Alkionsiirroista plussanneiden vauvaketju vol 2

@marrasmai sinä ajatusten lukija. Just olin tulossa kirjottaan pikaset kuulumiset

Harmi että taas teillä sairastetaan! voimia. Varmasti turhauttaa. lasten kokoihin kommentoiden mua lohduttaa hirveesti että teilläki pikkunen tyttö t. Ei vieläkään 6 kiloa rikki

Mut melko haipakkaa on ollu viime viikot. Viimeviikolla käytiin teholla pari yötä ja keuhkoputki siistimässä. Alkuviikosta palattiin takas ja toissapäivänä trakari saatiin vihdoin viimein pois. Typy hienosti pärjää ilman ei vielä käsitä. Meidän lapsesta kuuluu itkua ja naurua, reilun 7kk odotuksen jälkeen

-dino- & trakariton typy

 

Wau @-dino- ihanaa! Onnea kovasti uudesta isosta askeleesta
Mukavaa kuulla myös @lullaby ja @gemmy kuulumisia!
@gemmy paraniko esikon unet sitten jotenkin yhtäkkiä vai pikku hiljaa siinä vuoden paikkeilla? Tuntuu hurjalta ajatella että niin pitkään voisi kestää oon yön pimeinä tunteina miettinyt jo pulloon ja korvikkeeseen siirtymistä mutta en kai ole siihen vielä valmis ja jos tämä nyt vaan on heräilevämpää sorttia eikä maidon muoto vaikuta niin sitten on kauhea pullolämmitys/tiskaus vaan rasitteena eikä unet siltikään välttämättä paranisi jotenkin siis vaan jäänyt usko, että korvike täyttää mahaa paremmin kun esikoisen kanssa siihen siirtyessä unet parani - voihan se olla sattumaakin who knows.
Yhtenä iltana annoin sänkyyn mennessä korviketta niin kellon uniohjelmaan oli sen jälkeen piirtynyt paksuin yhtäjaksoinen syvän unen palkki pitkään aikaan, ruhtinaalliset 1h40min vauvalle sitten tuli lämpöä nuhan lisäksi niin se meni siinä. Noh pari viime yötä taas on hiukan parempi ollut mutta nyt esikoisen räkätauti meni korviin niin se siitä sitten mutta haluan uskoa, että kyllä se tästä vielä. Vaikka tuttavapiirissä on kyllä yksi nelivuotias kuka ei vieläkään nuku, vanhemmat nukkuu pääsääntöisesti muutaman tunnin per yö

@marrasmai toi on niin perseestä kun jengi tulee tyyliin keräilemään jotain irtopisteitä duuniin kipeinä mun viime äitiyslomalla yks idiootti meillä töissä oli tullut seuraavana päivänä töihin kun illalla oli "vähän oksennellut" niin eiköhän se sitten tarttunut muutamaan siellä. Ai jumalauta olis pelihousut revennyt jos olisi ite töistä sen tuonut kotiin toisen hölmöilyn takia
Toivottavasti säästytte nyt pitkältä rupeamalta!
@Roxanne teille kans isot paranemistuulet puhaltelen, on tää rankkaa kun just yöt menee koettaa vaan ajatella että puolen vuoden päästä on taas kesä kun ei tarvi huolehtia taudeista

Käytiin tänään hakemassa ab korviin pojalle kun reilu viikon räkätaudin jälkeen vasta nousi yli 38 kuume ja yöllä valitti korvaansa. Katsoi vauvan korvat varmuuden vuoksi samalla kun samaa räkätautia ollut melkein yhtä kauan. Vauvalla kakka ollut aika liejumaista jokunen päivä joten ehkä on jotain samaa mitä mulla oli. Mulla vatsan toiminnan normalisoituminen kestänyt aika kauan, ei kiva.

Toi liukueste onkin hyvä idea @MaiMei menee varmasti kokeiluun jos ilman laitaa pinnikseen nukuttaa jossain vaiheessa. Tuntuu vaan niin kaaaaauhean vaivalloiselta ajatukselta alkaa muuttamaan nykytilannetta, mutta pakkohan se on jossain vaiheessa jos ei ole enää turvallista varsinkin kun nukutan sänkyyn ja lähden vielä viettämään olohuoneeseen iltaa joksikin aikaa. Toki itkuhälyttimestä kuuluu huokaisutkin niin paikalle tulee mentyä katsomaan aika herkästi.

Kauhean terhakasti nyt istua pönöttää, nopeasti se tuli. Kuitenkin innoissaan hytkyy ja heiluu istualleenkin nii paljon, että pitää olla koko ajan varomassa ettei kaatua suoraan. Mahallaan ei edelleenkään yritä eteenpäin mitenkään erityisesti, noh eipä ole kiirekään.

Pikku hytkyttäjä 7,5kk

 

Moi! Täälläkim on Rusakkosen tragedia ollut mielessä päivittäin. Kuulin toisenkin vauvan kuolemsta pari viikkoa sitten. Todella kauhea tapaus. 4kk ikäinen oli kääntynyt rattaissa ulkona nukkuessa vatsalleen ja tukehtunut
Raskaita asioita ja kauhean vaikeita käsitellä, niin kohtuuttoman pahalta tuntuu.

Marrasmai Isosti voimia
ja tsemppiä teille sairasteluihin. Kun lapsi sairastaa, se vie ihan hirveesti itseltä energiaa. Huoli on niin suuri ja vielä kun teillä on normaalitilanteeseen verrattuna paljon kovemmat kertoimet ja huoli varmasti 600x isompi.

Dino voi kun ihania uutisia ja edistymistä teillä. Voiko parempaa olla olemassa kun kuulla oman lapsen itku ja nauru Voi miten pilkunen on teiän typy, mutta niin sisukas. Paljon on kysytty teiänkin voimavaroja. Ihailtavan positiivisesti olet aina kirjoittanut vaikka teiän taival tähän pisteeseen on varmasti verottanut paljon

Lullaby, kirjoitit kyllä tuttuja ajatuksia. Aikamoiseen tyhjiöön tipuin itaekin nyt kun hoidot loppu. Petyin isosti, vaikka tiesin, että jos me saatiin kuudesta alkiosta jo 2vauvaa, niin kolmannen saaminen samasta hoidosta on meidän historialla mahdotonta. 4alkioo siis jäi pakkaseen. Yks niistä kuoli labraan, vaikka piti olla top alkio Yksi oli kemiallinen. Kaksi blastoa ei tainnut edes yrittää. Esikoisen saamiseen tarvittiin 5alkion siirtoo. Sitten oli 6siirtoo josta monta isoa tsi pienempää pettymystä. Sitten viimeisestä kuudesta alkiosta tuplat.
Joka päivä ihmettelen, että miten me on voitu saada nämä kolme. Niin vaikee käsittää

Mandala voi pikku hytkyttelijää, kun on korvatulehdus kiusana. Meillä pojalla ollut muutaman kerran tulehdus. Eka oli jo ihan pienenä, 1kk iässä ja aattelin että varmana kierre alkaa! Onneksi ei alknut! Satunnaisesti valitellut ja usein mennyt ihan itaekseen ohi.
Meillä on poika ihan onneton nukkuja Herää monta kertaa yössä ja pitää antaa tuttia. Ollut aina samanlainen. Imetyksenkin lopetin näiden ollessa 7kk ku ihan höpöksi meni yöt. Kyllä se hiukan auttoi ja meno rauhottui, mutta aika hankala kaveri ollut aina nukkumaan. Kumpikin on tosi herkkä unisia.
Jos poika itkee yöllä, enkä heti saa tuttia suuhun, niin herää yleensä toinenkin. Tyttö vielä sellanen että jos hän herää yöllä ja ehtii piristyä niin saattaa olla 2h hereillä. Onneksi pääsääntöisesti nukkuu!
Aina hämmästelen niitä vanhempia, jotka voi lapsensa kantaa esim. autosta nukkuvana sänkyyn ja lapsi ei herää!!!! Meillä ei oo kenenkään kohdalla onnistunut. Esikoinen on ollut aina hyvä öisin nukkumaan, mutta hänellä on taas nukahtaminen erittäin vaikeaa....sata asiaa ja temppua ennenkuin antaa unen tulla. Aina ollut samanlainen...äitiinsä kai tullu

