Alkionsiirroista plussanneiden vauvaketju vol 2

Pikaisesti vaan D-vitamiinista, että meillä annoin rela+D jotain valmistetta, ei tullut sen kummempaa oireilua vaikka etukäteen pelkäsin. Annoin kyllä ekaksi 1 tipan ja lisäsin sinne 5 tippaan monen viikon kuluessa.
Mutta vastikään facessa tuli vastaan joku D sumutevalmiste mistä tyyliin kaikki sanoivat ettei ollut käynyt vauvan mahalle.
 
@kettuperhe, toivottavasti teillä pikkuisen masuvaivat helpottaa! Meillä on ollut alusta asti käytössä Super-D-tipat. Valittiin ne ihan annostelun helppouden takia, niitä kun tarvii antaa vain 1 päivässä. Järkeilin myös, että jos se tipoissa mukana oleva öljy aiheuttais oireita, niin noissahan sitä on suhteessa paljon vähemmän kuin niissä tipoissa, joita pitää antaa 5-10. Meillä ei siis tullut noista oireita, mutta taitaa olla aika yksilöllistä se, mikä sopii kellekin.
 
@Roxanne voi miten kutkuttavaa, sulla on sitten kyytiläinen nyt matkassa :love: Miten meni siirto? Oliko niin että tää on teidän viimeinen alkio? (pahoittelen jos muistan väärin) Mua kiinnosti kovasti tuo sun selitys, ehkä se vähän tosiaan menee ot:ksi mutta ei haitanne ketään jos aihetta vähän sivuat:) Mä oon tosi huono sanomaan noista oviksen ajoituksista mitään, mulle tehty vaan täyslääkkeellinen Pas.

@kettuperhe me aloitettiin neuvolasta saadulla Minisun-D- vitamiinilla (öljypohjainen), mutta masuvaivaa oli meillä myös siinä 2-3vkon iässä ja vaihdettiin myös vesipohjaiseen Jekovitiin. Ne vaivat sitten kyllä helpotti. Nykyään käytössä Rela+D.

Edelleen, mun kaveri on neuvolan th ja sanoi, että monilla vauvoilla on ihan muunkin kehityksen takia paljon itkuisuutta tuossa parin viikon iässä. Ne vaan usein laitetaan D-vitskun piikkiin, kun ajoitus on juuri samaan aikaan. No mene ja tiedä mikä on totta, mutta meille Jekovit sopi hyvin. Tuo annoksen kasvattaminen pikkuhiljaa on kuulemma hyvä keino. Me saatiin myös ohje että 1 tippa 1 päivää, 2 tippaa 2 päivää, 3 tippaa 3 päivää jne. Varmaan tosi yksilöllistä tosiaan, mikä sopii. Tsemppiä! Onko alku muuten sujunut hyvin? :)

Mitä muuten kuuluu @mavli, miten teillä hommat on edenneet?

MyMa ja poju pian 11 kk
 
Jee @Roxanne täällä sormet ja varpaat ristissä :love:(y)

@MyMa mahtavaa että sun mies pystyy jäämään kotiin pidemmäksi aikaa (y) meilläkin olisi voinut jäädä mielellään, mutta hänen palkkansa on sen verran kovempi mun palkkaan verrattuna, ettei viitsitty alkaa kituuttamaan enää enempää kuin mitä mun ollessa kotihoidontuella. Ja onnea työnhakuun!

Meille ei kuulu mitään erityisempää, sairastelua edelleen mutta minkäs teet. Tämän viikon saldona tänään oltu tarhassa, huomenna jäätävä taas himaan kun kuume nousi uudelleen. Varmaan mennyt korviin vaikka alkuviikosta tarkistettiin että oli kunnossa. Kesä tule jo! :notworthy:
Harmi kun just noin hyvät lumimäärät ja toinen ihan innoissaan lumileikeistä. Noh ei ne lumet varmaan mihinkään karkaa vähään aikaan.
 
Voi miten jännää @Roxanne! Tottakai mun mielestä voi puhua, se kun on tällä hetkellä osa teidän arkea :) Sormet ristiin että hän tarttuisi matkaan!

@kettuperhe onnea pienestä ja tervetuloa mukaan! :) Hyviä vinkkejä olitkin jo saanut vitamiinien suhteen. Meillä on käytössä d-vitamiinin rinnalla rela-tipat myös, Taysissa aloittavat ne kaikille keskosille niin ollaan jatkettu vielä kotonakin.

@Mandala siitä talvi on kyllä niin ikävää aikaa että koko ajan on jonkin asteista flunssaa tarjolla joka suunnassa. Muista taudeista puhumattakaan. Pikaista paranemista sinne.

@MyMa onpa kiva kun mies jää kotiin, en oo vielä yhdenkään miehen kuullut katuneen sitä päätöstä. :) Meilläkin mä palaan töihin keväällä ja mies jää nuoremman kanssa kotiin. Vanhempi poika on osan viikosta päiväkodissa.

