Alkuvuoden '09 lapsettomuushoidoista vauvautuneet

PANTIS Finrexinis lukee, että sopii tilapäisesti imetyksen aikana. En oo sit osannut ajatella, et sitä ei sais ottaa.. Tietääkö joku muukin, ettei sitä sais käyttää kun imettää? Joo, ei mua sikäli haittaa, että on virus, mutta kun ei tää lähe millään. Kuume vaan kohoo aina uudestaan, eikä lääkkeet laske kuin tilapäisesti. Heiluu ja keikkuu kuin laivassa... Mutta ei auta kuin odotella. Niin joo, ja meillä myös marakassit on in! Onnittelut omaan sänkyyn opetuksesta. Voi kun itsekin haaveilen, että se on jossain vaiheessa mahdollista. Tuntuu, että kaikki asiat jää hoitamatta ja oikea elämä etääntyy, kun makaa vaan kotona eikä jaksa mitään. Mieli pursuaa jo energiaa. Voi kun odotan, että pääsen syksyyn ja touhuamaan pojan kanssa

Nyt ohrapuurolle.

 

Pantsu Hyvin on toipunut. Oli sen 7vkoa saikulla ja siitä saakka ollut töissä. Tekee hommia rauhallisesti ja yrittänyt valita kevyempiä hommia. Ekat 12kk on riskiaikaa saada uusi kohtaus. Välillä ottaa vähän pumpusta jos jotain raskaampaa kantaa esim liian painavia kauppakasseja,mutta onneksi on nitrot.
Niin ja hienoa,kun poika nukahtaa omaa sänkyyn.

Lelut Suosikit on ne eri väriset/kokoiset purkit joita pinotaan päällekkäin,kirjat ja paperikori. Sen tyhjentää suunnilleen joka päivä.

Meillä joinakin päivinä viihtyy todella hyvin lattialla yksikseenkin ja toisinaan tarttee sikana viihdytystä. Yritän sitten vaan kierrättää eri leluja,välillä laitan ensiaskel tuoliin tms. Niin ja lauleskellaan. Tykkää myös katsella kuvia kirjoista. Yksi suosikki on tutustumisretki maatilaan ja sen eläimiin. Myöskin kun teen kotihommia,niin tykkää kovasti katsella.

perhone onnittelut seisomista ja hampaasta.

haltia toivottavasti kuume alkaa pian laskea ja alat paranemaan.

 

..jatkankin vielä,kun jäi juttu kesken.

Olin la-su ekaa kertaa yön poissa kotoa. Olin tallinnassa kylpylälomalla. Mies oli siis tytön kanssa ekaa kertaa kaksistaan. Ihan hyvin niillä oli mennyt. Aava oli syönyt hyvin ja olivat touhunneet omia juttujaan. Lauantaina oli nukkunut jopa 3 tunnin päikkärit. Illalla olikin sitten ollut vaikea saada unille,oli mennyt vasta reippaasti 22.00 jälkeen. Sunnuntaina ei ollut sitten suostunut nukkuu päikkäreitä ollenkaan,vaikka oli herännyt normist klo 8. Tulin itte kotiin 20.30 ja tyttö oli vielä valveilla. Alkoi vähän osoittaa mulle mieltään,kun tulin ja saatiin sitten 23.00 aikaan unille. Eilen sitten heräili normisti kasin aikaan ja nukkui vähän pidemmät päikkärit. Nyt ollaankin jo taas normaalirytmissä.
Meillä oli mies vähän poikki,kun ei ollut oikein jäänyt aikaa lepäämiseen. En tiedä sitten miksi ei saanut illalla ajoissa nukkuu..oli vaan itkeskellyt ja sunnuntaina ei ollut sitten päikkärelle menokaan onnistunut. Kovasti oli tyttö katsellut mun kuvaa pitkin päivää.
Jännää sinänsä,kun muulloin menee isänsäkin kanssa hyvin nukkuu,mutta nyt sitten just ei.

Päiväunista tulikin yksi juttu mieleen. Meillä on nyt alettu herää n.45-60 minuutin nukkumisen jälkeen. On sängyssä istumassa ja ihan väsynyt vielä. Käyn sitten laittaa takas mahalleen/selälleen ja silitän muutaman minuutin niin nukahtaa uudestaan ja saattaa nukkuu sen jälkeen parikin tuntia. En ymmärrä mikä sitten herättää tuon 45-60 min jälkeen,koska kumminkin haluaa nukkua vähintään sen pari tuntia. Eilen oli sama homma...ja viime viikollakin.