Atvk87 noi tukehtumisjutut on ihan kammottavia. Mulle jäi lapsena pelko, kun pikkusisko meinas tukehtua. En anna 4v:n mitään kovaa tai sitkeetä karkkia syödä. Pehmeitä vain ja harvoin saa niitäkåän ihan terveellisyys syistä. Viinirypäleet puolitan ja jos ollaan kylässä enkä kehtaa niitä puolittaa, pidän tytön lähellä ja kuiskaan korvaan, että pure se heti Tää 4v muuten veti pähkinää tässä syksyllä henkeen niin, että lanssi soitettiin. Ei meinannut yskimällä, eikä selkään hakkaamalla lähtee pois. Noi on niin kauheita tilanteita.
Ymmärrän hyvin sun itkureaktion

Me käytiin viikko sitten 1,5v nlassa
Poika oli 80,7cm ja n.13kg
tyttö 80,5 cm ja n.10kg
Poika lähti vihdoin käveleenkin just ennen neuvolaa
Meillä on oltu nyt suhteellisen terveitä Jouluksi tarkoitys lähtee Leville ja ihan hullusti pelkään että just ennen lähtöö iskee joku tauti

Mukavaa Joulunodotusta kaikillle. Selllaisen lahjatoiveen lähetän, että jokainen meistä ja ne meidän murut saisi viettää terveenä joulun

 

@Siida onnea pienestä tepastelijasta! meillä siis korvatulehdus tuli esikoiselle, taisin kirjoittaa epäselvästi.
Ja joo vauva on just sellainen tutin tiputtelija ja heräilijä. Ei välttämättä aina ole tutti suussa unessa mutta ehkä sitten kevyemmän unen vaiheessa herää helposti ja tutti pitää saada suuhun sadasosa sekunnissa ettei virkoa kovasti. Ihan pienenä nukkui mun mielestä hyvin. Sen ekan kuukauden mitä olisi vielä pitänyt olla mahassa kun syntyi ennen aikojaan niin nukkui pelkästään ja yöt oli aika helppoja aika pitkään kun oli yks parempi pätkä aina. Yhdessä vaiheessa oli jopa 6h yks pätkä yöllä mutta joidenkin aivojen kehitysloikkien myötä vaan huononi tähän nykypisteeseen niin ettei oikeasti ole yhtään ns hyvää pätkää. Syö vähintään muutaman kerran mutta useasti tulee tarjottua aika tiuhaan aamuyöllä kun unisena vaan toivoo että tissillä saisi hiljennettyä uneen takaisin onhan maidossa jotain uneen auttavia ominaisuuksia joten toimii useimmiten. Kun saisi voimia alkaa nukuttamaan pinnikseen niin toivon sydämestäni että sieltä tulisi apuja tähän, mutta pelkään kovasti, että ei auta kun on sellainen kiinni kainalossa nukkuja. Nukahtaa useimmiten naama kiinni mussa, käsi ja jalat mun päällä jossain pitäis kai alkaa kohta treenaamaan myös sitä että mies nukuttaisi tytön vaikka pullolla kun ei ole sujunut yhtään ilman mua yöunille nukahtaminen vaikka päiväunet on voinut nukkua miehen kainalossa.

Nii ja siis aivan järkyttävää tuo vauvan tukehtuminen sitä (syyllisyyden) tuskaa mitä ne vanhemmat varmasti kokevat ei pysty edes kuvittelemaan.. kauhea tilanne.

 

Kiva kuulla teidän kuulumisia
Ja @-dino- voi vitsit miten mahtavia uutisia! Voin vain kuvitella miltä tuntuu kun kuulee vauvansa äänen noin pitkän ajan jälkeen

Tsemppiä kaikille valvojille, täällä ei ole unet juuri parantuneet vaikka ikää on 1v5kk. En tiedä paljonko johtuu sairastumisista ja paljonko ihan vaan luonteesta, mutta lopputulosta se ei muuta.

Meillä menikin nyt niin päin että tyttö sairasti vain sen yhden illan, mutta me ollaan miehen kanssa ihan kamalassa räkätaudissa. Ei tämä näinkään päin herkkua ole kun ei tosiaan mitään tukiverkostoa oo, mutta tosi paljon mieluummin silti näin kuin että tyttö olisi hurjan kipeä. Saattoi tytöllä olla itseasiassa ihan reaktio rokotteeseenkin ja vain sattumalta samaan aikaan. Toivottavasti ei nyt enää tartu kun ens pe pitäisi lähteä jo Suomea kohti reissaamaan. Jouduin olemaan to-pe töistä pois ja stressaa aika paljon kun nyt jää ihan väkisin hommia tekemättä

Hoitojen loppuminen tuntuu varmaan tosi kummalliselta ja varsin haikealta, kun ei ole enää seuraavaa siirtoa tai punktiota mitä odottaa tai suunnitella. Sellainen lopullisuuden tunne siinä varmasti tulee.

En tiedä kuinka kauan kakkosta yritetään ja lähdetäänkö ylipäänsä uuteen punktioon jos pas ei tuota tulosta. Luultavasti, mutta vähän pitäisi voimia saada takaisin ennen sitä. Ollaan kyllä tämän syksyn jälkeen miehen kanssa aika nääntyneitä.

 

Marrasmai Onnea kovasti tulevaan siirtoon. Jospa ei tarvitsisi uutta hoitoa
Onpa ihama kun tyttö pääsi pienellä flunssalla

Tää lopullisuuden tunne hoitojen loputtua tuntuu oudolta ja tyhjältä. Vähän sellainen fiilis, että tässä sitä vaihevuosia ootellaan, Lullaby taisi todeta samaa Haluaisin kysyä vielä polilta, oisko siittiöiden liikkuvuuden parantamiseen mitään hormonivalmistetta miehelle. Kerran yks lääkäri mainitsi jotain sellaista. Epätoivoista pohdintaa, tiedän

Mandala Minä se varman luin huonosti. En oo hetkeen tälläpuolen käynyt ja luin nopeesti jokaisen kuulumiset. Teillä noi vauvan nukkumiset kuulosta hyvin tutulta kyllä. Meillä poika ollu aika samanlainen. Ihan pienenä hänkin nukkui vähän paremmin, mutta siinä 3-4kk jälkeen alko meneen yöt rikkonaisemmiksi. Meiänkin kaveri on nukkunut kainalossa ihan näihin päiviin saakka. Nyt on pinnis meiän huoneessa ja ihme kyllä alkanut siinä nukkumaan paremmin kuin vieressä
Mutta, tuttia laitan monta kertaa yössä.
Tyttö on alkanut nyt saamaan ihme raivokohtauksia yöllä. Noin viilon verran tehny sitäettä herää huutamaan n02-04 välillä ja ihan raivohuutoa. Mikään ei kelpaa, tutit lentää ja unirätit lentää. Syliin rauhoittuu, mutta sitten taas ku yrittää laskee takas sänkyyn niin sama meno alkaa Viime yönä en sitte ottanu syliin. Huusi noin 30min ainakin ja sitten itsekseen rauhoittui ka alko nukkuun. Ei oikeen viittis alkaa pelaamaan sen kanssa yöllä, että veivaan syliin ja sänkyyn. Mutta, kun en tiedä sitten toiminko niinkään oikein, että hän itkee sängyssä. Toki oon siinä tavoitettavissa, mutten ottanu syliin.

 

Niin joo ja piti vielä @-dino- lle kommentoida että se painostressi helpottaa pikkuhiljaa lapsen kasvaessa. Toivottavasti teilläkin Kaikista sairasteluista ja ruokaoikutteluista huolimatta meilläkin tyttö seuraa omaa miinuskäyräänsä eivätkä neuvolassakaan ole huolissaan.

