pääse koko keskustelualuelle.. En ees niin, että avaisin jonku profiilin ja sieltä sit valitsisin palstan. Ei näytä kenenkään edellisiä viestejä.. Onko mut bannattu vai mitä ihimettä?! :o Toimiiko teillä muilla ok?
 
Huumalle moitteita: Lapsille sopimatonta tekstiä!
14.2.2008 15:52 (Päivitetty 14.2.2008 16:04)

Suositun Huuma-ohjelman lapsijuontajien puheet kuohuttavat.

Sadat raivostuneet ihmiset ovat allekirjoittaneet adressin, jossa arvostellaan MTV3:n Huuma-ohjelman nuoren juontajakaksikon puheita.

"Ylilyönnit mahdollisia"

Ohjelman tuottaja Olli Suominen Broadcastersista myöntää, että poikien kysymysten kirjoittaminen on jatkuvaa rajankäyntiä.

- Asia on tärkeä, ja on pohdittu, että onko meidän syytä tuunata jotakin uusiksi. Pikkupoikien roolia on mietitty jo alun pitäen, että mitä ne voivat tehdä ja mitä ei, Suominen toteaa.

- Poikien huumori perustuu pitkälti siihen, että ne kysyvät asioita, joita niiden ei pitäisi kysyä. Silloin on mahdollista, että on tullut ylilyöntejä.

Hän torjuu kuitenkin kritiikin, jonka mukaan poikien asemaa ei pohdittaisi lainkaan.

- Kyllä sitä on mietitty. Käymme koko ajan keskustelua poikien vanhempien kanssa, ja jos äidit ovat sitä mieltä, että nyt tällaista ei kysellä, niin sitten ei kysellä. Tiimissä on myös paljon ammattilaisia, joilla on omia lapsia.

- Emme me vielä ehkä pelkän adressin perusteella olla tekemässä mitään ihmeempiä muutoksia. Huoli on silti aiheellinen, Suominen summaa.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/200802147247688_uu.shtml

Nyt lauantaina Kirsti Paakkanen haastattelussa.
 

Yhteistyössä