Me käytiin tällä viikolla kolmen päivän tutkimusreissulla Helsingissä pojan kanssa. Ultria, ct-kuvia ja tähystys, tuloksena harvinainen keuhkosairaus ja hieman lisää tutkimuksia. Kirurgi sanoi korjaavan leikkauksen olevan niin iso, ettei siihen tällä hetkellä ole riittäviä perusteita. Keuhkolääkäri halusi kuitenkin vielä ainakin nuo lisätutkimukset. Sairaus on niin harvinainen että en löydä siitä juuri mitään tietoja saatika sitten että löytäisi kokemuksia siitä, miten etenkin lapset ovat tämän kanssa tulleet toimeen. Hyvänä asiana on se että suurimmalla osalla lapsista vaiva helpottuu tai jopa poistuu kasvun myötä. Tottakai sitä toivon, mutten uskaltaisi pelata rahojani sen puolesta. Sen verran paljon on edustettu erilaisissa prosentuaalisissa vähemmistöissä viime vuosina. Tärkeää on nyt se että kaikki sujui hyvin ja jätkän pätkä päätti kotiutumisen kunniaksi lähteä ryömimään. <3

mavli ja pikku J 9,5kk (ki 7kk)
 
@mavli Hui sentään minkä kuuloinen diagnoosi! Kaikkea sitä voi tulla vastaan, harmi että lisää huolta teille kun muutenkin rankka alku :unsure: voimia kovasti asian käsittelyyn, toivotaan että menisi parhain päin!
Mutta onnea myös ryömimisen aloituksesta :love:
 
Voi @mavli kylläpäs teitä nyt koetellaan :unsure: Tosi kurja kuulla, että löytyi vielä tuommoinenkin, harvinainen sairaus. Varmaan ihan itsestään selvä juttu jo mutta sanon silti, että oot varmaan katsonut englanninkielisiltä sivuilta myös? @kiuski n lapsellahan kans oli harvinaisempi diagnoosi, varmaan tuntuu orvolta jos tietoa saati vertaistukea on hankala löytää :eek: Täällä tietysti yleisesti tsempataan, mitä pystytään :love: Mutta mahtavaa, että siellä jo ryömitään! Ne on aina isoja virstanpylväitä kaikki :)

Niin ja vielä tosiaan, että mun miehen kotiin jääminen on munkin mielestä tosi kiva ja hyvä juttu. Sisäinen feministi myös piti tätä melko itsestäänselvyytenä, ja mies on ihan innoissaan myös! Sanoi että vähän kuin vuorotteluvapaalle jäisi :D Meilläkin hieman on palkkaeroa, mutta päätettiin silti näin. Ja hänellä tosi joustava työpaikkakin. Toivottavasti mä vältyn sitten pojan pahimmalta uhmalta, ja se osuisi miehen kotonaolon aikaan ;)

MyMa ja hampaita tekevä itkumonsteri 11 kk
 
Kiitos myötätunnosta @Mandala ja @MyMa! :love: Olen tosiaan kahlannut nettiä läpi sekä suomeksi että englanniksi, osittain jopa ruotsiksikin. Tosin siinä omat taidot loppuu aika nopeasti. :D Eilen onnistuin löytämään jonkin englanninkielisen sivuston toisesta sairaudesta, siellä sivuttiin hieman myös tätä meidän ongelmaa. Alkaa tuntuun niin harvinaiselta että se mustaa huumoria puhuva puoleni haluais tietää kuinka harvinainen tämä on, jotta tiedettäisiin millainen lottopotti saatiin! :LOL::rolleyes:

Tiedättekö kun kokonaisuutena pohtii tätä viimeistä 10 kuukautta ja mitä sen aikana on kokenut, nähnyt ja kuullut (eli välillä ne muidenkin ongelmat vaikka kuinka yrittikin sulkea silmänsä ja korvansa), niin kyllä itsesuojeluvaisto väkisin huutelee että ei todellakaan ikinä enää uutta raskautta tai vauvaa. Ja samalla siellä pakkasessa on ne meidän kolme pientä alkiota. Onneksi ne vielä viihtyvät siellä tovin ja missään mielessä ei ole kiire tehdä ratkaisuja sen asian suhteen. :)

Tulipas avauduttua kerrankin, mutta jos jotain muutakin.. Miten ootte tehneet itse karkeammat soseet vauvalle? Nyt viimeksi tein sauvasekottimen sijasta vatkaimella, mutta aika mössöä silläkin saa.. Tosin riippuu varmasti paljon käytetyistä raaka-aineistakin, nyt laitoin vain kasviksia ja perunaa. Itse tykkään tehdä sen verran kerralla että siitä saa pakkaseenkin useamman aterian, ettei koko ajan tarvitsisi niitä tehdä.
 