 

MILLIS Hienoa kuulla, että miehesi on toipunut hyvin! Toivottavasti ei tule uusia kohtauksia. Harmi, ettei Aava ollut suostunut nukahtamaan kunnolla poissaolosi aikana, mutta ihanaa, että sait noin hienon irtioton! Teki varmasti hyvää. Missä kylpylässä Virossa olitte? Eikö tyttö ollut siis nukkunut sunnuntaina lainkaan päikkäreitä? Aika sissi jos jaksoi 8-23.00 nukkumatta

Meillä uni- tai lähinnä nukahtamissysteemit alkaa pikkuhiljaa selvitä. Kuten KAUNISKUUKIN taisi jossain vaiheessa todeta niin meillä näyttää olevan päiväunille nukahtaminen niin vaikeaa, koska poika ei ole oikeasti tarpeeksi väsynyt nukahtaakseen. Pienempänä nukahti kun vaan tarpeeksi nukutteli, mutta taitaa olla meiläkin aika siirtyä yksiin päiväuniin. Sillon saataiin iltaakin ehkä aavistus aikaistettua. Iltanukutuksessa on kyllä sama juttu. Jos poikaa ei väsytä, niin silloin on ihan turha polttaa pinnaansa nukutusyrityksillä. Miten te saatte lapset rauhoittumaan ennen nukkumaan menoa? Meillä tuntuu, että poika vaan innostuu entisestään, kun mennään sänkyyn ja vauhti vaan kasvaa ja kasvaa. Paikallaan ei pysytä yhtään, ja kääntyillään joka puolelle. Ihan voimien kanssa saa rauhoitella toista. Mutta kun on oikeasti väsynyt, niin rauhoittuu tosi nopeasti.

Meillä uusi kiva leikki on jalkapallon perässä konttaaminen. Ihan tavallinen iso jalkapallo on nyt ihan ykkösjuttu ja Pessi kiertää taloa ympäri kierittäen palloa ja kontaten perässä. Välillä potkitaan palloa toisillemme tai siten, että kävelytän Pessiä ja kuljetetaan palloa edellä. Sille Pessi kikattaa ihan hurjana. Tuntuu, että EI-sana on nyt jollain tasolla opittu, vaikkei sitä aina noudatetakaan. Samoin kun ehdottaa, että leikitään esim piilosta niin poika tajuaa mitä leikkiä tarkoitetaan. Muutenkin kommunikointi on jotenkin tosi hyvää nykyään.

 

haltia Ei ollu nukkunut. Mies sanoi,että oli monta kertaa meinannut lattialla leikkiessä nukahtaa,mutta aina kun oli vienyt tytön sänkyyn niin olikin jo vauhti taas päällä. nyt onkin sitten nukkunut senkin edestä. oltiin kalev spassa. oli kyllä hienoa

 

:kieh:, kirjotin jo pätkät ja potkastiin taas pihalle. Ärsytys.
Mut, MILLIS ihana et mies paranee ja voi hyvin !! Ja unista; meillä alko jossain vaiheessa jo aika pienenä se et heräs 45min syklin jälkeen eikä meinannu sammua uusiks vaikka oli iha väsy. En tiiä miks, aikasa kesti. Nyt saattaa nukkua joskus sen 1,5h ja joskus herää taas samalleen kitisemään 45min päästä. En tiiä mitä lie, oon tulkinnu sen silleen, et liittyskö tähän siirtymävaiheeseen unen tarpeessa, ei oo "tarpeeks" väsy nukkuakseen ..tai jotain.
No ohoh.. jos me oltas valvottu tollanen setti, niin olis ollu itkua koko perheellä ! Aika hurjaa !

HALTIA rauhoittuminen, heh..mitä se on ? Tyttö menee nollasta sataan ja takas nollaan ilman mitään "portaatonta" säätöä. Kun on väsy niin nukahtaa kivuttomasti, vähän virkeempänä aikansa pomppii sängyssä ja lasken takas sata kertaa vaakatasoon. Tyttö ei oo oikeen mikää sylimyyrä, ei silleen osaa vaan "olla ja lökötellä", en saa sitä mitenkää "uniseksi" sylissä tms. Ei "nukahtele" jonnekin leikkiessään tms, ei todellakaan. Ehtii protestoida niin rajusti ku väsyttää et ei jää epäselväks Mut oon jo tottunu tähän, tempperamenttia kai sekin on. Joskus aikasemmi tuntu tosi oudolle, tuntu et "muiden muksut" nukahtelee syliin ja rauhottuu ja kiehnää sylissä jne.. mut enää en jaksa surra.

KEle.. menkat heittää taas häränp***.. Kp 20 menossa ja alko ihme välivuoto :kieh: Raivostuttavaa!!!

 

KAUNISKUUlle tsemiä kiertojen kans..mä tikuttelin eilen LH-huipun ja menossa oli kp 21, että sillai. En sit tiedä siirsikö tää mun sairastuminen ton oviksen näin myöhäiseksi vai mikä tää homma on. No menkat odotettavissa 12 päivän päästä.

