Alkoholisti isovanhemmat

Kertokaas kokemuksia, jos on samankaltaista tilannetta ja kertokaa miten olette siinä toimineet...

Elikkäs, mentiin mieheni kanssa naimisiin viime kesänä ja nyt on esikoinen tulossa, ongelmana on minun oma isäni ja mieheni äiti.

Aloitetaan vaikka tuosta minun isästäni... Hän on ollut pidemmän ajan jo pahasti alkoholisoitunut ihminen, joka on jäänyt elämään menneessä. Ei osannut häihimmekään tulla selvinpäin, vaikka sitä häneltä vaadittiin ja sen hän lupasi. Silti hän haluaisi olla kovasti ensimmäisen lapsenlapsensa elämässä, tulee nimiehdotuksia ja vaikka mitä. Pahin oli, kun isäni otti puheeksi ketä "vanhoja kavereitaan" haluaisi kutsuttavan lapsemme ristiäisiin. Vaikka en ollut tuossa vaiheessa ajatellut koko ristiäisiä vielä, niin tämän jälkeen on ollut hirveä paine, koska meille on päivän selvää ettemme kutsu isäänikään ristiäisiin. En vaan tiedä kuinka ottaisin asian hänen kanssaan puheeksi, emme ole hirveän läheisiä ja näemme hyvin harvoin, mutta en haluaisi häntäkään suututtaa.

Ja sitten mieheni äiti, eli anoppini. No hänelläkin on paha alkoholiongelma ja hän asuu melko lähellä meitä. Anoppini tuntuu olevan sitä mieltä, että kun hän asuu lähellä lapsi tulisi olemaan hänen luonaan paljon. On suunnitellut ostavansa kotiinsa kaikenlaisia sittereitä, matkasänkyjä ym. Totuus on, että hänellä on iso kokoinen koira joka käy pienten lasten päälle herkästi ja on vähän päästään muutenkin vialla. Eli emme aio lasta antaa anopilleni hoitoon. Olen mieheni kanssa keskustellut aiheesta ja hän on samaa mieltä ja sanonut sanovansa äidilleen asian niinkuin se on, että niin kauan kun asunnossa on koira lapsemme ei tule sinne ja, että hän saa tulla katsomaan lastamme meille, koska joutuu tulemaan autolla ja olemaan selvinpäin. Mieheni ei kumminkaan saa sanottua tätä äidilleen, olen yrittänyt patistaa mutta koskaan muka ei ole hyvä hetki. Haluaisin, että asia tehtäisiin hänellekkin selväksi, etenkin ennen kuin hän ostaa lastentarvikkeita kotiinsa turhaan. Itse pelkään asian sanoa, mutta en tiedä miten koska en tahdo että anoppini luulee minun yrittävän tuhota välejä kehenkään.

Ideoita mitä tehdä?

 

Hei, ja onneksi olkoon vanhemmuudesta.
Kyllä se nyt asia on niin että te olette vanhempina vastuussa lapsen hyvinvoinnista. Myös siitä että "suojelette" lastanne näiltä alkoholisteilta.
Ei ole mitenkään lapsen edun mukaista että hänen elämässään lähipiirissä pyörii alkoholiongelmaisia ihmisiä.
Itse olen tehnyt päätöksen olla käymättä äitini luona, kun ei osaa koskaan olla edes sitä aikaa selvinpäin. Meillä ei ole pelkoa että mummi kylään tulisi meidän luona.
Omille vanhemmille on hyvin vaikea puhua vaikeista asioista, niin hallitsevaa vanhemmuus on läpi elämän. Vaikka olemme aikuisia silti mietimme aina vanhempiamme ja heidän osuutta elämäämme.
Ota itsellesi vahva asenne lapsesi "edun valvojana", lapsellasi on oikeus hyvään ja tasapainoiseen elämään! Ilman vaaroja alkoholisteista tai hurjista koirista. Jos tätä on vaikeaa sanoittaa isovanhemmille, osoita se käyttäytymiselläsi. Vähennä yhteydenpitoa ja osoita että he eivät ole tervetulleita kylään, jos eivät ole selvinpäin.
Alkoholismi on sairaus, alkohilisti lupailee kyllä kaikenlaista ja pettyy usein itsekkin kun ei voi lupauksiaan pitää. Olisi todella hyvä jos sairauteen voisi saada apua. Valitettavasti se vain on niin että aikuisia ihmisiä ei voi hoitoon pakottaakkaan, päätös olisi lähdettävä heistä itsestään.
Voisitteko keskustella jossakin tilanteessa niin että kaikki olisivat paikalla? silloin voisi olla helpompi puhua, sopisitte miehenne kanssa etukäteen mitä aiotte näille isovanhemmille sanoa ja varautuisitte mielikuvilla siihen mitä he saattavat teille vastata. Voisitte aloittaa esimerkiksi kertomalla että te olette yhdessä päättäneet että alkoholi ei kuulu teidän perheeseenne lasten seurassa, aikuisten juhlat ovat erikseen, ja siitä kuinka vierailijoidenkin on oltava teidän päätöksenne mukaisesti selvinpäin kun tulevat kylään.
Voimia paljon, toivottavasti tästä olisi sinulle jotain hyötyä. Raskasta on varmasti, tiedän kokemuksesta