@MyMa piti noista hampaista vielä.. Onko teillä jokainen hammas tehty itkun ja kiukun kera? Juuri mietin että meillä esikoinen taisi suurimmin kipuilla ensimmäistä hammasta ja poskihampaita, muut tuli aika helposti. Oot varmaan kokeillut antaa Panadolia, meillä se auttoi hyvin hammaskipuiluun. :)
 
Tervetuloa @kettuperhe ja onnea pienestä!:love: Miten teillä on alku lähtenyt käyntiin? Voi että toinen on niiiiiiin pieni! Ihanaa :love:

@Roxanne Jotenkin tosi kutkuttavaa ja ihanaa, siellä voi kasvaa jo hyvää tahtia joku pikkutyyppi :love: Vaikka jokaisella meillä nyt niitä negatestejä ollutkin, niin silti jotenkin ihanan toiveikas fiilis aina ennen kuin sen testin tekee. Pidän peukkuja että sieltä se plussa pärähtää! Eikä mua ainakaan haittaa vaikka täällä niistä juttelee, tottakai!:love:

@mavli Voi että tulipa sinne huonoja uutisia :unsure: Hyvää kyllä se, että voi parantua kun ikää tulee lisää, mutta pystyn samaistumaan tuohon prosentuaaliseen epäonneen täysin ja siihen ettei tahdo elää sen varassa! Kun sitä ei nyt leikata niin miten sitä hoidetaan? Toivottavasti löydät vertaistukea, itsellä se ainakin ollut todella iso voimavara!

Ja niistä soseista, mä olen alkanut ihan vaan haarukalla muussaamaan. Jää mukavasti suutuntumaa, mutta hyvin menee pojalla alas eikä tule sellaista kakomisrefleksiä. Vähän pelkään vielä täysin sormiruokailla niin jotenkin tämä tuntuu nyt hyvältä toistaiseksi :)

@MyMa Ihanaa kun mies jää kotiin! Mä en jotenkin osais kuvitella samaa meidän talouteen kun tuo ukko on välillä sellanen jyyrä. Itse tyrkytin itteäni jo töihin, tekemään vuoron siellä ja täällä. Jotenkin olisi kiva vaan välillä seisoskella ja puhua aikuisille :ROFLMAO:

Ja sitten ne meidän kuulumiset. Selvittiin siis terveinä ja päästiin leikkaukseen. Oli kyllä niin hirveetä kun vaan voi. En nukkunut edeltävänä yönä yhtään vaan itkeä vollotin. Vaikka tiesin että ei se sinne kuole, mutta jotenkin teki niin tuskaa kun pieni joutui niin isoon leikkaukseen. Päästiin onneksi heti katsomaan poikaa kun se teholle palautettiin. Pari päivää meni siinä johtohelvetin seassa ja pumppaushuoneen välissä kun toinen niin kipeä ettei sitä edes syliin saanut. Päästiin ihan aikataulussa onneksi kotiin ja paraneminen alkoikin siitä. Viikko leikkauksesta ei ollut enää mistään mitään tietoakaan! Kipulääkkeitä tosin meni kotonakin vielä tovin, mutta poika jaksoi olla rinnalla, olla lattialla, kääntyili ympäri ja leikki leluilla jne. Aivan uskomatonta miten nopeasti pienet paranee! Nyt meillä on muistona vaan tommonen komea arpi. Lähes 70 tikkiä sain kun laskin :whistle: Tosiaan jos vuodessa syntyy 60lasta joilla tämä sama vaiva on niin melkoinen jackpot että voitettiin tässäkin kaiken muun lisäksi. Toivottavasti ei kuuluta niihin muutamaan ketkä joutuu vielä jossain vaiheessa korjausleikkaukseen.

Kiuski ja poika 6kk ja jotain. Ehkä jotain viikkoja päälle. Mikä päivä nyt on? :ROFLMAO:
 
  • Tykkää
Reactions: Roxanne
@mavli Täällä kyllä on monella ollut tuota (ihan oikeutettua) ajatusta, että miksi vielä tulee jotain "ekstra" kuraa niskaan, kun tämä pelkkä lapsettomuuskin olisi ollut ihan tarpeeksi. Ja tälläkin palstalla on ollut useita, joilla on ihan oikeasti ISOJA ongelmia terveyden kanssa ja jopa sitä hengestä kamppailua... Ehkä täällä tulee toisaalta kerrottua niin avoimesti (ja anonyymina :rolleyes:) asioitaan, joskus mietin että eihän sitä tiedä mitä vaikka työkavereilla kotona oikein tapahtuu. Että siis kyllä vaan kummallisista asioista ihmiset lopulta jotenkin selviää. Vaikka eihän sitä oikein vaihtoehtoakaan ole o_O

Niin ja kysyit Mavli noista hampaista vielä, niin meillä ei kyllä kaikkia hampaita ole millään suurella tuskalla kasvatettu. Jotkut tulleet ihan puolihuomaamatta. Nyt vaan tulee kaksi kerralla, ja kovasti on pidellyt kättä suussa eikä anna harjata kunnolla. Että vähän miten ja kuten tilanteesta riippuen. Pari kertaa on annettu Panadolia, toisaalta nää pahimmat itkut hampaiden vuoksi ei ikinä oo kestäny kuin muutaman illan :)

Soseet teen kans haarukalla. Keitän kattilallisen kaikkia rehuja ja siitä sitten muutamana päivänä otan lautaselle ja aina juuri sylömään ryhtyessä muussaan ja lämmitän. Ennen tein valmiiksi pakkaseen asti mutta nyt vähän miten sattuu. Meillä enimmäkseen sormiruokaillaan kyllä nykyään, mutta jotain sössöä syötänkin aina.

