Alkoholin runsaskäyttäjälle vaatimus juomattomuudesta

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "Vieras"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Joo, no tämä mun ukko jonka juomisesta en ilmeisesti saisi valittaa, lähti uudelleen baariin ja ihmetteli miksen minä (raskaana) lähde mukaan... Oltiin siis jo baarissa tänään, minä limulla ja ukko bissellä. Viidellä sellaisella. No ei näköjään riitä ja kun "on vielä niin aikaistakin niin ajatteli palkita itsensä suksien siteiden asennuksesta"... Perkele menkööt.

Sanon vaan että itkettää. Toivottavasti on edes ihmisiksi kun tulee takaisin, eikä haasta taas riitaa aamuun asti.

Milläs minä palkitsisin itseni? Opamoxia mulle on määrätty univaikeuksiin raskauden aikana, mutten haluaisi käyttää. Miksei ukko tajua mitä se itse tekee :( Ja ylipäätään mikä helvetti näin käyttäytyviä ihmisiä vaivaa?
 
Eikä mulla ole tosiaan paikkaa mihin mennä... Lähtisin jos pystyisin. Perhettä ei ole, omaisuus on täällä, lemmikit myös, vapaata aikaa 8h viikossa, max 4h kerrallaan. Hyvin vaikeeta siis vaivihkaa kannella tavaroita poiskaan. Ainoa varapaikka niille joku vuokravarasto. Ainoa paikka mulle joku turvakoti :( ja mihin helvettiin mä elukat sijoitan.
 
Valittakaa nyt pikkusieluiset juopot niistä nalkuttavista akoista... p.s. en ole aikeissa nalkuttaa omalle miehelleni, mutta lähden kyllä raskausmahoineni tai lapsineni ensi tilassa.
 
[QUOTE="vieras";27842456]Kukaan täys järkinen mies lopeta dokaamista jonkun nalkuttavan akan takia.[/QUOTE]

Ei tietenkään. Dokaaminen on niin v*tusti tärkeämpää kun esim. omat (toivotut) lapset. Mielenterveydellekin se on tosi hyvä, parantaa unta ja muutenkin edistää terveyttä. Eikä rahan tuloa voi estää!

Damn! Miksen mäkin muuten vielä dokaa, kun tää sikiökin salettiin hyötyis siitä ihan v*tukseen!

Täysjärkinen on muuten yhdyssana.

Itse oon muuten huomannut että nalkuttaminen on aivan turhaa ajanhukkaa. Yhtä hyvin voin vaan pakata kamani ja lähteä. Eiköhän tällä lapsellakin oo parempi elämä kun en päästä tota idioottia edes tunnustamaan isyyttään, niin ei tuu mitään huoltajuus- ja tapaamisoikeuskiistojakaan.
 
Se vaan on niin että 1-2 olutta illassa joka ilta saattaa olla merkki alkoholiriippuvuudesta. Tässä tapauksessa kyse ei ole niinkään määrästä vaan juomisen jokapäiväisyydestä ja siitä, että pikkuhiljaa tottuu siihen niin että ei osaa edes kyseenalaistaa omia juomatapojaan.

Paras tapa saada selville, onko vaarana luisua alkoholismiin, on olla muutama viikko kokonaan juomatta ja katsoa, onnistuuko se.

Toisaalta jos kyse on valtataistelusta, niinkuin ap:n esimerkissä selvästi on, niin tissutteleva osapuoli ei halua edes kokeilla parin viikon juomattomuutta, koska on väärin vaatia sitä häneltä ja hänellä on oikeus "rentoutua" ja toinen on hirveä tiukkapipo.

Yksi alkoholismiriskin tarkistuslistan kysymyksistä muuten on, häiritseekö juominen jotakuta läheistä. Ap:n tapauksessa selvästi häiritsee.

Tämä on oiva neuvo! Minä tiedostan sen itse että nautin kovasti mm. niistä parista saunaoluesta parina iltana viikossa ja viikonloppuisin sitten menee se 2-4 tai jos lapset ovat hoidossa, menee enemmän.
Nyt parhaillaan ollaan tipattomalla miehen kanssa ja ei kyllä haittaa kumpaakaan millään tavalla. Kun siihen asennoituu ettei rentouta, palkitse tai nautiskele oluen merkeissä niin se on ihan fine. Eli ongelmaa ei ole. Riskitestinkin tein ja minulla oli hieman kohonnut riski muistaakseni. Mutta tosiaan tämä tipatonkin osoittaa ettei ongelmaa ole kun ei ongelmalta tunnu olla ottamatta edes sitä yhtä :)
Enemmän siis tapa kuin riippuvuus.