Bartsu

 

BARTSU Joo, mikä lie meillä elimistöjen mysteria. Tsemit sinnekin. Eikä ollukaan ihan välivuoto vaan kunnon menkat sieltä rytis. Ihme homma. Ollu kuiten aina välivuodottomat ja "normikierto" vaikka muuten "viallinen" oonkin : / Mäkin muuten tikutin LH huipun 7pv sitte.. huvikseen. KU löysin vanhat ovistestit ammoisilta ajoilta. Turhaahan tää on mut teimpä pois. Vaikka eipä se ovista tietty takaa vaikka LHhuippu elimistössä napsahtaa jos ei oo kehittyny rakkulaa jossa munasolu olis. Mikä lie pamautti sit vuodon nyt.

 

Tulis jo ne ylähampaat läpi :headwall:! Lapsi ei muuta tee kuin kiukuttelee koko ajan ja jaksaa valvoa vain korkeintaan 1,5h ja siitäkin puolet pitää olla sylissä. Mikään ruoka ei kelpaa, mikään lelu ei kelpaa, kitisee vaan koko ajan. Ja tosiaan viikonloppuna kävi lääkärissä eikä ole korvatulehdusta tms... Ja ulkona vielä tollanen kauhee keli että ei paljon tee mieli sinnekään lähteä. Tosin rattaissakin nykyään vaan kiukuttelee. Äääh...

 

EMILY Niimpä!! Hemmetti sais tosiaan tulla. Tai sit niit tulee useampi kerralla. Meilä tota samaa hommaa ollu 4kk.. tuntuu et enää ei jaksas syyttää hampaita :xmas: Huhhuijaa, mut on todellakin raskasta. Tuttu tunne. Kokoajan on ku olis umpi väsy mut silti uni ei maita. Rattaissa olo hylättiin jo aikaa sitten.. :hug:

:ashamed:Mulla on jotenki samanlainen "masis" tätä lapsettomuusongelmaa (vaikka tyttö onkin) kohtaan, kuin oli sillon ku tyttöä alettiin "puuhata". Jotenki näkee kokoajan raskautuvia ja raskaanaolevia ja miettii miks itte pitää olla tällanen romu, ja kukaan muu ei oo (vaikka varmasti on..). Miks miks miks.

 

EMILY Toivottavasti hampaat puhkeaa pian. Meillä niitä tehtiin toodella pitkän kaavan kautta, ja nyt sitten onkin koko ylähampaiden 4 rivisto puhkeamassa kertarytinällä. Kolme on jo selvästi läpi ja viimeinen etuhammas pullottaa. Enpä vaan enää tiedä mikä liittyy hampaisiin ja mikä mihinkään muuhun. Meillä nimittäin hampaista ei nouse ainakaan kuumetta. Mutta kaikki oireilevat tavallaan. Voimia ja halauksia

KAUNISKUU Juu, tuttuja tunteita nuo lapsettomuusmasikset. Mä painin myöskin niiden kanssa taas. Pelkään kokoaika mistä tulee uusia raskausuutisia tai kyselyitä seuraavasta ja tuntuu, että kaikilla on iso maha ja lapsia liuta. Ja sit inhoan, jos joskus joku katsoo jotenkin arvioivasti tai ärsyyntyneesti tai alentavasti, jos kiellän tai en kiellä tai teen jotakin lapsen kanssa, esim liikaa tai liian vähän ulkona päällä tai bussissa kiukkuisia ihmisiä tms. Mulle tulee jotenkin sellainen olo, että älkää te puuttuko tähän, mä tasantarkkaan hoidan lastani hyvin. Vaikea selittää tuota tunnetta, ja se on varmaan mun oman pääni sisällä, eikä monikaan oikeasti ehkä pahalla katso, mutta välillä vaan ärsyttää, että moni luulee nuoren äidin saaneen vauvansa helposti tai sattumalta, eikä tule edes mieleen, miten hartaasti tätä lasta on tehty. Sitten angstaan myös tuota imetyksen lopettamista. En jotenkin raaskis lopettaa imetystä, kun se on Pessille niin tärkeä, mutta tuntuu, että niihin uusiin hoitoihin olis pakko päästä pian. Jotenkin en arvannut, että uusi vauvakuume tulis näin pian ja ne samat lapsettomuuden masikset yhtä voimakaina kuin ennen esikoista. Ne kaikki pelot ja epäreiluuden tunteet. Ärsyttää, että toiset saa niitä lapsia niin helposti. Maanantaina kun olin lääkärissä ja mulla oli poika mukana, neuvolasta tuli joku raskaana oleva itkien pois. Voi että mun teki pahaa. Tuli vaan sellainen olo, että miks mun piti just sattua siihen vauvan kanssa. Eihän sillä välttämättä kaikki huonosti ollut, silti jotenkin muistui ne kaikki pelot ja tuskat ja se oma tuulimunaraskaus, joka piti keskeyttää jne. Ja jotenkin alkoi vielä tuntua siltä, että olis tehnyt mieli halata sitä naista ja sanoa, että mä tiedän, miltä susta tuntuu, mutta tuli myös tosi epäreilu olo, että mulla on kuitenkin tää yksi ihana aarre ja mä nyyhkin silti. Monilla ei oo ees sitä yhtä ja ihan oikeutetusti niistä tuntuu pahalta nähdä myös tää mun lapsi. No joo.. on vaan tosi lapseton olo taas.