@kiuski kiva kun kirjoittelit, täällä jo mietin että miten jaksatte, kun oot pitänyt sometaukoa :D Kyllä tuo teidänkin leikkausreissu on varmasti ollut aivan järkyttävä henkinen inferno. Onneksi se on nyt ohi ja poju voi hyvin, ihanaa! :love: Sairaalaelämä on kyllä niinkuin jossain kuplassa olisi. Mulla ei siitä kovin paljoa tosin ole kokemusta, mutta kun synnyttämästäkin tuli niin olin ihan että what, vieläkö bussit kulkee ja ihmiset menee töihin muina maunoina, ihmeellistä tämä arki :ROFLMAO:

Mä oon kans vähän alkanut kaivata jo töihin. Tai siis semmoisiin satunnaisiin hommiin ainakin. Ekat puoli vuotta en edes ajatellut, mutta nyt on semmoinen fiilis että ehkä voisi jotain vuoroja käydä tekemässä. Juuri tuon takia kun Kiuski sanoi, että voisi käydä jotain järjellisiä keskusteluja aikuisten kanssa päivisinkin :p

@Roxanne , koska sulla on testipäivä??!!:rolleyes:

Onko muuten @marrasmai unihommat helpottaneet yhtään? :oops:
 
@mavli, onpas kurjaa että teille tuollainen diagnoosi osui. Aika kohtuuttomalta nämä jutut joskus tuntuu. :( Voimia kovasti, ja toivottavasti tosiaan löydät vertaistukea vaikka sitten ulkomaisilta sivustoilta. Hienoa kuitenkin kuulla, että sairaus voi iän myötä helpottua, toivotaan kovasti että teillekin kävisi niin! Ja onnea pienelle ryömimistaidosta, se avartaa kummasti maailmaa. :love:(y)

Mä olen kans muussannut kasvissoseet ja muutkin ruoat ihan vaan haarukalla tai isommat määrät perunasurvimella, sillä saa vähän karkeampaa jos ei kovin pitkään survo. Sauvasekoitinta en ole enää pitkään aikaan käyttänyt, kun sillä tosiaan menee helposti turhankin sileäksi.

Täällä muuten tunnustautuu laiskamutsi, joka edelleen syöttää lapselle aika paljon kaupan valmiita purkkiruokia, vaikka ikää jo yli 1 vee. Ne on vaan niin käteviä ja helppoja, ja tietää että lapsi saa niistä suht täysipainoisen ja terveellisen aterian. Toki poika syö välillä samaa ruokaa kuin me vanhemmatkin, mutta aika usein tulee itselle tehtyä jotain niin kermaista, juustoista, suolaista tms. herkkua ettei sitä tohdi pienelle paljon antaa. Ja eri ruokaa lapselle mä en vaan jaksa ihan joka päivä laitella. :whistle:

@kiuski, onpas mahtavaa että leikkaus on nyt onnistuneesti takana! Voin vain kuvitella, miten rankka kokemus sen on täytynyt olla. Ihanaa että toipuminen on edennyt noin hienosti, on nää pikkuiset vaan melkoisia pakkauksia! :love:

Mua kans kiinnostaisi tietää, miten @marrasmai n nukuttamishommelit sujuu, toivottavasti jo paremmin!

@MyMa kiitos kysymästä, siirto meni ihan hyvin. :) Oikein muistit, vika alkio kyseessä, nyt on pakkanen tyhjä. Virallinen testipäivä on sunnuntaina, mut aion kyllä tapani mukaan testata jo aiemmin, koska tiedän kokemuksesta että mulla kyllä näkyy haaleaa viivaa jo pp6-7, jos jotain on tapahtunut. Tai no, itse asiassa testasin jo tänään (pp5), ja ihan kuin siinä testissä ois joku aavistuksenomainen häivähdys näkynyt... o_O Mutta mietin voisko olla vielä jäämiä Ovitrellestä, jonka pistin 11 päivää sitten? Tai vaikka nyt sitä itteään oliskin, niin tiedän että hennosta viivasta testissä on vielä valovuosi siihen, että on tuhiseva nyytti sylissä. Mut onhan tää jännää juu! :rolleyes:
 
Voi ei mavli että sellainen harvinainen diagnoosikin vielä! :(

Kiuski ihanaa kun leikkaus on ohi ja meni hyvin! Se leikkauspäivä on kyllä niin hirveä mutta hienosti ootte selvinny.

Roxanne jännää! Pidän peukkuja! (y)

Olikos Mandalalla niitä hyviä sormieuokaohjeita? Yritin selailla mutten löytänyt.

Meillä einukuta yhtään paremmin :sleep: Ainoa yö kun nukku kohtuuhyvin viimesen parin kk aikana oli kun sai influenssarokotteen o_O Viime yö taas nukku 21.30-06.00 ja heräs 5-6 kertaa (sekosin laskuissa). Päikyt edelleen vain liikkuvissa vaunuissa. Perjantaina haetaan keinu, jospa siihen sais nukkumaan. Fb-kirppikseltä ostetaan :) Neidillä myös eka hammas puhjennut ja toista tekee heti perään, eipä auta sekään nukkumaan.