Kollegalla on täysin terve kohta 1v2kk tyttö jota luullaan aina noin puoli vuotta nuoremmaksi kun on niin pieni. Hälle nyt sattu sellaiset geenit. Toinenkin kollega kertoi että hänen eskarilaisensa oli yksivuotiaana ihan saman kokoinen kuin meidän tyttö ja vieläkin hoikkeli. Tuntuu lohdulliselta että terveissäkin lapsissa on näitä tirppanoita

Alko muuten tyttö aivastelemaan ja niiskuttamaan iltaa kohti, voihan

 

Illan piristykseksi mainittakoon kuitenkin että tyttö oppi tänään laulamaan Tykkää kun laulellaan ja katsellaan lasten joululaulukirjaa, ja alkoi yhtäkkiä lauleskella mukana

 

Kommentoidaas muidenki juttuja, näin päiväunien jälkeen jaksaa keskittyä

@Siida Hauska ku kaksoset niin erilaiset tuo pureminen ei oo kivaa mutta minkäs sille oikee mahtaakaan, et varmasti voi vahtia kokoaikaa. Pahoittelut ettei viimeinen alkio tarttunut matkaan, kyllä minusta on ihan oikeutettua surra ettei saa sitä lapsimäärää minkä olisi halunnut. Ettehän te olisi sitä alkiota hakenut kyytiin jos ettei siitä lasta olisi halunnut. Vaikee sanoo mitään, toisaalta helpottavaa olis suljea se ovi mutta jos sydän huutaa vielä yhtä..

Ja kiitos, mulle on sanottu ihan face to face että miten jaksanki olla niin positiivinen. Todennu vaan että tässäki hommassa asenne ratkasee. Välillä on vaikeeta mutta sitte huokastaan ja taas noustaan. Asia kerrallaan tästä selviää.

@atvk87 joo typy todellaki omassa huoneessa Pian saaki opetella hoitaan ite yöt hurja syöntikokemus teillä, pelot jää pitkäksi aikaa kiva että teillä muuten poika tyytyväisempi ollut, mitä nyt hampaita ja flunssaa kitissyt. Ite ainaki odotan kans kovasti että tyttö vaan kasvais pitäis tietty nauttia siitä ku hän on pieni vauva mutta kun tässä nyt ollu tätä ylimäärästä ja kun tietää että kasvu korjais ongelmia

@gemmy uh, sielä on pyykinpesua riittänyt. Toivottavasti ei nyt hetkeen tulis mitään.

@Roxanne sielä toivottavasti ollaan jo terveitä! Ja iiks, eka joulujuhla

@Mandala Tsemppiä öihin, kumpa löytyis joku keino jolla saisit nukuttua vähän enemmän

@marrasmai Tää syksy on ollu tosi hankala ku vaihettiin pienempi trakari kun tarkotuksena oli päästä siitä eroon niin limaisuus lisäänty ja soseita syödessä yski ja oksenteli välillä rielusti. Nyt kun trakari pois niin on jo tuplannu sosemäärät ja paino oli hyvin noussu tässä vajaassa viikossa vaikka vajaitaki ruokailupäiviä ollut Toivottavasti meidän kasvuongelmat nyt helpottuu

Ens viikolla varmaanki päästään kotiin. Tytölle tuli nyt se uniapnea laite ja pienen harjottelun jälkeen saatiin hänet nukkumaan sen kanssa. Hoitorinki jatkuu varmaan vielä vähän aikaa että nähdään miten lähtee menemään. Sitte alkaaki ihan uudenlainen arki taas Typylle kolmatta hammasta pukkaa. Istuu hyvin, hetkittäin ilman tukea mutta kaatuis kyllä rumasti jos ei ottais kiinni.

 

Noni se on joulu ihan ovella, monella vauvelille ensimmäinen eihän nuo vielä mitään tajua mutta helpompaa niin

@marrasmai meillä poika lauloi ennenku osasi puhua. Tyyliin kaikki lastenlaulut ihhahhaa sanoituksella

@Siida voi, kuulostaa rankalta teidän tytön yöraivo työkaveri joskus puhui niiden lapsella olevan tollasta, nukkuivat tämän kanssa perhepedissä silloin ja yhtäkkiä kesken yötä alkoi raivoamaan ihan hulluna. Aika auttoi siihenkin sitten, varmasti todella raskasta kyllä..

@-dino- oi teillä on hampeja! Meillä ei vieläkään pääsittekö jouluksi kotiin?

Meillä edelleen nukutaan huonosti vaikka tervehdyttiin. Kakkaa saa kyllä edelleen jossain vaiheessa yötä pestä, jotenkin niin rasittavaa.. ja raapii kainaloa mikä saa kyl ketutuskäyrän yöllä nousemaan entisestään - tänään olin herätessä jo pahalla päällä. Unikoulu siis siintää mielessä ja pinnasänkyyn koulutus. Miehen kanssa todettiin tänään että kokeillaan pinnistä koska ei tämä huonommaksikaan voi mennä (kuuluisat viimeiset sanat??). Jos saisi edes yhden siedettävän pätkän pinniksen kanssa niin ois jees. Tassuttelu jo ajatuksena vtuttaa vaan koska ei se perhepedissä oo toiminut vaan tissillä sitten tipautan kun haluan mahd pian nukkumaan takaisin paijailun jälkeen. Tietty eihän tämä tissilläkään tipahda aina heti vaan jää huutelemaan ja pyörimään viereen
Yöt siis pitäisi saada paremmaksi mutta ei ole tarve täysin saada omillaan nukkumaan koska esim päiväunet on vaan niin ihana nukkua kiinni toisissaan menee muuten viikot nopeasti kun nukkuu yhdet tai kahdet päiväunet itekin joka päivä tyttö nukkuu ehkä just yhden unisyklin päikkäreitä jos en ole vieressä.

Noh jotain positiivista että muutaman illan harjoittelulla mies saa nukahtamaan myös nykyään joten pääsin työkaverien kanssa käymään syömässä. Tosin menin kotiin sitten jo ennen kymppiä koska 2h nukahtamisesta herää tissille aina ja nyt ei oo tuttipullo kelvannut eli ne yön pimeiden tuntien pohdinnat korvikkeeseen siirtymisestä unien parantamiseksi ei onnistu ainakaan nyt. En tosin olisi täysvaihtoon edes valmis vielä. Mutta kieltämättä jännittää välillä ajatuskin että jos imetystä jatkaa niin saako sitä koskaan lopetettua?? kummitytön äitillä tällä hetkellä aikamoista taistelua kun hän olisi valmis lopettamaan mutta lapsi 1,5vee ei. Raivoaa ja huutaa ja puree jos ei saa niin on sitten antanut ja yöt repaleista.

Tulipas taas valitusta vaan onhan sitä kuitenkin mukavaa ollut kun ne megakitinäiset illat on ollut tauolla nyt jonkun aikaa jo ja viihtyy mukavasti istuma-asennossa lelujen kanssa. 8kk neuvolassa käytiin etuajassa, 71cm ja 8520g. Eli sama kasvutahti vaikka kiinteitä syö joka päivä 4-5 ateriaa eli sen 400-500g per kuukausi.

Haluan toivottaa kaikille aivan ihanaa joulua, olkoon lapset terveitä ja kaikilla hyvä mieli

Mandala ja pikkutypy 7,5kk

 

Moi kaikki vanhat tutut sekä uudet tuttavuudet! Todella pitkään on pitänyt tänne kirjoittaa, mutta aina jäänyt aikomuksena muiden hommien jalkoihin. Vauvalle tulee vuodenvaihteessa jo 5 kk ikää. Ihan alussa kun oli vielä sektiosta toipilaana ja vauva asui rinnalla, oli käytännössä vaikea kirjoittaa kun ei päässyt koneelle, ja puhelimella on sen verran hankalampaa - mutta sitten ajan kuluessa kynnys kasvoi kun olisi niin paljon kirjoitettavaa ja kommentoitavaa, että tuntui ettei ehdi kuitenkaan sanoa kaikkea mitä haluaa ja järkevästi muiden kuulumisia kommentoida. Nyt sitten päätin, etten enää odota täydellistä hetkeä vaan hyppään sekaan ihan tällaisena, jatkuvassa arkikaaoksessa elävänä.