Sen voin myöntää että saunassa vesi juomana on kyllä vähän : / Mutta tuossa jos parin viikon päästä joisi taas saunaolutta :)
 
Hei oikeesti, mä luulin että sä pystyit keskustelemaan tästä asiasta yleisesti. Kyse oli melko harmittomasti tissuttelusta ja känni silloin tällöin semisäännöölisesti. Vähän eri asia kuin sun ryyppäävä ja rähisevä miehesi. Hanki apua, mutta älä demonisoi muiden alkoholin käyttöä.

[QUOTE="Voin valaista";27842445]Valittakaa nyt pikkusieluiset juopot niistä nalkuttavista akoista... p.s. en ole aikeissa nalkuttaa omalle miehelleni, mutta lähden kyllä raskausmahoineni tai lapsineni ensi tilassa.[/QUOTE]
 
Vielä tästä aiheesta.

Onko teistä täysin "oikeutettua" tai asiallista ottaa ja lähteä kun kumppani ottaa esim. 1-2 olutta joka päivä ja 1-2 kännäyskertaa /kk? Onko millään mahdollista, että se alkoholi sille nalkuttajalle on se punainen vaate ja hän ei pikkusieluisuudessaan pääse siitä yli? Miksi ei pääse? Ei halua päästä. Haluaa muokata ja rajoittaa toisen elämää ja kun siihen ei pysty niin luovuttaa ja laittaa hopeat ja lapset jakoon. Kuinka paljon kenenkään elämää haittaa olut tai kaksi päivässä ja kännäys silloin tällöin kavereiden kanssa?

Mutta kun ei toinen voi estää toista juomasta. Vai onko vaimon mielipide muka oikeasti estänyt sinua juomasta?

Sinulla on täysi vapaus juoda. Vaimolla on täysi vapaus lähteä. Molemmat olette aikuisia ihmisiä.

Sen sijaan, jos ette halua avioliitonne päättyvän, niin kannattaisi tehdä kompromisseja. Kompromissi = asia jossa molemmat antavat periksi. Esim. sinä lupaat vähentää juomiskertoja ja -määriä puolella, ja vaimo lupaa olla nalkuttamatta.

Jos ette ole halukkaita kompromisseihin (ja näyttää siltä että ette ole) niin eroltahan tuo alkaa näyttää.
 
[QUOTE="Vieras";27843545]Vielä tästä aiheesta.

Onko teistä täysin "oikeutettua" tai asiallista ottaa ja lähteä kun kumppani ottaa esim. 1-2 olutta joka päivä ja 1-2 kännäyskertaa /kk? Onko millään mahdollista, että se alkoholi sille nalkuttajalle on se punainen vaate ja hän ei pikkusieluisuudessaan pääse siitä yli? Miksi ei pääse? Ei halua päästä. Haluaa muokata ja rajoittaa toisen elämää ja kun siihen ei pysty niin luovuttaa ja laittaa hopeat ja lapset jakoon. Kuinka paljon kenenkään elämää haittaa olut tai kaksi päivässä ja kännäys silloin tällöin kavereiden kanssa?[/QUOTE]


Jos siitä ei todella ole haittaa perheelle, niin siitä vaan. Sitä pitää kysyä sit siltä kumppanilta, joka menoa vierestä katselee. Omalla kohdalla tuollainen "pieni iltatissuttelu" viikolla tarkoittaa sitä, että mies ottaa sitä olutta, pistää ehkä musiikkia soimaan ja alkaa soittelemaan kavereille/sukulaisille/tutuille. Jatkaa sitä yöhön saakka, jolloin se vaikuttaa kyllä minun ja lasten nukkumisiin. Ja se kunnon känni on sitten sitä, että turha odottaa sinä viikonloppuna minkäänlaista apua lastenhoitoon tai muutenkaan, mikä kyllä hieman kiristää pinnaa. Könyää aamuyöllä kotiin ja herättää koko talon. Eli ottaa voi niin sanotusti fiksusti, ilman ettei se häiritse ketään, tai ottaa voi sillä tavalla että siitä on häiriötä ympärillä oleville ihmisille. Mutta usein se ottaja ei näe sitä oman ottamisensa vaikutusta niille ympärillä oleville ihmisille. Omasta mielestään ottaa fiksusti ja ketään häiritsemättä, mutta totuus on toinen.
 