Kardiologin kontrollissa näytti kaikki hyvältä, mutta nyt on maksasta löydetty jotain muutoksia jotka pitää kontrolloida :( Eikö tää ikinä lopu :cry:
 
@kiuski jes hyvä että leikkaus ohi ja toipuminen mennyt hyvin. Se on kyllä ihan uskomatonta näiden pienien kanssa miten he porskuttaa eteenpäin kipeinä ja paranee isoistakin jutuista.

@marrasmai no voi sonta, että maksajuttujakin siihen päälle :unsure: tuliko lääkäriltä jotain epäilyjä jo, että mitä voisi olla?

http://simppelisormiruokakeittio.com/sormiruoka tuota sivua pidin kuin raamattuna yhdessä vaiheessa kun oli vielä kunnon äitiaivot eikä jaksanut keksiä itse ruokia. Nopeita reseptejä about kaikki tuolla, pakkaseen saa helpolla tavaraa mitä sulatella annos kerrallaan.

Se on jännä, että meillä kun sekasyötiin (omin sormin ja soseita) kuitenkin heti 6kk asti niin karkeat soseet ei uponnut kuin vasta joskus ehkä ennen vuoden ikään. Joten soseet oli aina sileitä siihen asti. Kuitenkin kaveri veteli suuhunsa milloin mitäkin leipomusta ja vihannesta ihan hyvin, mutta karkeat soseet jäi täysin syömättä.

Meillä valmistauduttu pienen sisaruksen tuloon ottamalla pinnasängystä laita pois, josta sitten siirtyy juniorisänkyyn keväällä. No onkin mennyt tosi hyvin tähän asti, nukkunut ihan normaaleja unia. Aamulla sen sijaan, että pitänyt hakea viereen maidolle niin on itse sieltä kulkenut meidän huoneeseen. Mutta nyt sitten viime yönä havahduin jo 2.30 yöllä kun kiipesi meidän sänkyyn :sleep::X3: jonkin aikaa pyöri siinä ennenku nukahti meidän väliin, itsekään ei siinä pyörimisessä nukahda tietenkään.

Nyt onkin sitten problemaattista, että antaako hänen tulla yöllä viereen vai odotteleeko, että menisikö tämä vaihe ohi itsekseen (n)
Ja kun kohta mahdollisesti vauva perhepedissä vielä...
Jos jää odottelemaan niin voiko se 'jäädä päälle' ja sitte kauheat ongelmat saada nukkumaan omassa sängyssä. Nämä näitä peruspelkoja mitä kaikessa aina miettii "vieläkö se kouluikäisenäkin tekee sitä tai tätä" :ROFLMAO:
Eri koulukuntia tässäkin asiassa lienee, mutta pitää varmaan vaan oma kanta määrittää ja mennä sen mukaan. Ainakin yöllä jos pitäisi alkaa raijaamaan omaan sänkyyn niin siitä voisi tulla pitkäkin nukutusprojekti ja mahdollisesti toistaa se vielä samana yönä uudelleen, kuulostaa kyllä karmealta :X3: Ja toinen on niiiiiin söpö kun hiipii huoneeseen oman kissapehmolelun ja tyynynsä kanssa, en kestä :love::love:
 
@Mandala rasvamaksaa epäilevät. Mitä se sitten vauvalla tarkoittaa en tiedä. Eipä löytynyt googlaamalla oikein mitään. Ensi viikolla päästään tutkimuksiin. Nyt sitten lisäksi vielä räkäinen, heräsin 15min välein yöllä tarkistamaan että hengittäähän varmasti... Tyttö kyllä itsekin heräili tavalliseen tapaan 1-2h välein. Aika poikki alan olla tästä valvomisesta ja huolesta. Sitten vielä olis lastenhuoneen remppa pe-la ja posti on hukannut meidän tapetit. Aargh.
 
@MyMa hyvä että suht hyvin on hampaat tulleet :)

@kiuski hienoa kuulla että siellä on toivuttu hyvin ja nopeasti! On nuo pienet kyllä sellaisia supersankareita että hattua tarvitsee välillä tuolle omallekin ukkelille nostaa.

@marrasmai toivottavasti tuo keinu tuo teille helpotusta noihin päiväuniin! Kohta alat oleen varmasti jo maraton kunnossa tuolla päivittäisellä lenkkeilyllä ;) Voi ei, sinnekin huonompiakin uutisia! Olisikohan maksa voinut vähän ärsyyntyä lääkkeistä..toivottavasti saatte nopeasti asiaan selvyyden ja helpotuksen!