Tällä kertaa kirjoitan vain ihan omanapaisesti, jotta pääsen alkuun, ja sitten joskus lisää kun vain ehdin - mutta pyrin nyt pitämään kynnyksen matalalla.

Kesällä syntynyt vauva on siis perheemme toinen. Esikoinen on 2,5-vuotias tyttö, IVF:n avulla hänetkin saatu. Esikoinen on 3 päivää viikossa päiväkodissa. Ne 2 päivää kun olen näiden kahden kanssa kotona keskenään ovat kyllä melkoisen hengästyttäviä. Esikoinen on vielä vaipoissa ja täysin puettava ja kaikessa autettava, eikä vielä puhu kunnolla - plus hänellä alkoi uhmailu jo ennen vauvan syntymää. Hänen on ollut välillä vaikea jakaa saamaansa huomiota vauvan kanssa, ja alkusyksystä olikin pari tilannetta joissa hän osoitti mustasukkaisuutta vauvaa kohtaan ikävästi, kerran pääsi kasvoista raapimaankin kun hetkeksi käänsin selkäni. Enimmäkseen hän on kuitenkin alusta asti osoittanut hellyyttä ja kiintymystä veljeään kohtaan, eikä pitkään aikaan ikäviä aikeita ole ollut, mutta otteet voivat vahingossa olla turhan rajuja, joten valvonta on tarpeen.

Vauva syntyi kiireellisellä sektiolla, kuten esikoinenkin. Molemmissa tapauksissa kyse oli käynnistetystä synnytyksestä, joka ei edennyt ja pitkän yrityksen päätteeksi sitten leikattiin ulos. Nyt päätös tulikin todella viime hetkellä, koska leikkaussalissa ilmeni, että kohtuni oli juuri repeämässä vanhan arven kohdalla ja siinä pullisteli enää pelkkä kalvo. Naistenklinikalla minulle sanottiin, että en missään tapauksessa saa enää tulla raskaaksi. Meillä on vielä yksi blasto klinikalla pakkasessa, ja olin ajatellut että haluaisin kokeilla sen vielä siirrettäväksi, tulee mitä tulee, ja sitten homma olisi siinä (2 lasta on enemmän kuin olisi uskaltanut toivoa näin yli nelikymppisenä - täytän ensi vuonna jo 45). Siinä mielessä kyllä kirpaisi tämä totaalikielto. No, kävin alkusyksystä vielä juttelemassa oman lääkärini kanssa (Eero Dextrassa), ja hän oli sitä mieltä että kohtuarven ongelma oli syntynyt rajusta, pitkittyneestä käynnistysyrityksestä. Minuunhan pumpattiin oksitosiinia hurjilla annoksilla. Hänen mielestään käynnistyksen aikana olisi pitänyt ultralla seurata, miten kohtuarpi sen kestää. Ennen synnytystä se oli hyvännäköinen kaikissa ultrissa. Hän sanoi, että ensi kesänä voisi ultralla katsoa, miltä arpi näyttää, ja jos se on hyvin parantunut ja paksuutta on, niin kyllä alkion voi silloin siirtää. Hän kertoi, että periaatteessa jopa olisi mahdollista tehdä pieni leikkaus, jossa huono, ohut arpi poistetaan ja ommellaan taas yhteen, mutta enpä taida tällaiseen lähteä, kun 2 lasta kuitenkin on saatu, mikä on ollut se alkuperäinen haave.

Nyt siis on vielä se teoreettinen, erittäin pieni mahdollisuus kolmanteen. Se on todella pieni, koska tässä iässä yksittäisen alkionsiirron onnistumistodennäköisyydet ovat vähäiset, ja tämä alkio on 7 päivän blasto, enkä tiedä olisiko sen vuoksi vieläkin huonompi mahdollisuus onnistumiseen kuin 5 päivän blastolla. Siksi toivon, etten itseltäni salaa pääse innostumaan liikaa vaan pystyn ottamaan tämän ihan iisisti, tuli mitä tuli. Ja voihan tosiaan olla, ettei alkiota kuitenkaan voi käyttää, jos kohtu kesällä on huonon näköinen.

Nytpä innostuin tuosta aiheesta kirjoittamaan pitkästi. En sitä tosiaan normaalisti tässä arjessani tällä hetkellä paljon mieti, mutta varmaan teille tuli kirjoitettua, kun ei muille ihmisille tällaisista tule puhuttua ollenkaan.

Vauva heräilee edelleen useaan kertaan öisin syömään, mutta tilanne on silti hyvä verrattuna ihan alkuaikoihin. Ekat pari kk hän ei käynyt rauhassa nukkumaan syöttöjen jälkeen, vaan itkeskeli ja vääntelehti, ja syötön jälkeen meni aina lähes tunti aktiiviseen nukuttamiseen. Nykyään riittää yleensä kun laskee hänet rauhallisesti ja varovasti alas, kun hän on rinnalle nukahtanut.

Olisi kuitenkin ihana taas jossain vaiheessa päästä nukkumaan kerralla enemmän kuin pari-kolme tuntia. Vauva on vielä pelkällä rintamaidolla, joten varmaankin sen takia tarve syödä on yötä päivää. Vuodenvaihteen jälkeen olen ajatellut aloittavani kiinteät.

Nyt kello on niin hurjan paljon, että pakko lopettaa tähän. Ihanaa joulun aikaa kaikille!

 

@Mandala joo päästiin kotiin yöt kuulostaa kyllä teillä siltä että ois mahtavaa jos tyttö siirtyis omaan sänkyyn peppuroimaan. Määhän oon ollu semmonen lapsi joka ei pulloa oo huolinu eikä äiti meinannu imetystä saada loppumaan millään keinolla mutta jos lohduttaa niin en mää enää tissiä oo syöny vuosikymmeniin et kyllä se joskus loppuu.

@Katti75 Tervetuloa joukkoon. Hurja oli kyllä tuo sun synnytys. Itse vaikka olen toki paljon nuorempi niin hirvittää miten arpi kestää JOS joskus "vahinko" kävis. (itse olen tällä hetkellä edelleen vahvasti sitä mieltä että hoitoihin ei lähdetä enää)

Mää taas haaveilen että pääsen nukkumaan vauvan kanssa. Viikko vielä täysi yöhoito. Osastolla olin pari yötä typyn kans. Siis ekaa kertaa sain nukkua kahdestaan koko yön hänen kanssaan

Joulu herkistää, etenki nähä joululaulun sanat, muistan kuinka vuosi sitten tätä kuuntelin. Onneksi sillon ei vielä tiennyt tulevasta.

Taas tultiin jouluun ja riemuita saa.
Vuosi on mennyt, käy uusi oven taa.
Näin pääsimme jouluun, on valkea maa,
Vaan ystävät rakkaat, on toivottavaa,
Että jouluilon jälkeen vielä ilota voi
Ja tulevat päivät veis pelkomme pois.
Näin pääsimme jouluun, on valkea maa,
Vaan vielä niin paljon on toivottavaa.
Me pääsimme jouluun - se takaako sen,
Että maailma kerran ois onnellinen?
Jos jouluilon jälkeen vielä ilota voi,
Ei parempaa lahjaa nyt toivoa vois.

Hyvää Joulua

 

Toivottavasti kaikki täällä on viettäneet oikein mukavan, tunnelmallisen ja leppoisan joulun!

@-dino- onpas mahtavaa että pääsitte trakarista eroon! Mäkin olen sun kirjoituksiasi lukiessa aina ihaillut positiivisuuttasi ja jaksamistasi kaikkien vaikeuksien keskellä, aivan mahtava asenne kyllä!