Tuli verotuspäätökset. Hirveet mätkyt miehelle taas. Perse. Ja miks mä en parane. Yskä on jotain ihan kauheeta. On niin väsynyt olo, ja kaikki tökkii. Plääh.

 

Kiitos tsempeistä! Toivottavasti toi hampaiden tulo ei nyt kestäis mitään kuukausia kuitenkaan... Äsken käytiin itiksessä ja sielläkin poika vaan kiukutteli

Mun käy myös niin kateeksi kaikkia vauvamahoja edelleenkin... Ja nyt kun ei ole kauhean hyvä rahatilanne niin en tiedä onko meillä varaa mennä takasin hoitoihin sittenkään vielä. Olis se vaan kivaa jos vois tulla ihan ilmaiseksi raskaaksi!

Samoin mietin monesti kun vaikka pelleilen pojan kanssa jossain julkisesti, että toivottavasti kukaan lapseton ei näe ja pahoita mieltään... Tyhmäähän tollasta on miettiä mutta kun muistaa ite miltä se tuntui. En esim. ikinä veis lastani mukaan lapsettomuusklinikalle, mielestäni on tosi törkeää muita asiakkaita kohtaan kun odotushuoneessa voi istua joku jolla on vaikka just mennyt IVF pieleen. Koulussa kun opettaja kysyi kenellä kaikilla on lapsia, niin sekin heti särähti korvaan. Tietysti oli ihanaa että sai itse viitata mutta heti ajattelin että toivottavasti luokassa ei ole ketään tahattomasti lapsetonta.

 

EMILY joo, mä olen miettinyt samaa noista lapsettomien kohtaamisista. Inhon just tuollaisia "kenellä on lapsia" äänestyksiä, koska muistan niin hyvin miten kamalalta tuntui, kun ei saanut viitata. Tuosta lapsettomuusklinikalle lapsen viemisestä mä olen kans miettinyt. Silloin kun itse oltiin hoidoissa ihmettelin miten jotkut tuo lapsia sinne, mutta tajusin vasta myöhemmin, että nehän voi olla ivf-lapsia. En mäkään lasta veis, jos saisin hoitajan. Käytännössä voi olla, että on pakko ottaa mukaan.

Meillä on tullut kuvioihin, että poikaa oikeesti nyppii, ettei pääse vielä kävelemään ilman tukea. Esim jalkapalloa haluttais potkia kokoaika, mutta kun äiti ja isä ei jaksa koko päivää kävelyttää, sit raivotaan pallolle, kun sen perässä on maailman typerintä kontata. Äsken kävi ovella Johovantodistajanaiset. Avasin ja pakko oli sit jutella. En kyl vaan ymmärrä moista. Älytöntä tuputtamista ja väkisin hymyilemistä. Plääh. Hain pojan kummilusikan kaiverruksesta. tuli tosi kaunis ja tekstikin oli oikein

 

Lapsettomuusfiilikset: Täälläkin masistelua ja sit huono omatunto siitä, kun jotkut ei saa edes yhtä lasta....mutta ihan oikeesti pidin ennen sekundoja vähän turhan narisijoina, että olisivat tyytyväisi siihen yhteen lapsen, :ashamed:mutta nyt ymmärään, että eihän se mee niin. Nälkä kasvaa syödessä ja nyt kun tietää mitä rakkasu lapseen on niin haluais ehdottomasti lisää. Ja sit sitäkin olen miettinyt, että osaisin ehkä ottaa uuden raskauden hieman rennommin ja myös nauttia siitä vähäsen. Tää eka (ja vika)raskaus oli lähes pelkkää paniikkia....milloin mistäkin. Olen nyt vaan päättänyt, että niin syvälle suruun tästä lapsettomuudesta mä en suostu enää menemään mitä mä joskus olin. En vain suostu. Ja onneksi tää lapsi varmaan pitääkin mut toluissani, vaikka toisen lapsen kaipuu onkin suuri.

Kauniskuu: juu, eihän tuo ovulointi ole varmaa tuosta lh-huipusta huolimatta. Mä todennäköisesti aikas usein ovuloin, mutta sitä en tiedä onko munasolu minkä laatuinen. Ja voihan se tosiaan olla, et aina ei munarakkulassa olekaan solua...On tää niin syvältä. Sit kun nois miehen simpoissa on viel laiskoja iso osa ja epämuotoisia niin ei kovin hyvin täälläkään me.

Täällä pukkaa yläkulmahammas ikenestä läpi ja ilmeisesti lisää on tulossa, kun taas viime yönä oli pakko antaa Panadolia. Yhdeltä sit pääsin nukkumaan....
Typy on oppinu huutamaan jee ja nostaa samalla kädet ilmaan. Ja mun mielestä selvää äitiä on hokenut tänään. On nyt oppinut kädellä näyttämään kun kysyy missä lamppu ym.