[QUOTE="Vieras";27843545]Vielä tästä aiheesta.

Onko teistä täysin "oikeutettua" tai asiallista ottaa ja lähteä kun kumppani ottaa esim. 1-2 olutta joka päivä ja 1-2 kännäyskertaa /kk? Onko millään mahdollista, että se alkoholi sille nalkuttajalle on se punainen vaate ja hän ei pikkusieluisuudessaan pääse siitä yli? Miksi ei pääse? Ei halua päästä. Haluaa muokata ja rajoittaa toisen elämää ja kun siihen ei pysty niin luovuttaa ja laittaa hopeat ja lapset jakoon. Kuinka paljon kenenkään elämää haittaa olut tai kaksi päivässä ja kännäys silloin tällöin kavereiden kanssa?[/QUOTE]

Mä voin sanoa, että mua haittais tässä elämäntilanteessa kovastikin. Ei ne iltabisset, jos 1-2 on oikeasti 1-2. Jos se olis 3-6 niin sit vois olla eri.
Ja jos mies nyt alkais käymään ryypyllä 1-2 kertaa kuussa niin hohhoh. Sillä on sen tyylinen työvuorotus, että muutenkaan yhteisiä viikonloppuja ole kuin just ton verran kuussa. Jos ne haluais viettää humalassa jossain niin aika nopeasti mulla nousis seinä vastaan.
Vaikka juuri kaupasta kannoinkin päkin bisseä miehelle varastoon ja se saa sit juoda ihan oman päänsä mukaan ilman mun vahtimista tai nalkutusta.
 
[QUOTE="Voin valaista";27842324]Joo, no tämä mun ukko jonka juomisesta en ilmeisesti saisi valittaa, lähti uudelleen baariin ja ihmetteli miksen minä (raskaana) lähde mukaan... Oltiin siis jo baarissa tänään, minä limulla ja ukko bissellä. Viidellä sellaisella. No ei näköjään riitä ja kun "on vielä niin aikaistakin niin ajatteli palkita itsensä suksien siteiden asennuksesta"... Perkele menkööt.

Sanon vaan että itkettää. Toivottavasti on edes ihmisiksi kun tulee takaisin, eikä haasta taas riitaa aamuun asti.

Milläs minä palkitsisin itseni? Opamoxia mulle on määrätty univaikeuksiin raskauden aikana, mutten haluaisi käyttää. Miksei ukko tajua mitä se itse tekee :( Ja ylipäätään mikä helvetti näin käyttäytyviä ihmisiä vaivaa?[/QUOTE]

Kuten jo eilen sanoin, mielestäni miehesi ei enää vaan "tissuttele" vaan ryyppää! Se on hiukan eri asia kuin muutaman oluen tissutteleminen iltaisin kotona...
 
Parisuhteen pitää perustua molemminpuoliselle kunnioitukselle. Se tarkoittaa silloin myös sitä, että ei puolisolta voi vaatia olemaan tietynlainen tai tekemään/olla tekemättä jotain. Toinen pitää hyväksyä ihmisenä, yksilönä, vapaana aikuisena, joka on sellainen kuin hän on.

Molemminpuoliseen kunnioitukseen kuuluu myös arvostaa puolison mielipidettä, ei vaatimuksia. Jos vaimon mielestä mies on liian usein humalassa, tulisi miehen arvostaa vaimonsa mielipidettä ja pyrkiä vähentämään kyseistä toimintaa. Jos miehen mielestä vaimo on halukas seksiin liian harvoin, tulisi vaimon arvostaa tätä mielipidettä ja pyrkiä tekemään siihen muutosta.

Yhtä kaikki siis se, että toiselta aikuiselta ei voi vaatia mitään. Ketään ei määrätä tai komennella, koska se ei ole terveen parisuhteen perusta. Toisaalta puolison näkemyksiä pitää arvostaa ja pyrkiä ITSE vaikuttamaan asioihin niin, että molemmilla olisi suhteessa hyvä olla.