@Mandala voi kun toinen on varmasti niin ihana näky kömpiessään viereen :love: Mietin että jos vauvalle pitäisi ehkä olla tilaa perhepedissä niin voisi ehkä olla parempi yrittää nyt ennen vauvan syntymää. Vauvan tulo on iso muutos hänellekin niin voi kokea sen sitten ikäväksi ja voi olla sitä kautta hankalampaa yrittää silloin saada pysymään omassa sängyssä. Meillä esikoinen tulee satunnaisesti meidän sänkyyn ja niin tulee aamuisin tämä nuorempikin..ja molemmat eivät mahdu tai voikaan olla samaan aikaan. Ollaan tehty niin että esikoinen siirretään unisena/nukkuvana omaan sänkyyn. Silloin jää sinne hyvin nukkumaan, kunhan vaan on tosiaan vähintäänkin oikeasti väsynyt niin tyytyy siihen että pääsee lämpimän peiton alle nukkumaan. :D

@Roxanne No, miltä ne testit siellä näyttää!?!:love: Itse kans tein esikoiselle jonkin aikaa 1v synttäreiden jälkeen vielä omaa ruokaa tai käytin noita kaupan kun tuntui että olisi pitänyt muokata ne omat ruoat ”hajuttomiksi ja mauttomiksi”. :rolleyes: Mutta pikkuhiljaa sitten niitä ihan normaaleja ruokia mukaan ja juuri sellaisia ihan peruskotiruokia mihin voi omaan annokseensa lisätä suolaa tms.

Löysin jotain tietoa sekä ulkomaalaisilta että suomalaisilta sivustoilta, mutta vain hieman sairauden toisesta muodosta. Se oireilee hieman eri tavoin joten ei voi kunnolla verrata keskenään, mutta nyt olen jo tyytynyt kohtalooni. Yritän muistaa sitten lääkäriltä selvitellä arjen perusasiat ja kirurgikin soittaa kuulumisia ja jatkoja ensi viikolla.

Kiitos vinkeistä soseiden suhteen, kokeilin tehdä yhden satsin vatkaimella ja sekin oli ihan hyvä vaihtoehto. Lopputulos riippuu toki hieman raaka-aineista ja siitä, kuinka paljon vatkainta käyttää. Sormiruokia ei olla vielä kokeiltu kuin maissinaksujen verran kun ei mielestäni osaa istua vielä tarpeeksi hyvin syöttötuolissa.
 
No voi kurjuus, @marrasmai , että tuo maksaepäilyskin vielä. :( Toivotaan kovasti että olisi väärä hälytys tai muuten vain jotain vaaratonta. On kyllä kohtuuttomasti huolta jo ollut teilläkin, saisi jo loppua! Kunpa uniasiatkin pian helpottaisivat, mä pidän peukkuja että se vauvakeinu auttaisi! (y) (Meillä muuten onnistui viikko sitten ekan kerran nukutus päikkäreille omaan sänkyyn ilman apukeinoja, eihän tässä mennyt kuin vuosi ja kaksi kuukautta… :whistle:)

@Mandala, mites teillä on nukkumisasiat nyt sujuneet? Voin kyllä kuvitella miten suloista on sellainen pikkutyyppi pyrkimässä unileluineen sänkyyn. :love::love: Mä varmaan odottelisin jonkin aikaa meneekö tuo vaihe itsestään ohi, mutta tietty tässä vaiheessa varmasti helpompi ”kouluttaa” nukkumaan omassa sängyssä kuin sitten uuden vauvan synnyttyä, kuten mavlikin kirjoitti. Onhan toki niitäkin, jotka nukkuu perhepedissä useamman lapsen kanssa, mutta mun korviini se kuulostaa aika utopistiselta yhtälöltä. :rolleyes:

Noh, eipä tule meidän pikkumiehestä isoveljeä ainakaan ensi syksynä… :( Jonkun häivähdyksen tosiaan sain yhteen testitikkuun mutta siinä se sitten olikin ja nyt on jo menkatkin alkaneet. Eihän tässä suuria odotuksia ollut alun perinkään, joten sikäli ei pudottu kovin korkealta, mutta vähän haikea olo tietysti, kun pakkanen on nyt tyhjä ja mahikset onnistua uusilla hoidoilla mun iässäni aika olemattomat. Toisaalta entistäkin kiitollisempia ollaan nyt tuosta yhdestä aarteesta joka on saatu. :barefoot::love:

Muuten meillä menee aika vauhdikkaasti. Tuosta hitaasti liikkeelle lähteneestä tyypistä on nyt kehkeytynyt varsinainen ikiliikkuja, joka tepsuttelee ympäriinsä, kuskaa tavaroita paikasta toiseen, aukoo kaappeja, kurkottelee tavaroita pöydiltä jne. Oi niitä aikoja, kun pojan saattoi vielä jättää sitteriin tai lattialle pötköttelemään ja käydä kaikessa rauhassa vessassa! :rolleyes::D

Roxanne ja pikku touhottaja 14 kk
 
Voi harmin paikka @Roxanne :unsure: vaikka tosiaan et toiveita kauheasti laittanut tuohon alkioon niin uskon silti olevan pettymys. Olisi kummallista jos ei pettyisi tällaisessa asiassa. Jospa saisitte vielä taistelutahtoa lähteä uuteen hoitoon!