Jahas nyt hermostutaan taas kun ei päästä sähköjohtoihin...

 

Arghhh.. taas heitettiin pihalle.. eiku uusiks!!
BARTSULLE onnea uusista taidoista !! Mä en oo huomannu et tyttö vieläkää sanos mitään selkeitä sanoja.. Ymmärttää yhä enemmän, vaikka just "missä nenä" tms. ja tavuja tulee paljo lisää..

UNIKUVIOISTA uusi havainto. Tytön nukutus on ollu aika paljo mun heiniä viimeajat.. ajateltu et oli sitä eroahd. tms. Nyt mies nukutellu joitain iltoja. Tyttö nukahtaa aika kivuttomasti miehen kans, omaan sänkyyn. Mun kans alkaa heti kamala kitinä pois,syliin,isoon sänkyyn jne. En meinaa päästä pois makkarista ettei huomaa. Samoin jos yöllä meen rauhottamaan, laskemaan takas makuulle, nousee samantien kitisemään perään. Mies jos käy, niin asettuu samantien. Pitää varmaan tulevaisuudessa miehen unikouluttaa sit toi vika syöttö pois.

Noista kommenteista... Näin yks pv sattumalta tutun n.10v takaa. Odottaa 5 lastaan. Sano mulle; "ai teilläkö on vaan yks lapsi..???!!" ja lisäs ihan vilpittömästi ihmeissään "mä oon nii lapsirakas et halusin näin monta lasta".. Meinasin lyödä turpaan Oikeesti!! Hemmetti!!! En tienny mitä olisin sanonu, tuntu nii pahalle.

Jaha, illanviettoon.

 

millis: Tosi hienoa, että toipuminen on sujunut noin hyvin! Meillä tykkää poika kanssa katsella, kun teen kotihommia. Nykyisin vaan tuppaa astianpesukoneen täyttö olla haastavaa, kun poika yrittää kiivetä kannen päälle, ottaa likaisia haarukoita pois koneesta ym. Sama juttu pyykkien laittamisessa. Kiskoo samaa tahtia vaatteita alas telineeltä kuin mitä minä laitan siihen.

emilylle tsempit hammaskiukkujen kanssa. :hug: Meilläkin tehdään jotain hampaita nyt (ja viimeiset 2 viikkoa) urakalla. Kuolaa tulee, poika hinkkaa jatkuvasti ikeniä sormillaan, ja on levoton. Äh, tosi tylsää!

Lapsettomuusjuttuja olitte pohtineet. Hyvin samankaltaisia fiiliksiä. Minäkään en halua enää uudelleen upota siihen suruun, mutta jotenkin silti pelottaa, kuinka käy. Mulle on syksyt muutenkin olleet vaikeita (paitsi viime syksy, kun oli oikeasti jotain niin ihanaa odotettavissa!), jotenkin pelkään, että kun poika täyttää vuoden ja pitäisi alkaa tosissaan miettiä hoitoihin menoa ym., se sama p*ska vyöryy taas päälle.

Haluaisin vaan pikakelata koko sen ajan. Saada jotenkin tän asian päätökseen, oli se sitten se, että meille tulee toinen lapsi, tai sitten se, että olemme kolmestaan. Jompi kumpi, mutta tämä väliaika ahdistaa jo nyt! Lisäksi pelottaa, että voiko meille oikeasti käydä toisen kanssa samalla tavalla. Kun viimeksi tulin loppujen lopuksi aika pienellä vaivalla raskaaksi, raskaus sujui äärimmäisen hyvin ja poika on ollut terve kuin pukki koko elämänsä. Entä jos toisella kertaa ei kaikki menekään yhtä hyvin? Mitkä oikeasti on mahdollisuudet saada kokea ihana täysiaikainen raskaus ja terveenä syntynyt vauva? Yksikin kerta tuntuu jo ihan lottovoitolta. Tiedän, että muille ihmisille niin käy jatkuvasti, enkä oikeasti usko, että meillä olisi yhtään sen huonommat mahikset, mutta silti pelottaa, kun se pudotus tuntuu vielä suuremmalta kuin "tavallisilla" ihmisillä, joilla ei ole ongelmia yrittää uudelleen.

haltia: Sama mulla, imetyksen lopettaminen ahdistaa. Jotenkin tuntuu epäreilulta, että "olosuhteiden" pakosta joutuu lopettamaan. En mä koe itseäni taaperoimettäjäksi, mutta olisi mukavaa lopetella pikkuhiljaa vaikka puolen vuoden aikana. Nyt tuntuu, ettei sitä aikaa ole, vaan pitäisi tän vuoden puolella jo lopettaa. Etenkin kun meillä ongelmat johtuu minusta, ja hormonienkin pitäisi antaa tasaantua ennen kuin hoitoihin pääsee. Tuntuu, että joku jättimäinen kello vaan tikittää... Ahdistavaa!