@Mandala voi ei noi teidän katkonaiset yöt, toi on kyllä raskasta. Unikoulua kannattaa varmasti harkita, jos homma ei muuten tunnu korjaantuvan. Monesti se tuo avun aika nopeastikin, kun vaan jaksaa ne muutamat ekat yöt tsempata. Ja jos mies voi ottaa osittain vetovastuun niin aina parempi, siinä mielessä loma-aikoina on helpointa. Mehän pidettiin unikoulu tassuttelumenetelmällä kun poika oli noin 7 kk vanha, siihen asti oli heräillyt öisin parin tunnin välein koko ikänsä. Mä päätin jonkun kellonajan x, jota ennen en tissiä antanut, ja sitten viikkojen kuluessa vähän kerrallaan myöhäistin ekaa tissittelyä. Meillä homma toimi ihan hyvin niin, vaikka tiedän että jotkut kannattaa enemmän kerrasta poikki -tyyliä. Oli miten oli, meidän entinen yöheräilijä on noin 11 kuukauden iästä saakka nukkunut yöt läpeensä - kipeänä ollessaan saattaa toki heräillä mut muuten ani harvoin. Tämä siis positiivisena esimerkkinä, että kyllä tiheästi heräilevästä vauvastakin voi kuoriutua hyvin nukkuva taapero!

Niin ja pinnikseen siirtoa suosittelen minäkin kokeilemaan. Eihän sitä tiedä, vaikka se rauhoittaisi vauvankin unia, kun ei ole ihan kiinni toisessa ja maito nenään tuoksumassa…? Mäkin muuten stressasin imetyksen lopetusta ihan samalla lailla etukäteen,mut kyllä se luultavasti onnistuu ajallaan ihan omalla painollaan!

@Siida lle myös tsemppiä yöheräilyihin, kuulostaa rankalta. Jospa pojan siirto omaan pinnikseen nyt parantaisi tilannetta ja tytönkin heräilyvaihe menisi itsestään ohi. Toivottavasti pääsitte terveinä ja hyvävoimaisina reissuun – joulu Lapissa kuulostaa aivan ihanalle. <3

@Katti75 olipas kiva kuulla pitkästä aikaa teidänkin kuulumisia! Tuo on mullekin tuttu tunne, että kynnys kirjoitteluun nousee korkeaksi, kun ei pitkään aikaan pääse kirjoittamaan ja tuntuu että kommentoitavaa olis niin paljon. Mut eipä siitä kannata paineita ottaa, ja ihan pikaisiakin kuulumisia on aina kiva lukea.

Voin hyvin kuvitella, että arki kahden noin pienen kanssa on melkoista haipakkaa! Meilläkin reilu 2-vee on vielä täysin vaipoissa eikä muutenkaan kovin omatoiminen, joten tuntuu että jo yksin hänen kanssaan touhuaminen on ihan kokopäivätyötä. Nykyisin ymmärrän ihan eri tavalla nostaa hattua ihmisille, joiden lapsilla on pieni ikäero.

Tosi kiva kuulla, että uuteen alkionsiirtoon on vielä mahdollisuudet olemassa. Varmasti kurjin tilanne olisi juuri se, ettei pääse edes yrittämään, olipa lopputulos sitten mikä hyvänsä.

Meillä on takana pitkä sairasteluputki, joka on nyt joulunpyhinä alkanut vihdoin helpottaa. Pojalla on vuotanut nenä non-stoppina varmaan pari kuukautta, ja joulunalusviikolla oli parina päivänä kuumettakin. Päiväunivaikeuksista taisin täällä jo aiemmin mainita, ja ne on ikävä kyllä jatkuneet. Viimeisen kuukauden aikana poika on vain muutamia kertoja nukahtanut päikkäreille kotona (päiväkodissa ilmeisesti nukkuu useimmiten). Ja jos sattuukin joskus nukahtamaan, niin iltaunille meno vaikeutuu huomattavasti, joten unen tarve on selvästi vähentynyt.

Jos vielä vali-vali-linjalla jatkan, niin rattailla kulkeminen on myös muuttunut hankalammaksi viime aikoina. Esim. kauppareissuilla poitsu ei millään malttaisi istua aloillaan, mutta jos pääsee pois rattaista niin säntäilee päättömästi ympäriinsä ja kahmii tavarat alas hyllyiltä, joten sekään ei oikein vetele. No, pieniä ongelmiahan nämä loppupeleissä ovat, mutta vaikuttavat kyllä arjen sujumiseen jonkun verran.

Muutoin poika on kyllä aivan hurmaava pakkaus, jonka touhuja on ihanaa, hauskaa ja liikistä seurata!

Roxanne ja ikiliikkuja 2 vee

 

Hiljaista täällä näköjään muidenkin osalta.. Itse en vaan millään kerkii tehdä mitään hyvä jos suihkuun pikana pari kertaa viikossa.. Kun tämä jo kohta 3kk vie kaiken ajan.. vaikka nyt jo reilun kk mennyt paljon paljon paremmin, mutta ei kyllä edelleenkään nuku päivisin muuten kun liikeessä, tai nukahtaa syliin ja siitä jos saa sänkyyn niin max n. 10min kun herää.. parhaillaan menee siis 12h tollasilla mini pätkillä.. ja muutenkaan ei kauheesti viihdy edelleenkään esim. leikkimatolla tai sitterissä tai missään.. ja noh, omaakin "vikaa" kun jos joskus vaikka viihtys niin mulle tulee huono omatunto kun toinen "ihan yksin" vaikka sellasessa koliikki keinussa vemputtaa olkkarissa joka keittiön kaa vähän niinkun samaa tilaa, on näköyhteys.. niin saatan mennä syömään lähemmäks enkä pöydän ääressä Ja siis olishan mummot hoitamassa vaikka kuinka mutta kun en halua sitäkään jonnin joutavien asioiden takia.. olin vaan kuvitellut et vauvat nukkus ja sit kerkiis vaikka joskus neuloa tai silittää tai jotain sillä välin kun toinen unilla.. "yö unillekin" saa aikasintaa joskus puolita öin mutta joskus vasta kahdelta.. sit saattaa sen 3-4h nukkua sängyssä, joskus jopa saanut takaisin, mutta yleensä nukahdetaan nojatuoliin syönnillä yhdessä, mutta hyvä siinäkin on nukkua.. Hää päätti 7vk sena pyörähtää vatsalta selälle ja 11vk selältä vatsalle.. Rota saatiin viikko sitten niin en tiiä onko siitä mut vähän ehkä nyt paripäivää maha ollut kipeempi taas.. nyt laitoin pitkästä aikaa rintareppuun... mutta nyt herääkin.. eli moi..

 

On kyl taas tullut luettua täällä mutta ei oo saanut aikaiseksi kirjottaa kun tuntuu että vaan valittaa koko ajan täällä
Mahtavaa uutta vuotta kaikille meillä meni railakkaasti kaveripariskunnan perheen kera tässä meillä kuten muutama vuosi jo tehty. Ihanaa seurata lasten (3,5v, 4,5v, 8v) touhuja ja iloista kiljuntaa

@Roxanne voi eiiii mä muistan noi ajat kun kykyä menemiseen ja tekemiseen on, mutta ohjeiden ja kieltojen kuuntelu/ymmärrys/kiinnostus on minimaalista ootko kokeillut kaupassa antaa hänen työntää lasten ostoskärryjä? Meillä hyllyjen tavaroiden lääppiminen vähän rauhoittui sillä, mutta toisaalta sitten sai varoa ettei työnnä ketään muuta ihmistä päin
Onneksi sairastelut takanapäin, toivottavasti edelleen. Toi nenän vuotaminen on kyl jotenkin vaan vakio tarhaelämässä. Nythän on kai aikuisillakin ollut jotain viikkotolkulla jatkuvaa flunssaa ugh. Mä oon vetänyt itse tehtyä inkivääri/kurkuma/sitruuna/hunaja-shottia päivittäin jo kuukausia enkä ole nuhaa saanut oikeasti edes siinä missä muut on ollut on-off koko ajan jossain, vauvalla yksi semi-flunssa myös. En tiedä auttaako se vai onko vaan tsägää.
Esikoisella toinen korvatulehdus kuukauden sisään ja nielutulehdus tuli toisen kanssa samaan aikaan, oli vaikea syödä kun kurkku ehti yhdeksi illaksi ennen antibiootin vaikutusta niin kipeäksi ettei jäätelö edes maistunut kokonaan