Mä muistan kun meillä lähdettiin kävelemään niin naurettiin, ett tulis ihan älyttömät lukemat askelmittariin jos naperon ranteeseen sen olisi laittanut :LOL:

Meillä unet vaihtelee näköjään kovasti. Oli muutama päivä kun nukahti super nopeasti, joskus itsekseen, nukkui koko yön inahtamatta johonkin yli kuuteen aamulla. Halleluja! Nyt tietty just kun puhuttiin miehen kanssa, että onpas kiva vaihe niin eilen yöllä sitten kömpi tyynyineen sänkyyn :D tosin vähän kitisi ja kiemurteli, ehkä masu vaivasi. Ollaan annettu viime aikoina välillä Disflatyl tippoja ihan, kuin vauva-aikana konsanaan kun viime flunssan aikana varsinkin oli kovat ilmavaivat ja itki mahaa. Eilen ei annettu, tänään taas annoin, katson onko vaikutusta yöhön.

Tässä kun on muutto tulossa ja uudet kuviot niin ei olla otettu kauheasti stressiä nyt sitten meidän huoneeseen tulosta. Jotenkin sellanen luotto tällä hetkellä just tämän asian kanssa, että se suttaantuu kyllä jossain vaiheessa sitten itsekseen. Salee nyt kun sanoi ääneen niin ei suttaannu :ROFLMAO:

@mavli sormiruokaa voi antaa sylissä tuettuna istuen jos ei oma ryhti kanna vielä :) se on vähän hankalampaa nähdä miten se vauva syö kun hänen selkä on sinun rintaa vasten, mutta aivan mahdollista sekin, jos oikein häiritsee niin peili pöydälle teidän eteen esim.
 
@marrasmai voi ei, teille vielä tuollainenkin uusi epäily maksasta :( Koska sen asian tutkiminen siis etenee, tai tulee selvyyttä? Kyllä teillekin jo ihan tarpeeksi olisi ollut nuo vastoinkäymiset terveyden suhteen :cry:
Mutta kuinkas se keinu muuten toimi, ehdittekö jo vkoloppuna kokeilla? :rolleyes:

Mun tutulla keskosena syntynyt refluksilapsi, olisikohan poju nyt n. 3kk vanha ja tämä tuttavani oli nukkunut yöt nojatuolissa vauva rinnalla, kun oli pakko pitää pystyasennossa kun kukaan ei nukkunut..:eek: He ostivat myös tuon sähkökeinun ja se on ollut heille tosi hyvä. Ei vauva siinä toki öitään nuku, mutta ilmeisesti jotenkin helpottanut arkea heillä. Tulipa hyvä ja selkeä selostus taas :D

@Roxanne voi harmi, että negalta näyttää :( Ihana asenne sulla, mutta se nyt kummaa olisi jos yhtään ei harmittaisi. No te varmaan tätä asiaa vielä pureskelette, kyllä sydän sen sanoo sitten mitä haluaa tehdä, vai haluaako mitään :)

@Mandala onnea uuden asunnon löytämisestä! Meillä on kans ollut haku päällä melkein kaksi vuotta... Vissiin liian tiukat kriteerit (vaikka rimaa on kyllä laskettu ja reilusti) tai liian pieni budjetti, kun mikään ei kelpaa eikä muka meinaa löytyä:D Ja niin söpöltä kuulosti tuo viereen kömpivä, lelua retuuttava taapero yöllä, kiellä nyt semmoista sitten :love::rolleyes:

@mavli onko/onhan sulle tuttu Simppeli sormiruokakeittiö- blogi ja FB-sivu? Sieltä saa hurjasti vinkkejä ja tietoa. Meillä nyt, kun ruoka maistuu jo paljon paremmin (siis isompia määriä joka aterialla), niin melkein pelkästään sormiruokaillaan. Tosi pitkään syötin aina sormiruuan lisäksi sosetta, mutta nyt poika kyllä pistelee hyvällä halulla itse ruuan. Aterimien käyttöä vasta treenaillaan ja puuron kyllä syötän lusikalla+poika hieroo sitä suurinpiirtein päästä varpaisiinsa asti :ROFLMAO:

Täällä kans juuri tänään juteltiin miehen kanssa, että askelmittari olisi tosi mielenkiintoinen tuon touhupepun ranteeseen laittaa :D Koko hereilläolon ajan poika kävelee huoneesta toiseen ja raahaa leluja sinne tänne. Vessapaperiteline on parasta just nyt :eek::D

MyMa ja poju 11kk
 
Maanantaita. @mavli onpas kurja diagnoosi tosiaan. Aina sitä toivoo vaan tervettä vauvaa, kun siinä on muutenkin alussa kaikkea säätöä. Tsemppiä!

Meillä on miehellä kauhea asuntokuume ja se lähettelee mulle linkkejä ja raahaa näyttöihin ja haluaisin olla vaan täällä kotona vauvakuplassa. Kaikki huomio on jotenkin vielä pienessä, niin ei pysty ajatuksella perehtymään.

Ei aloiteltu niitä D-tippoja vielä. Maitohappoja menee, niin vaihdan jossain vaiheessa niihin missä on maitohapot ja D samassa. Jaahas nyt vaaditaan taas tissiä.