Kauniskuu: Meillä myös samaa. Miehen nukuttamana poika nukkuu sikeämmin, tosin nyt on taas pari iltaa mennyt munkin nukuttamana helpommin. Yritettiin muuten tuossa yksi yö niin, että minä nukuin pojan sängyn vieressä. Se on siis aivan kiinni meidän sängyssä. Noh, poika heräili sitten 2 tunnin välein! :kieh: Ilmeisesti maito tuoksuu niin voimakkaasti, että se häiritsee jopa pienen etäisyydenkin päästä! Kun mies nukkuu siinä välissä, ei poika heräile ennen klo 4-5 lainkaan.

Pojalla oli pari levottomampaa yötä. Heräsi itkien ja piereskeli kovasti. Sitten hoksasin, että olin laittanut ruokaan valkosipulia! Täytynee jättää kaikki sipulit hetkeksi pois. Eilen söi vain kaupan ruokia (joissa ei ole sipulia) ja viime yö meni oikein hyvin.

Olin eilen kasvohoidossa. Sain maaliskuussa syntymäpäivälahjaksi lahjakortin ja sain vasta nyt aikaiseksi käyttää sen. Olipa mukavaa hemmottelua!

 

Soittelinpa tuossa meidän lapsettomuuspolille. Hoitaja sanoi, että näissä "kevyemmissä" hoidoissa tarvitaan uuteen hoitoon lähete. No, sen hankkiminen ei onneksi ole mikään ongelma, YTHS:n gyne jo lupasi sen kirjoittaa. Lisäksi pitää käydä uudelleen kaikki hormoniverikokeet ym. ennen lähetteen kirjoittamista, mielellään pitäisi olla pari kuukautta imetyksen lopettamisesta. Jonot ovat kuulemma pitkät. Yli 3 kk:tta tällä hetkellä.

Laskeskelin, että parhaassakin tapauksessa hoitoon päästäisiin aikaisintaan loppukeväästä ensi vuonna. : / Tavallaan ei meillä mikään kiire ole. 2-3 vuotta on mun mielestä ihan mukava ikäero, ja sekin on ihan mahdollista toteutua, vaikka ei heti hoidoissa tärppäisikään. Silti jotenkin tuli taas sellainen olo, että kello tikittää. Onko se sitten mun biologinen kello vai mikä, en tiedä...

haltia: Taisit tuolla lapsettomuuspuolella kysellä siitä imetyksen lopettamisesta. Hoitaja sanoi mulle, että heillä on ollut potilaita, jotka ovat "tisutelleet" silloin tällöin ja samalla tehty PAS luonnolliseen kiertoon. Yksikään PAS ei onnistunut, ennenkuin tuo satunnainen imetys lopetettiin. Sitten raskaus alkoikin. Jotenkin se imetys vaikuttaa, vaikka kierto pyörisikin ns. normaalisti. Toki kyllähän niitä on (yllättävän paljonkin), joilla raskaus alkaa, vaikka imettäisi x-määrän vuorokaudessa. Mutta ehkä meillä, joilla raskaaksi tuleminen on haastavaa, tuo imetys vaikuttaa jotenkin enemmän negatiivisesti?

Argh, taas myrskyää, tuulee ja sataa! Tulen mökkihöperöksi. Nyt saatiin pojalle kumpparitkin, mutta ei tuohon rankkasateeseen kyllä viitsi mennä.

 

PANTSU: Mä en muistakaan, koska olisin ollut viimeksi kasvohoidossa Mä olen huomannu, että kun 1-vuotispäivä lähestyy niin tuo ahdistus jotensaki lisääntyy..

Mua ärsyttää tässä lapsettomuuskuviossa myös se, että ihmiset jotenki olettaa nyt kun on yksi lapsi niin se toinen tulee ihan tuosta vaan. Jopa ne, jotka tietää kuin monta vuotta tähänkin on mennyt. En haluais mitään ylimääräisiä paineita tähän elämään, mutta tuollaisista "odotuksista" niitä tulee.

KAUNISKUU: Olipa tökerö kommentti tutulta, vaikka eipä kaikki ajattele mitä suustaan päästää. Senkin takia olen ollut avoimena hoitojen suhteen ihmisille, että sais vähän "valistettua" porukkaa, että ei kaikille lapset tule sormia napasuttamalla. Lahjasoluista ei kylläkään olla kerrottu kaikille, vaan hoidoista yleisesti ottaen. Kävin eilen työmaalla ja neiti on kuulemma ihan mun näköinen

Eilen katselin elämä lapselle konserttia ja vollotin valtoimenaan. Muistelin samalla, kuinka viime vuonna myös katselin samaa ohjelmaa vatsani kanssa, kun tuli joku pätkä pienestä keskosesta mikä oli silloin syntynyt ennemmin kuin oli silloiset mun raskausviikot...
Oltiin tänään eka kertaa srk muskarissa. Kyllä meitä olikin paljon, kun sinne ei ole mitään ilmoittautumisia eikä mitään, mut ihan kivaa oli.