@Domi wau hänellä on motoriikka hallussa! Saattaapi lähteä aikaisin liikkeelle kun. Ja onpa vähäuninen teidän vauveli! Eikös @marrasmai n lapsukainen ollut pienenä myös aika sama? Mulla kaverilla myös liikkuvissa vaunuissa nukkuva ja yöt tissillä asuva niin rankkaahan se on meidän huonon yönukkujan kanssa hyvä puoli on päiväunet. Tullutkin paljon nukuttua hänen kanssaan päikkyjä viime kuukausina.
Mutta jotkut vauvat taitaa vaan olla vähäunisia eikä sille taida mahtaa mitään. Mutta salee niitäkään sitten ei teini-iässä saa sängystä millään

Liityin facebookissa Muksuperheen Uni - ryhmään missä ihmiset kyselee neuvoa uniongelmiin. Jotenkin sitä lukiessa tulee sellanen fiilis, että pitäis jo unikouluttaa, muokata, säätää meidän tytön yöunien kanssa kun kaikki jo tyyliin 5kk ikäisiä unikouluttaa. Ett ollaanpa me tyhmiä kun eletään kuin elopellossa yöt. Mutta toisaalta fiilis, etten olisi valmis luopumaan vauvan läheisyydestä ja helppoudesta nukuttaa kainaloon vain koska jo kuuluisi nukahtaa itsenäisesti ja sitä ja tätä, enkä varsinkaan halua luopua meidän ihanista päiväunista mitkä nukutaan ihan kiinni toisistamme ja herätään iloisina. Kokeilin eilen tassutella uneen tissin jälkeen kun jäi ilakoimaan. Pieni tyyny meidän välissä tassuttelin, nukahti kitinän jälkeen joo mutta heräsi itkemään kun lähdin huoneesta ja ei nukahtanut millään muutakuin lisätissillä ja kainaloon pääsyllä, piti taas paidasta oikein kiinni tiukasti. Kokeilinhan mä myös pinnasänkyä parina yönä, mutta en jaksanut sitä tunnin välein heräilyä sen kanssa, joten otin aamuyöstä viereen. Hyvä tieto on, että saan nukahtamaan pinnasänkyyn päivällä yöllä ilman hurjaa itkua, mutta vauva taitaa olla läheisriippuvainen niin pinnasänky ei meitä auta heti ainakaan. Ei hän aina tule kuitenkaan olemaan kiinni meissä niin olkoon sitten nyt
Tytöllä ollut myös päivälakkoilua tissistä kun ei iso tyttö enää ehdi tissillä asua kun on maailmassa niin paljon nähtävää , Max 3krt päivässä syönyt, niin syököön sitten öisin ne muutamat kerrat, että täyttyy tämän ikäisen vaatimukset maidon suhteen. Ne muut kuin tissiheräilyt olisi vaan kiva saada pois eikä unipätkien pidentyminen milläänlailla haittaisi edelleen tietty takaraivossa kolkuttaa tieto, että vaikka typykällä ei kiire näytä olevan just nyt, niin jossain vaiheessa alkaa liikkumaan ja sänky on vaarallinen.

Hän on kohta jo 8,5kk eikä eteenpäin ole menossa minnekään. En tiedä onko se siitä kun hänellä on useimmiten siellä lattialla esikoisesta seuraa niin ei "tarvi" pyrkiä eteenpäin vai onko vaan niin ettei häntä yksinkertaisesti kiinnosta esikoinen konttasi tämän ikäisenä (jätti ryöminnän välistä) ja pian nousi tukea vasten seisomaan. Ei näin toisen lapsen kanssa jaksa murehtia asiaa niinku varmaan olisi miettinyt jos esikoinen kyseessä. Liikkuu sitten kun hän haluaa.

 

Moikka kaikki!

@Domi tsemppiä! Meillä samaa unien suhteen ja luovutinkin jo kauan sitten. Eli nukutan suosiolla vain vaunuihin tai syliin, enkä edes yritä siirtää sylistä minnekään. Kädet jää ehkä vapaaksi, jos on imetystyyny hyvin, eli voi siinä parhaimmillaan jopa tehdä läppärillä perät töitä Yleensä kattelen kyllä valkokangasta... Tosinaan tyttö saattaa nukkua vaunuissa vielä sisälläkin, sitten ehtii vähän keittiöhommia tai jotain muuta, mutta aika usein herää 10min sisällä sisään tulosta. Edes illalla ei ole "omaa aikaa", kun nyt on ollut hyvin herkkää heräämistä 21-23 välillä eli vieressä saa olla ettei havahdu kokonaan hereille ja piristy liikaa. Yleensä havahtuessaan pyörähtää heti ympäri ja on pirteä. Eli pitää äkkiä tainnuttaa uudelleen.

Ja @Mandala samoja mietteitä unikouluasioista ollut täälläkin. Kohta tyttö on 6kk, ja kai "pitäisi" unikouluttaa. Mutta oikeastaan tuo äsken kuvattu ei mua erityisemmin haittaa. Musta on ihan kiva (tai siis ihanaa!) olla vauvan lähellä, ja ajatus vauvasta jossain kaukana omassa sängyssä on yksinkertaisesti kamala! En siis aio unikouluttaa, ellei mene ihan mahdottomaksi jostain syystä. Toistaiseksi meillä on tämä puoli vuotta nukuttu hyvin samalla tapaa. Vierekkäin (se sivuvaunupeti) ja syöden pari-kolme kertaa. Ja nukutaan aamulla pitkään. Toistaiseksi myös sänky on turvallinen, kun liikkuminen vähäistä eikä pitkään aikaan nopeasti pääse minnekään. Ja sama myös yösyönnin kanssa - hyvä että syö, kun meilläkin on maidon päiväsyönti vähentynyt paljon sekä kiinteiden vuoksi että siksi et ei malta enää olla niin rinnalla, etenkään jos veli on kotona. Veli on niin kauheen hauska! Käkättää heti kun näkee veljen naaman! <3

jaaha nyt ei leikkimatto enää kiinnosta... lisää myöhemmin!

 

Oon kuunnellu paljon yhtä vanhemmuus-podcastia, ja siellä mainittiin että unikouluissa on se huono puoli että usein se auttaa vain sen vaiheen ajan. Kunnes taas tulee uusi vaihe/kehitysloikka tms ja kaikki menee uusiksi. Meillä on nyt illat olleet aika hankalia, voi mennä melkein kymppiinkin että nukahtaa ja sit viimeistään 23.30 karjuu niin että otetaan meidän viereen. Siinäkin heräilee vielä parit kerrat, kunnes seiskan maissa herää kokonaan. Ihan alusta asti nukkunut erittäin huonosti eikä loppua näy... Omaa aikaa on tällä hetkellä työmatkat ruuhkabussissa ja työaika avokonttorissa. Töissä saa tosin sentään käydä yksin vessassa @Domi toivottavasti teillä kuitenkin helpottaisi piakkoin!

Töitä on ollut tosi paljon, ja vaikka joululoma oli ihana niin matkustusta oli tosi paljon, eikä levätä kyllä ehtinyt. Nyt oon ollu kyllä aikast poikki. Alkionsiirto suunnitteilla maaliskuulle mutta saa nähdä saadaanko aikataulut toimimaan.

 

@Domi sama juttu täällä, että tuntuu ettei mitään kerkiä. Meillä alkaa jo 6 kk lähestyä, mutta päiväunet on edelleen ihan satunnaisia pätkiä. Liikkuvissa vaunuissa nukkuu sikeästi (eikä nukahdettuaan herää vaikka vaunut olisi vähän aikaa paikoillaankin), mutta sisällä unipätkät päivällä on vain jotain max 30 min. Onpa vikkelä motorinen kehitys teillä! Meidän vauva sen sijaan näyttää ottavan isosiskosta mallia eikä pidä kiirettä, ei vielä käänny ympäri itse vaikka jo 6 kk alkaa lähestyä.