Parisuhde on pidemmän päälle myös aina puolison huonojenkin puolien ymmärtämistä. Kärjistetysti ongelmat ovat, että miehet juovat liikaa ja naiselta ei saa tarpeeksi usein. Tai sitten toinen tuhlaa ja toinen koittaa säästää / toinen on laiska ja toinen tekee. Eivät nämä "perusongelmat" myöskään useimmiten katoa puolisoa vaihtamalla. Toisesta löytyy aina jotain epämielyttävää, kunhan vain suhde etenee tarpeeksi pitkälle.

Parisuhde vaatii työtä ja ymmärrystä. Tulee ymmärtää puolisoa ja itseä. Mielipiteet on hyvä tuoda julki ja keskustella. Vaatimaan en suosittele, se tie harvoin vie perille.
 
Parisuhdeterapeutin tekstissä paljon hyvää.

Näin miehenä vielä lisäisin, että jos itsestään ei hae vikoja ja yritä niitä korjata niin melkoisen pitkä tie tulee olemaan ja aika isolla todennäköisyydellä ainakin suhteet vaihtumaan. Toki sillä tavalla elämä pysyy mielenkiintoisena kun ei hyväksy toista ihmistä virheineen vaan lähtee helposti uuteen elämään. Itseään on helpompi muuttaa kuin toista.

Miehillä ja naisilla tuntuu olevan perustava ero siinä miten selviydytään kun arki ja elämä käy "tylsäksi". Omien kokomuksien mukaan miehet keski ainai jotain ja turhautuu vähemmän, nainen turhautuu ja syyttää miestä kun ei koskaan tehdä mitään kivaa. Miehet tuppaa viihtymään yksin/harrastuksissaan hyvin. Naisille tulee useammin päälle mamarooli jossa harrastukset ja oma elämä jää kun perustetaan perhe?
 
[QUOTE="Vieras";27843545]Vielä tästä aiheesta.

Onko teistä täysin "oikeutettua" tai asiallista ottaa ja lähteä kun kumppani ottaa esim. 1-2 olutta joka päivä ja 1-2 kännäyskertaa /kk? Onko millään mahdollista, että se alkoholi sille nalkuttajalle on se punainen vaate ja hän ei pikkusieluisuudessaan pääse siitä yli? Miksi ei pääse? Ei halua päästä. Haluaa muokata ja rajoittaa toisen elämää ja kun siihen ei pysty niin luovuttaa ja laittaa hopeat ja lapset jakoon. Kuinka paljon kenenkään elämää haittaa olut tai kaksi päivässä ja kännäys silloin tällöin kavereiden kanssa?[/QUOTE]

Täällä se, jonka exä valitsi huvit.

Meillä ei mies ottanut joka päivä edes sitä 1-2 vaan arkisin ei yleensä juonut ja ottaminen tapahtui viikonloppuisin ja silloin se kotona tissuttelu oli 3-6 olutta plus ehkä vähän väkevimpiä lisäksi. Siihen lisäksi oli ne baari-illat 2 tai 3 kertaa/kk. Myönnän, että alkoholista tuli minulle punainen vaate pikkuhiljaa. Voisi verrata lumipalloefektiin eli alkuvuosina asia ei haitannut, pikkuhiljaa alkoi ärsyttämään baari-illat, sitten alkoi vituttamaan kotona tissutelu ja loppujen lopuksi se todellakin vitutti niin kovin, että oli pakko laittaa exä valitsemaan.

Lapsen tultua perheeseemme exä ei kylläkään juonut lapsen nähden vaan vasta lapsen käytyä nukkumaan. Itse en lapsen tultua ole halunnut enää käyttää alkoholia, koska ei vaan yksinkertaisesti tee mieli juoda. Mutta minua ärsytti se, että viikonloppuiltaisin piti katsella tissuttelevaa miestä (jos oli kotona) ja meidän yhteinen aika oli sitten sitä, että mies katsoi urheilua kaljan kanssa olohuoneessa ja itse katselin telkkaria makuhuoneessa. Eniten ehkä ärsytti se viinan (ja vanhan viinan) haju... joskus yöllä heräsinkin siihen pistävään alkoholin hajuun. Sitten ärsytti se, että exä nukkui krapulaansa viikonloppuaamupäivisin ja minun piti herätä lapsen kanssa touhuilemaan. Usein en kestänyt vanhan viinan hajua ja läksimme lapsen kanssa ulos tai kauppaan tai kylille, vaikka olisi ollut ihanaa lötkötellä kotosallakin tai vaikka tehdä jotain koko perheen voimin tai olisin itse halunnut joskus nukkua pitempään. Baari-iltojen jälkeen exä ei aina edes tullut kotiin yöllä vaan seuraavana iltapäivänä vasta... oli kavereilla yötä (tai naisissa, en tiedä).