Bartsu

 

Mulla on varmaan kunnon menkkaoireet.. kokoajan on pinna ihan törkeen kiree. Joka hemmetin asiasta itken. Hävettää myöntää, mut jotenki olen nyt tosi herkkä ton tytön itkulle..siis negatiivisessa mielessä. Oon jotenki tosi väsyny ainaiseen narinaan ja märinään. Väsymystä huudetaan, tylsyyttä kitistään, unille meno märinää, kesken unien heräämistä huutamaan, autossa suoraa huutoa, vaunussa samaa hommaa.. Lahkeessa kiinni -->syliin-->ei hyvä olla -->lattialle--> huuto. :ashamed: Hävettää mut jotenki alan olla kuitti. Pitäs varmaan mittauttaa hemoglobiini ..oon jotenki tavallista väsyneempi ja vuodan parin viikon sisällä nyt toista kertaa kuin seula. Ja toisaalta sit harmittaa omat väsyneet ajatukset, tuo rakas vauva tuossa kuitenki. Välillä mietin,et luoja varmaan katsoo, et on paras ku mulle ei vauvoja enää "annettaiskaan"
SOrry..pessimisti vuodatus. Mut joskus tuntuu etten kellekää saa puhuttua. Mies ottaa jotenki itseensä jos sille valitan. Kuvittelee kai et ei osaa tai ei riitä..tai en tiiä. Mököttää vaan.

MUt asiaan.. BARTSU, sama juttu. Yleensä sanonki kyselijöille ("eiku uutta putkeen?" tai "jokos se kakkonen on tulossa") et tulee jos koskaan saadaan tms. Tolle tutulle en jotenki osannu sanoa mitään.. Sanoi noi sanansa aidosti typertyneenä siitä, miten itsekkäitä ollaan ku on "vain" yksi lapsi..

PANTSU mua ahdistaa tuo sama. Joko tulis lopputuomio, ettei tuu enää vauvaa tai sit et tulee. Pelottaa sama hoitorumba ja jännitys. ENsin jännitän hoitoa, sit piinaviikkoja, sit vaik tulis plussaa niin tulee törkeä vuotojen pelko, mahd. painajainen niistä niinku viime raskaudesta. Ja sit tietty se, et onko vauva terve jne.jne. Jotenki ehkä ihan hyvä ettei hirveen nopeella aikataululla mee uusiin hoitoihin. Ehkä se, ku tyttö on isompi ja "helpompi" on parempi, voi keskittyä hetken hoitoihin.

Ikäerosta tuli mieleen.. Moni tuttu, kellä on 2v tai alle ikäeroa, sanoo, et on tosi haastavaa. Esikoinen on iso mutta "osaamaton", ei voi jättää valvomatta vauvana kans, voi tahattomasti satuutta leikeissä, hypätä, tiputtaa tms.. Plus sit tulee tosi iso mustasukkaisuus koska lapsi ei täysin vielä ymmärrä miks huomio menee toiseen vauvaan. Moni tuttu sanookin, et tilanne menee äkkiä siihen, et se 1.5 vuotias hyppää yhtäkkiä "sylivauva-asteelta" huutokomennettavaksi ku äiti ei jaksa huomioida ja säätää kokoajan.
Reilu 2-3v ikäero on monen tutun mukaan ehkä se "optimi" tai sit reilusti ikäeroa, et lapsi on jo "iso" ja siitä on apua, tyyliin 5v. Se osaa jo oikeesti odottaa vauvaa, haluaa hoitaa sitä jne.

Mut saa nähdä. Mieli toivoo vauvaa mut realismi ja käytäntö olis varmaan aika katastrofia kahden "kanneltavan" kanssa.. mä en ehkä oo kuitenkaa sellanen "optimi-äiti" , siis sellanen suurperhemamma jolla on ne lehmänhermot.

Nii, toi imetyshomma tietty on vähä kinkkinen. Ehkä on paras odottaa kaikestahuolimatta sellanen tasaantunu hormonitila, ei tuu turhaa surua. Ne on kuitenki aika marginaaliryhmä ketkä tulee helposti raskaaksi vaik imettää, luomuna. Saati ku muutenki on "vikaa", niin lisäsotku hormoneihin ei ehkä oo paras vaihtoehto. Meille lekuri sillon sano, et imettäessä ei voi kaikkia lääkkeitä käyttää, et sekin on yks syy..mut toisaalta sehän on eri asia esim. PASissa kun ei tarvii piikitellä samalla tavalla eikä niin järeitä hoitoja yms.

Hohhoijaa. Kun sais joskus ton miehen puhumaan. Välillä huomaan et se "mököttää" jostain muttei myönnä eikä puhu. Koska tiiän etten nyt just oo ehkä "hehkeintä" ja iloisinta seuraa..