@Mandala , mullakin uniasiat paljon mielessä. Yöheräämisiä on useita, mutta vaihtelee - jos pari-kolme kertaa herää niin se on mulle ihan ok, mutta välillä on sellaista tunnin välein -meininkiä... En ole oikein tälle asialle mitään saanut vielä aikaiseksi. Mäkin oon liittynyt tuohon fb-ryhmään mutta en ole kovin aktiivisesti seurannut. Unikoulu ei ole vielä mun mielestä meillä ajankohtainen, kun vasta kiinteitä aloitellaan, täytyy miettiä sitten myöhemmin. Hyviä tapoja voisi toki ottaa käyttöön jo nyt, kuten yrittää vähentää uniassosiaatioita (imeminen - tissi tai tutti - on vahvin) ja ryhdistäytyä päivärytmin kanssa. Minäkin nukun edelleen vauvan vieressä, en ihan vielä halua siirtää pinnikseen.

@Roxanne , meidän 2 v 7 kk ei myöskään haluaisi istua rattaissa kaupassa (tai paljon muuallakaan paitsi jos on väsynyt). Isommissa kaupoissa hänet kyllä siellä pidän, kun ei siitä touhusta tule muuten yhtään mitään (ja välillä kyllä tuleekin huutoa), mutta meillä on ihan kodin lähellä pieni K-market, jossa joskus käydään täydennysostoksilla, siellä hän saa työnnellä pikkukärryjä, kun kauppa on hallittavan kokoinen ja yleensä aika hiljainen. Ne on ihan mukavia reissuja ja tyttö tykkää kun saa osallistua, työntää kärryjä tärkeänä ja yrittää nostella sieltä ostoksia hihnalle.

Esikoisella on kunnon uhmavaihe meneillään. Luulin että uhmaa oli jo syksyllä, mutta ei se ollut vielä mitään. Nyt saadaan itkupotkuraivareita melkein päivittäin, ja se on ihan uskomatonta millaiseen tilaan pieni ihminen voi itsensä saada. Onneksi kuitenkin suurimman osan ajasta hän on rauhallinen ja hyväntuulinen. Silloinkin tosin sanoo hyvin herkästi ihan periaatteessa "ei" kaikenlaisiin ehdotuksiin. Täytyy välillä olla kekseliäs, että saa hommat rullaamaan.

Vauva on nyt aloittanut maistelemaan kiinteitä pari viikkoa sitten, ja toistaiseksi mennyt mukavasti. Vielä on menty kasvis- ja hedelmäsoseilla, mutta lähipäivinä otan lihat mukaan. Häntä on aika palkitsevaa syöttää, koska on tosi innoissaan, hihkuu iloisena kun lusikka lähestyy. Toivottavasti jatkuu tällä tavalla. Nyt oon mennyt ihan sileillä soseilla, kun ei todellakaan osaa istua vielä itsenäisesti, sormiruokailut siis saavat vielä jonkin aikaa odottaa.

 

Kiva kuulla teistäkin @Katti75 ! Tuo uhma kuulostaa tutulta. Meillä alkoi joskus niin,että kaikkeen sanottiin ei, en halua. Ajateltiin että eihän tämä uhma nyt niin paha juttu ole kunnes sitten otti uuden kierroksen koneeseen ja ajoittain ennen niin iloinen ja innostunut poika on mököttävä ja kiukutteleva esiteini... Vauvan tulon jälkeen tuli lisää kierroksia. Itse en todellakaan omaa lehmän hermoja niin varsinkin itse pukemiseen liittyvä vääntö saa joskus minutkin menettämään malttini ja olen pyytänyt sitten rähjäämistä anteeksi On siis paljon opittavaa minullakin. Ollaan tässä 3veen jälkeen alettu puhumaan tunteista (hyviä lastenkirjoja löytyy tunnesäätelystä) ja yritetty itsekin antaa lapselle tila kokea kaikki tunteet eikä esim kieltää kiukuttelua vaan suoraan kokonaan. Nyt ovat tarhassa viettäneet tunneviikkoa ja puhuneet paljon tunteista niin siellä yhtenä kiukkuisena päivänä poika olikin osannut sanoa hoitajalleen että häntä kiukutti koska oli ehtinyt tulla nälkä ennen lounasta! Jotenkin tosi hienoa mun mielestä, helpottaa paljon tunnesäätelyä meillä molemmilla jos hän osaisi aina sanoa mikä suututtaa. Ollaan molemmat siis nopeasti syttyviä

@MaiMei meillä myös isoveikka on IHAN PARAS

@marrasmai joo varsinkin sitten unikoulut usein pitää tehdä uusiksi jos vauva tulee kipeäksi. Kuulostaa uuvuttavalta nyt siellä päässä onko helpotusta mitenkään näköpiirissä? Toivottavasti kuitenkin pääsette siirtoon.

Meillä esikoinen TAAS kipeänä, korva tosi kipeä ja 38 kuumetta. Joulukuun puolen välin jälkeen kolmas kerta mutta kukaan ei oikein voi sanoa onko erillisiä tulehduksia vai onko edes ehtinyt parantua välissä kun korvatulehdukset paranee muutenkin tosi hitaasti. Jokainen tulehdus kyllä tullut samaan aikaan kun joku tauti, nytkin yskii limaisesti.

Vauvan pari aivan kaameaa yötä saattoi liittyä uuden taidon opetteluun, hän alkoi nyt ryömimään kunpa nyt ei tulisi kipeäksi vaan kun oli jo nyt yksi yö minkä jälkeen miehen kanssa todettiin että ei ollut ihan täyttä eli jaksan vieläkin toivoa että unet vaan paranisi jotenkin semistiå itsekseen nyt on tissikin taas päivisin maistunut paremmin. On onneksi ollut iloinen tapaus muutenkin.

 

@Mandala sitä tosiaan pelkään että tyyliin puol vuotiaana kävelee ja meno on täysin päätöntä
Huomenna on mun plussaamisen vuosipäivä.. uskomatointa miten aika on mennyt nopeeta.. mutta muistan yhä sen tuntee mikä ei suinkaan ollut iloa ja riemua.. vaan suorastaan vihaa kun aattelin et maailman kaikkeus v*ttuilee kun tuli plussa kun hupina testasin et vuoto alkas kunnolla tuhruttelun jälkeen.. et on viallinen testi tai kemiallinen!!!! Kun ees ei siirtoakaan ollut ollut..
Yks asia kans muuten mikä on ihan huijausta, on tää et imettäessä laihtuu ihan huomaamatta, no ei piiip muuten lahdu (ei siis taas oo mikään maailman suurin ongelma mutta kohan välillä ärsyttää) kävin kaks viikkoo synnytyksen jälkeen ekan kerran vaa´alla ja sillon oli noin -10 ja jälkellä n. 5kg.. ja vaikka "imetän kahden edestä" (koska siis luovutus, joulukuussa vaikka pyhiä ja meinas tehä tissitulehduksenkin silleen et joku päivä hukkaan, niin yli 16 litraa luovutin!!!! ) Niin mulla ei oo kun ihan max 1 kilo lähtenyt nyt sit 3kk.. enkä mitenkään norsunlailla syö.. no 2kk meni kyllä aika paljon namuja, mutta nyt sitäkin tosi paljon vähentänyt ja useemman kerran viikkoon käyn 5-6km kävelyillä. Ei sillä jos se et ne kilot lähtee tarkottas maidon tulon loppumista (haluan imettää toki mah. pitkään, siis en mihinkään koulu ikään asti mutta you know..) niin toki ihrani vielä kannan muutoman kk mielellään, mutta jos ne ei lähe nyt niin tuskinpa vaan sit sen jälkeenkään, mutta joo tosiaan, hieman "pinnallinen ongelma".. Ihmetyyttää vaan vähän..
@Ramiina tais tuolla toisessa ketjussa jotain vauvakuumeesta mainita Itsellä ei sinällää vauvakuumetta, toki ihan tuskaista kun pikkusen vaatteet jää pieneksi jne. mutta en kyllä nyt ymmärrä miten sisarusta saisi vauvan kaa hoidettua.. (hatun nosta vaan kaikille ) Mutta siis huomaan ikävöiväni raskautta Se oli mulla jotenkin niiin ihanaa aikaa (kun aika on kullannut muistot kaikista peloista) mutta noin niinkun fyysisesti oli ihanaa.. Siis tokihan joskus olisi ehkä haaveissa se toinen jos vaan luoja suo.. mutta haluan kyllä myös että napero saa rauhassa olla se vauva, et ainakin se pari vuotta sais olla ikäero (hahaa seitsämän vuotta häntä vaan yritettiin, mutta jos se ihme tapahtuis et toinen olisikin helpompi). Eihän se tietty se toinen raskaus sit niin ihanaa aikaa välttämättä olisikaan ja synnytystä nyt en ihan hirveesti kaipaile.. mutta se taas ei kyllä vois kauheesti "pahemmin mennä". Eilen kyllä juili munasarjaa ja mietin onko ovis (tapahtuuko niitä imettäessä vaikkei vuotoa (tyhmä kysymys varmaan mutta)) Niin tuli se tuttu tunne että nyt "pitäis" yrittää ettei vaan mee hukkaan!!! Ei olla kylläkään "niihin hommiin" vieläkään? palattu.. poitsu toimii aika hyvänä ehkäisyny aina paikalla Ehkä pari kertaa itellä jopa käynyt mielessä että vois vaikka ajatella
Siis meidän poika kävi eilen nukkuu noin 23.00!!! Tähän asti aikasintaan saanut joskus puolen yön jälkeen yleisimmin lähempänä kahta!!! Ja nukkui puol kuuteen!!!! Ite toki jo pumppasin välillä.. sit nojatuolissa torkuttiin ja oli "openbar" ysiin ja nyt se on nukkunut jo tunnin sängyssä!!! WAAAT! Ikinä ei saa sänkyyn.. toissa yönäkin nukku pitkän pätkän mut se oli 1.40-8..