Ja kyllä joskus nalkutin ja yritin rajoittaa menoja ja muokata toisen elämää, mutta välillä oli kausia, että en välittänyt. Mikään ei siis auttanut vaan sama jatkui vuodesta toiseen. Kyllä se haittasi elämää, koska viikonloput meni miten meni, alkuviikosta vitutti edellinen viikonloppu ja sitten alkoi jo miettimään seuraavan viikonlopun sujumista. Eli jatkuva vitutus oli päällä. Enkä siis päässyt siitä yli, vaikka kuinka yritin. Valinta on nyt siis tehty ja olen onnellinen, että minun ei tarvitse omassa kotona nähdä tai haistaa yhtään alkoholia!
 
Minä en jaksa aina oikein ymmärtää naisten yltiöpäisen negatiivista asennetta pikku tissutteluun. Ymmärrän täysin sen jos hänelle itselleen ei maistu jne. Mutta miksi se pitää kieltää toiselta? Viikonloppuisin kun otan pari kaljaa tai sixterin, en minä örvellä, kompuroi, puhu tyhmiä tai ole väkivaltainen. Vaimo sitten nalkuttaa jotain että "olen vain erilainen" tai että "haisen alkoholilta". No ei tässä eilisen teeren poikia olla, joten olen monasti juonut kaljat lauantaina salaa. Vaimo joskus vielä kysynytkin, että enkö käy ostamassa yhtään olutta kun on lauantai. En en... en ajatellut kaljoitella tänään... ja sitten olen napannut sen sixterin salaa. Yllättävää kyllä, mutta juuri silloin en olekaan haissut alkoholille tai ollut erilainen. Vaimon kanssa on maattu sohvalla ja katsottu leffaa, eikä se ole mitään sanonut. Kun se ei tiedä, niin sitä ei nähtävästi tapahdu. Toisinsanoen tapahtuuko sitä itseasiassa koskaan oikeasti, vai onko se vain vaimon pään sisällä?!

Kyseessä ei ole vain tämä nainen. Myös aikaisemmat tyttöystäväni toimivat samalla kaavalla. Nalkuttivat kaljan tissuttelusta viikonloppuisin, mutta kun sen teki salaa, niin mitään ongelmia ei yllättäen ollutkaan.

Missä vika?
 
Mies... vastakysymys sinulle: miksi pitää tissutella?

Ja kyllä minä ainakin aina haistoin exästä, jos oli vaikka töitten jälkeen käynyt kaljalla... haisee vain niin pahalle! Enkä minä kieltänyt sitä kaljottelua, mutta mielestäni minun ei tarvinnut omassa kotona sietää niin usein sellaista mitä inhosin.

T: yh, jonka exä valitsi huvin
 
Mies... vastakysymys sinulle: miksi pitää tissutella?

Ja kyllä minä ainakin aina haistoin exästä, jos oli vaikka töitten jälkeen käynyt kaljalla... haisee vain niin pahalle! Enkä minä kieltänyt sitä kaljottelua, mutta mielestäni minun ei tarvinnut omassa kotona sietää niin usein sellaista mitä inhosin.

T: yh, jonka exä valitsi huvin

Se on mukavaa! Pitääkö tarkemmin selittää?

Kyllä pitää pienestä olla elämä kiinni jos yhden oluen haju on niin ällöö!
 
Noh, ei se ero ollut pelkästään yhden kaljan hajusta johtuva, vaan oli siinä noita aiemmin selittämiäni syitä sekä tietysti muitakin syitä, mutta alkoholin käyttö oli painavin syy. Ja kun laitoin exän valitsemaan, niin hän vastasi että ei ole koskaan valmis luopumaan kaljottelusta... mutta minusta ja perhe-elämästä oli valmis luopumaan. Eli kärjistetysti voisi vetää johtopäätöksen, että hän rakasti kaljaa enemmän kuin minua ja perhe-elämää...