 

Meillä vihdoin eka hammas! Piti ootella lähes yheksän kuukauen ikään. Ja ton hampaan alla tais olla jemmassa myös ryömimisen taito, kun nyt sekin sujuu - ja tietty hirmuisen vauhikkaasti :heart: Ikenien kalvamiseen oli muutens apua vyöhykyterapeutin neuvoista, jotka palasivat mieleeni muutama viikko sitten ja nyt oon päivittäin "terapoinut" pimua. Vyöhyketerapian mukaan hampaat ovat varpaiden sivustoilla, joita oon sit painellut ja hieronut peukalollani. Akkavarpaassa ylhäällä kynnen vieressä on yläetuhammas, alhaalla varpaan tyvessä alaetuhammas jne. pikkuvarpaaseen asti.

Muutoin kuulumiset flunssaiset, onneksi vain mie oon toistaiseksi ollu kipeä. Lisäksi huolta ja murhetta on aiheuttanut kehitysvammaisen siskoni yleinen vointi :|

Anselmiina

 

ANSELMIINA kiva ku kerroit kuulumisia!! Onnea hampista !! Mut mitä myöhemmin ne tulee niin kuulema sen "parempi" Ja pahoittelut perhemurheista . Toiv. kaikki on hyvin.

Piti kertoa, et ollaan ruvettu käymää tytön kans uimassa viikollakin, tällä viikolla jo kaks kertaa. Lastenaltaan vesi on toki viileää, ei sellasta ku vauvauintiaikaan, mut ei tyttö valita. Vähä leuka välillä väpätttää mut nauraa vaan ja ilakoi

 

PERHONE,ihana et oli mukavat polttarit. Ja hyvä et annoit vaan mennä,kyl kotona kuule kerkee homehtua Ja ei noi omat irtiotot ole vauvalta pois,päinvastoin! Jaksaa taas leikkiä ja keskittyä kotiaskareisiin ku saa breikin, oli se vaikka sit tunnin kävely tms.

Ei oo Manducaa mut parilla kamulla on, kehuvat kovin. Kantavat kohtuu isojakin vauvoja.

 

ps
Tässä muute linkki töppösiin,mitä muutama kantoliinailija tuttu suositellu etenki ei-käveleville vauvoille

Stonz Wear: Stonz Baby Booties - fleece-lined boots for infants, babies and toddlers

 

Miksi mä en näe perhosen viestiä? Tai siis pitäisikö noiden kahden Kauniskuun viestin välissä olla joku viesti?

anselmiina: Onnea hampaasta ja ryömimisestä! Siitä se maailma aukeaa. Toivottavasti paranet pian. Harmi, että on huolta perheessä! :hug:

Kauniskuu: Ootte siis ihan tavallisessa uimahallissa käyneet? Mua harmittaa, että täällä on meidän lähin uimahalli kiinni. Olisi tuossa lähes vieressä kylpylä, jossa hyvät altaat. On pitänyt mennä sinne jo kauan, mutta aina se on jäänyt. En tiedä uskallanko mennä ekaa kertaa pojan kanssa kaksisteen. Mies olisi kiva saada tueksi, mutta viikonloput on aina niin kiireisiä...

Samaa mieltä tuosta, etten mä ihan just tähän vaiheeseen halua uutta vauvaa. Parempi sellainen reilu parin vuoden ikäero. Saatiin kyllä lupa kokeilla pelkkiä clomeja YTHS:llä jos halutaan. Päätin nyt, että nautin näistä muutamasta kuukaudesta vielä, enkä ala stressata tulevaa. Käy miten käy, eipä se etukäteen murehtimalla miksikään muutu.

Äh, mies lähti treeneihin ja mulla on taas kaamea suklaanhimo. Välillä oli jo vähän helpompaa, mutta nyt tää herkuttelu on taas karannut käsistä! :kieh:

*muoks. Kiitti tosta Stontz-vinkistä. Tuollaiset taitaa kyllä tulla meille! Tänään oltiin ulkona, eikä konttauksesta tule yhtään mitään kumppareiden kanssa! :kieh: Talveksi poika varmaan ehtii oppia kävelemään, mutta olen miettinyt, tekeekö jollain kunnon talvikengillä loppujen lopuksi mitään?

 

PANTSU jooo Tos välissä oli Perhosen viesti!!?? Höh..
Mä tilasin kans noi tossut, britti kaupasta Stonz Wear UK koska yleensä canadalaiset ei lähetä jenkkien ulkopuolelle plus yleensä joutuu tullaamaan..
Oon kyselly paljo noista kengistä. Mun muutaman kamun /usean lapsen kokemuksella, suurin osa sanoo et just "perus" kovilla talvikengillä ei tee mitään, tai siis varpaat palelee ja on jäässä törkyhelpolla. Pitäs mahtua reilusti villasukka sisään ja vähä ilmatilaa. Huopatossut on olleet aika ykköset tällasilla pienillä jotka ei vielä reilusti remua. Vähä jos kävelee tai hohhailee lumessa nii varpaat on umpi jäässä.