-Domi ja pikku herra 3kk 11p

 

On muuten noissa pakkauksen podeissa ihan huijaus kokoja.. ihan harmittaa kun se yks pikku raitanen on olevinaan 62-68 ja muistan et katoin jo sillon joskus et aika kapee on, mutta nyt sit vasta ekaa kertaa laitoin päälle niin menee just just pidemmillä neppareilla (jossain lindeksin podeissa menee viellä 56 jos on ne jatkot).. ja nyt just ottin toisen joka on kietasu ja keltasella pöllön ja nallen ym. päitä, niin tää kans olevinen 62-68 ni näyttää kyllä niin lyhkäseltä et näinkähän ees menee.. tää on kyllä leveempi kun se raita mut ei oo jatko neppareita.. harmillista..

 

@Domi Joo, ne pakkauksen vaatteet on ihan huijauskokoja, mutta mun mielestä paljon suurempia kuin kokolapussa. Meidän tyttö käyttää vielä 56, osa vaatteista on jo 62. Ei siis vaan pakkauksen vaatteista, vaan ihan kaikissa. Ihana pikkuneiti Esim. se pakkauksen vihreä raitabody on vielä liian iso

Mun vauvakuume johtuu varmaan siitä kun meidän prinsessa on oikeasti tosi helppo, kiltti ja ihana vauva. Olisi varmaan eri jos olisi ollut koliikkia tai muuten kiukkua. Meidän tyttö on aina iloinen ja aurinkoinen. Luojan kiitos Hän nukkuukin 10-12 tunnin yöunet, ei herää syömään itse, mä imetän hänet nukkuvana noin puoliltaöin kun menen sänkyyn, ja laitan hänet pinnasänkyyn. Aamulla 5-8 aikaan kuuluu pinniksestä höpöttelyä ja naureskelua (ei vielä kunnon naurua tule, mutta kuitenkin vähän ääntä josta tietää nauravan), ja kun menen häntä nostamaan hän on niin onnellinen neiti aurinkoinen Hän syö hyvin ja nukkuu hyvin Hän on nyt 6 pv saanut maistella soseita, iso tyttö Hän tykkää enemmän kasviksista, kuin esim. mangosta. Huomenna on 4kk neuvola, katsotaan mitä siellä sanotaan kun olen aloittanut soseet "omapäisesti". Jotkut kun on niin tarkkoja ettei saisi antaa muuta kuin maitoa 6kk asti. Mäkin halusin antaa pelkkää maitoa siihen asti, mutta en viitsi toista nälässä pitää, kun selkeästi tarvitsi jo muutakin.

-Ramiina ja päiväunilla oleva prinsessa (huomenna) 4kk

 

@Ramiina meillä se vihreä menee ehkä just just, alkaa vähän nafti olla mut tykäisin niin sellasesta limen vihreestä pojalle ja mitään ei löydy sen värisenä, niin varmaan sullon vielä kerran pari mutta siis paljonhan vaikuttaa lapsen ruumiinrakenne.. meillä raasu on perinyt molemmilta pers-jalkasuutta, eli on suhteessa pitkä selkäinen joka tietty just bodeissa vaikuttaa.. joten niissä ollaan siirtymässä mekin siihen 62, mutta housuissa saattaa mennä viel 50 kin jos on vaikka jotku veluripökät missä pitkä resori.. trikoiset "leggari"tyyppiset on sen verta kapeita ja lyhyt vyötäröisiä et ne ei enää mut, puolipotkaritkin vielä jokut 56 vähän pitkiä .. Mutta kato ihmeessä ne pakkauksen 62/68 kokoset koska esim se "lohenpunainen" näyttää miusta pienemmältä kun se vihree vaikka eiks se vihree ole 56 ja toi pun on 62/68.. ei olla käytetty mut laitoin hoitolaukkuun varavaatteeks ni katoin et näinköhän mahtuu.. Ite ainakin sillon vaan tyhmänä lajitteli koon mukaan mut nyt kun "silmä on harjaantunut" niin näkee heti kun ottaa jonkun "ison" käyttöön ekaa kertaa et ei hitto tää on pieni.. nyt sit moni jää varmaan tyyliin yhelle käytölle.. on muutenkin niin paljon just 62 saatu niin..
Meillä muuten syödään myös nyrkkejä ihan hullun lailla, ällö limassa koko ajan aijemmin pidin paljon tumppuja koska A: kynsienleikkuu ei vaan onnaa, kädet viuhtoo koko ajan ja jos jonkun olevinaan saat leikattuu, sinne laitaan jää kuitenkin sellanen oikein piikki! Nyt kyllä ostin toiset sakset missä ohkasempi ja kaareva terä, ne pakkauksen on ihan . Ja B: ne sormet ollut aina ihan jäiset.. (itellänikin on aina) mutta nyt ei voi laittaa tumppuja kun ne on sekunnissa märät.. myös sylkikuplia osataan tehdä Toivottavasti ei nyt ihan vielä hampaita kuitenkaan puskis..

 

@Domi Meillä taas toisinpäin, pitkät jalat ja lyhyet kädet (vartalo kai sitten ihan normi ), bodyt ja paidat voi hyvin olla 56, housut 62.
Meillä myös nyrkit suussa 24/7, oikein lussutus kuuluu Nyt oppinut viemään vaan sen iiiihan pienen peukkunsa suuhun Ja kädet aina myös ihan märät.
Ootko kokeillut leikata kynnet kun hän nukkuu? Mä leikkaan aina hänen nukkuessa. Joskus koitan hereillä ollessa, mutta hän vetelee käsiään ja viuhtoo niin paljon ettei siitä tule mitään.

 

Meillä onnistui (ja onnistuu vieläkin) kynsienleikkuu sylissä istuen ikkunan ääressä, kun saa katsella ohiajavia autoja ja ratikoita Tytön ensimmäinen sanakin oli auto

Sanoja onkin tullut hyvää tahtia lisää, jotain 25 tunnistettavaa taitaa nyt olla. Lisäksi käyttää sanaa ”pökkä” jonkinlaisena yleissanana tarkoittamaan vähän kaikkea, esim. kun maito on loppu tai joku lelu kadonnut Paras on kuitenkin ”oho(h)”, jota käyttää ahkerasti kun ”vahingossa” kaataa vesilasin tms

Kiukustuessaan menee sellaiseen hassuun mäkihyppääjä-asentoon, kädet taakse ja yläkroppa eteenpäin ja märisee naama punaisena ”hnnnngg”.