En vaan ole koskaan ymmärtänyt miksi pitää tissutella. Itsekin olen aikoinani juopotellut, mutta vain silloin kun halusin lähteä bailaamaan. Jotkut ottavat rentoutuakseen, mutta itsellenii alkoholi ei ole ollut rentouttava aine vaan päinvastoin alkoi tanssijalkaa vipattamaan. Mielestäni, jos ei osaa rentoutua ilman alkoa, olisi ehkä syytä miettiä alkon käyttöä.
 
Tietämättä sen tarkemmin määriä ja kertoja sekä mitä muuta mies teki, niin voihan tuonkin tilanteen kääntää niin että sinä valitsit ennemmin totaalialkoholittoman elämän ennemmin kuin elämän miehesi kanssa.
Kyllä minusta sekin kuvastaa halun ja rakkauden vähyyttä jos aivan pienestä kaljoittelusta laitetaan toinen ultimaattuminen eteen esim. jättämään alkoholi kokonaan pois.

Kuinka moni pistää äijän valinnan eteen sen takia, että etukäteen pelätään kaljoittelun lähtevän käsistä tms.? Eli manataan jo valmiiksi pahinta mahdollista?
Aika vastaavasti herkkuttelijan voisi jättää koska pelkää jäävänsä yksin kun kumppani syö joskus itsensä liikuntakyvyttömäksi/-rajoitteiseksi.

Noh, ei se ero ollut pelkästään yhden kaljan hajusta johtuva, vaan oli siinä noita aiemmin selittämiäni syitä sekä tietysti muitakin syitä, mutta alkoholin käyttö oli painavin syy. Ja kun laitoin exän valitsemaan, niin hän vastasi että ei ole koskaan valmis luopumaan kaljottelusta... mutta minusta ja perhe-elämästä oli valmis luopumaan. Eli kärjistetysti voisi vetää johtopäätöksen, että hän rakasti kaljaa enemmän kuin minua ja perhe-elämää...

En vaan ole koskaan ymmärtänyt miksi pitää tissutella. Itsekin olen aikoinani juopotellut, mutta vain silloin kun halusin lähteä bailaamaan. Jotkut ottavat rentoutuakseen, mutta itsellenii alkoholi ei ole ollut rentouttava aine vaan päinvastoin alkoi tanssijalkaa vipattamaan. Mielestäni, jos ei osaa rentoutua ilman alkoa, olisi ehkä syytä miettiä alkon käyttöä.
 
[QUOTE="Vieras";27848969]Tietämättä sen tarkemmin määriä ja kertoja sekä mitä muuta mies teki, niin voihan tuonkin tilanteen kääntää niin että sinä valitsit ennemmin totaalialkoholittoman elämän ennemmin kuin elämän miehesi kanssa.
Kyllä minusta sekin kuvastaa halun ja rakkauden vähyyttä jos aivan pienestä kaljoittelusta laitetaan toinen ultimaattuminen eteen esim. jättämään alkoholi kokonaan pois. [/QUOTE]

Kirjoittelin kohdassa #164 hieman taustoja ja minun mielestäni kyseessä ei ollut pieni kaljoittelu vaan runsaskäyttäjä ja ap:n aloituskysymykseen alunperin vastasin. Taustatiedoksi vielä se, että yhteiselomme kesti lähes 20 vuotta, joten päätös ei ollut mikään hetken päähänpisto. Ja kyllä, valitsin alkoholittoman elämän ja nautin siitä! Alkoholin käytöstä keskustelimme monta kertaa vuosien aikana ja aina vähän aikaa menikin vähemmällä tissuttelulla/juopottelulla, mutta pikkuhiljaa aina käyttö lisääntyi. Niinpä siitä alkoholista muodostui itselleni punainen vaate. Kuten aiemmin kirjoitin niin mielestäni kenenkään ei tarvitse omassa kodissa niin usein sietää sellaista, mitä inhoaa! Olen tyytyväinen, että laitoin exän valitsemaan ja tiedänpä nyt, että hän mieluummin jatkaa kaljoittelua kuin viettäisi raitista perhe-elämää. Hänellä on oikeus nauttia omasta elämästä ja minulla on oikeus nauttia minun alkoholittomasta elämästä! Meillä elämästä nauttiminen vaan onnistu saman katon alla.
 