Vauva 1kk
 
@marrasmai Voi että kun koetellaan :unsure: Olet kyllä mielettömän vahva! Olette joutuneet kestämään todella paljon. Miljoonat huolet ja unettomat yöt. Onneksi nämä on vaan hetkiä elämässä ja jossain kohtaa on pakko helpottaa, siihen ainakin uskon!

@Roxanne Pahoittelut negasta :(

@Mandala Eiköhän ne uniasiat teilläkin suttaannu! Joku joskus lohdutteli että kyllä ne siinä teini-iässä viimeistään lähtee omaan sänkyyn nukkumaan :ROFLMAO:

Unista puheenollen... pitäis varmaan itsekkin alkaa nyt nukuttamaan tota tuonne pinnikseen pikkuhiljaa. Ehkä voisin huomenna siivota sen noista krhm.. kaikista puoliksi käytetyistä vaatteista :LOL:

Kiuski ja poju 6kk 3vko
 
@Roxanne pahoittelut :(

Seuraa omanapaa...
Meillä onkin ollut todella mielenkiintoinen viikko. No, lastenhuoneen remppa meni ihan jees, mutta mun mies sairastu flunssaan. Tiistaina mulla poksahti sitten selkä niin pahasti että olin oikeastaan tähän aamuun lähes täysinvalidi. Olin niin kipeä että soitin terveysneuvontaan, josta yhdistivät ambulanssitilaukseen. Sieltä soitti hetken päästä ihana lääkäritäti joka ehdotti että lähettäis lääkärin meille kotiin niin välttyis päivystysreissulta. Oli siis jo ilta ja lapsi nukku, mä sain kipupiikin kankkuun kotisohvalla ja imetyskiellon yöks. Tuli sit sellanen pakkounikoulu. Eipä siinä, ihan hyvin meni ja jatkettiin pari yötä lisää kun mulle määrättiin vahvoja kipulääkkeitä yöks ja piti oottaa 8h ennen imetystä. No, jotenkin ollaan viikosta selvitty ja mies paranemaan päin, mutta kyllä on ollut tukiverkkoja ikävä.
Isi joutui käymään tytön kanssa kaksin ne kaikki maksakokeetkin. Ultra oli ihan ok, mutta arvot vähän koholla. Yks munuaisarvo myös pompannu, pitää kontrolloida jo heti maanantaina. Heräsi epäilys eräästä harvinaisesta syndroomasta, jonka esiintyvyys on noin 1/70000. Että lottovoittoa lottovoiton perään... Pitänee oikeesti jo pistää rivi vetämään.
Puuh.
 
@marrasmai voi eeeeei:cry::cry: miten teille tuota epäonnea siunaantuukin:unsure: Toivottavasti tuo pelko harvinaisesta syndroomasta ei toteudu. Mutta onpa kyllä ollut huono viikko, jos jotain positiivista niin Suomessa ei kyllä kovin äkkiä lähetetä lääkäriä kotiin kipupiikkiä antamaan :ROFLMAO: Tosi hienoa palvelua! Ja tuli unikoulukin siinä samassa sitten :cool: Mitä teidän tytöllä olikaan nyt ikää tarkemmin? Olitteko yhtään miettineet unikoulua ennemmin?

Pikaista paranemista koko perheelle!
 
@marrasmai huuuh, onpas siellä ollut viikko! :/ Toivottavasti tämä olisi jo parempi.. Mä oon jo kokeillut laittaa riviä vetämään, mutta näyttää tuottavan paljon vähemmän tulosta kun tämä toisenlainen bingo. :whistle:

@MyMa joskus aiemmin tuota joo olenkin katsellut ja ryhmässä ollut! Kiitos vinkistä/muistutuksesta! :) Teillä on siellä ihan reipas meno päällä! :)

@Roxanne pahoittelut negasta! :( Aiotteko lähteä uuteen hoitoon? Ihanan touhukas pikkunen sielläkin! Tunnistan kyllä tuon kun tuntui ettei uskalla selkäänsä kääntää ja kuitenkin olisi jotain saatava tehtyäkin. :D

Meillä oli pikkumiehellä vähän kiirusta tammikuun loppuun kun parin viikon saldona: se kolmen päivän sairaala-/tutkimusreissu, ryömimään oppiminen ja kolme hammasta. Ja kaikki kuitenkin eri aikaan. :D Nyt on sovittuna jatkot kirurgin ja erikoislääkärin kanssa; tutkitaan vielä hieman lisää ja seurataan mihin suuntaan tilanne kehittyy. Jos tulee muutoksia huonompaan niin tarvitsee alkaa pohtimaan leikkausta. Kirurgi sanoi sen kuitenkin olevan sen verran iso operaatio ettei hänellä varsinaisesti kädet syyhyä sen tekemiseen ennen kun on tarvittavat perusteet siihen, että se on parempi ratkaisu. Nyt kuitenkin näin maallikon ja äidin silmin tilanne ihan hyvä, saatu lääke helpottaa oireita ja arki sujuu ihan ok. Parin viikon päästä taas Helsinkiin, toivottavasti viimeisen kerran. :)

mavli ja pikku J 10kk (ki 7,5kk)
 

Yhteistyössä