En vaan ole koskaan ymmärtänyt miksi pitää tissutella. Itsekin olen aikoinani juopotellut, mutta vain silloin kun halusin lähteä bailaamaan. Jotkut ottavat rentoutuakseen, mutta itsellenii alkoholi ei ole ollut rentouttava aine vaan päinvastoin alkoi tanssijalkaa vipattamaan. Mielestäni, jos ei osaa rentoutua ilman alkoa, olisi ehkä syytä miettiä alkon käyttöä.

Hyvin tutun kuuloista tekstiä. Tämä on ollut ongelmana myös näillä nalkuttavilla tyttöystävilläni, joista jo kerroin. Eli he eivät ymmärrä sitä että ottaa sixterin kaljaa kotona rentoutuakseen, mutta ymmärtävät sen että vedetään perseet olalle ja lähdetään bailaamaan. Eräskin entinen tyttöystäväni oli hirväen nipo jopa jo yhdestä saunakaljasta kotona. Sitten kun hän otti, niin hän joi koskenkorvaa kokiksella humalaan asti ja lähti yökerhoon. Tuota minä en ymmärrä. Kummalla tässä on oikeasti ongelma?!
 
Huippu juttu. :) Itsekin olen vetänyt useita kertoja 0,35 l viinaa salaa eikä huomata mitään. Ja jos juo yhden oluen niin saatetaan sanoa, että haisen kaljalta (toki hyvässä hengessä, kun valitusta meillä ei ole isommin).

Tämän voi tuntea siten, että noin periaatteellisesti mies ei kiinnosta naista koska nainen ei tarkkaile miestä jotta mitään huomaisi. Sitten kun ottaa pari olutta avoimesti niin johan otetaan silmätikuksi ja aletaan kaivelemaan virheitä esiin.

Minä en jaksa aina oikein ymmärtää naisten yltiöpäisen negatiivista asennetta pikku tissutteluun. Ymmärrän täysin sen jos hänelle itselleen ei maistu jne. Mutta miksi se pitää kieltää toiselta? Viikonloppuisin kun otan pari kaljaa tai sixterin, en minä örvellä, kompuroi, puhu tyhmiä tai ole väkivaltainen. Vaimo sitten nalkuttaa jotain että "olen vain erilainen" tai että "haisen alkoholilta". No ei tässä eilisen teeren poikia olla, joten olen monasti juonut kaljat lauantaina salaa. Vaimo joskus vielä kysynytkin, että enkö käy ostamassa yhtään olutta kun on lauantai. En en... en ajatellut kaljoitella tänään... ja sitten olen napannut sen sixterin salaa. Yllättävää kyllä, mutta juuri silloin en olekaan haissut alkoholille tai ollut erilainen. Vaimon kanssa on maattu sohvalla ja katsottu leffaa, eikä se ole mitään sanonut. Kun se ei tiedä, niin sitä ei nähtävästi tapahdu. Toisinsanoen tapahtuuko sitä itseasiassa koskaan oikeasti, vai onko se vain vaimon pään sisällä?!

Kyseessä ei ole vain tämä nainen. Myös aikaisemmat tyttöystäväni toimivat samalla kaavalla. Nalkuttivat kaljan tissuttelusta viikonloppuisin, mutta kun sen teki salaa, niin mitään ongelmia ei yllättäen ollutkaan.

Missä vika?
 
Otetaanpa alkuperäinen asetelma: mies tissuttelee ja vaimo mussuttaa suklaata. Mies ei siis vielä ole alkoholisti eikä vaimo liikuntakyvytön läski.

Jos naisen mielestä miehen kaljan lipittäminen, rankkitynnyriltä haiseminen ja hiprakkainen/humalainen käyttäytyminen on inhoa herättävää, onko oikeutta puuttua siihen?

Jos taas miehen mielestä vaimon suklaan mussutus, suklaalta haiseminen, käyttäytyminen sokerihumalassa ja suklaan syönnistä aiheutuneet näppylät naamassa ovat inhoa herättävää, onko oikeutta puuttua siihen?
 

Similar threads

L
Viestiä
4
Luettu
661
Aihe vapaa
oikeinkirjoitus
O

Yhteistyössä