Onnea Cerezah, ja tervetuloa!
Hullabullalle voimia, ja peukut pystyssä että kaikki menee hyvin. Hyvä että saat ottaa nyt iisisti!
Mitäs muuta, nyt en meinaa muistaakaan mitä kaikkea tossa äsken luin.. Jasminalla oli ainakin hyviä ultrakuulumisia! Ihanaa!
Ja Lullabylle tietenkin tsemppiä viimemetreille! Alkaa kyllä olemaan muitakin ihanan pitkällä!
Mun täytyy nyt vähän purkaa näitä omia mietteitä. Jotenkin mä kuvittelin että jos plussan saan, niin se on näiden vuosien jälkeen jo niin iso voitto että se riittää, Ja jos käy huonosti, niin onpahan ainakin jotain toivoa. Mutta mutta.. eihän se niin mene. Tästähän on tullut aivan järkyttävää piinaa! Mulla ei siis ole mitään oireita. Tosin ei ole kuulemma ollut äidilläkään, enkä muista että siskolla olisi ollut, ainakaan mainittavaksi asti, eli ehkä se on ihan normaalia. Mutta milläs tuon pään saisi sen uskomaan. Ultraan tekisi mieli mennä nyt uudestaan, mutta mitenköhän pitkälle sekään riittäisi. Eniten kuitenkin ahdistaa se että tiistaina pitäisi mennä neuvolaan! Mitä ihmettä mä sinne menen, kun en usko edes että oon raskaana, sitä paitsi mä en koskaan vapaaehtosesti puhu terveydenhoitohenkilökunnalle mitään, niin meen sinne sitten kiemurtelemaan (mulla taitaa olla terveydenhuollon ammattilaisia suvussa vähän liikaa..). Tuon vuoksi meillä kesti hoitoihin lähtökin niin pitkään, ja mentiin suoraan yksityiselle kun ajattelin että siellä päästään helpommalla. Jotenkin koko neuvolasysteemissä alkoi tympimään lähtökohtasesti se, että ajanvaraukselle oli tunnin aika aamulla, eikä sinne tietty läpi meinannut päästä. Taisi olla vasta kolmas päivä kun puhelun sain läpi (ei tietenkään koko tuntia ollut joka aamu aikaa soitella). Tiedän että tympiintyminen taitaa johtua siitä että on tottunut oman klinikan palveluun, eli ehkä tähänkin tottuu.
Jep, pienet on murheet mulla, varsinkin jos kaikki on hyvin. Täytyy nyt sitä "mielenterveysultraa" miettiä ihan tosissaan vielä ennen tiistaita. Mut josko sitä nyt hetkeksi keskittyisi töihin.
Tsempit kaikille vielä tasapuolisesti!
8+1
Hullabullalle voimia, ja peukut pystyssä että kaikki menee hyvin. Hyvä että saat ottaa nyt iisisti!
Mitäs muuta, nyt en meinaa muistaakaan mitä kaikkea tossa äsken luin.. Jasminalla oli ainakin hyviä ultrakuulumisia! Ihanaa!
Ja Lullabylle tietenkin tsemppiä viimemetreille! Alkaa kyllä olemaan muitakin ihanan pitkällä!
Mun täytyy nyt vähän purkaa näitä omia mietteitä. Jotenkin mä kuvittelin että jos plussan saan, niin se on näiden vuosien jälkeen jo niin iso voitto että se riittää, Ja jos käy huonosti, niin onpahan ainakin jotain toivoa. Mutta mutta.. eihän se niin mene. Tästähän on tullut aivan järkyttävää piinaa! Mulla ei siis ole mitään oireita. Tosin ei ole kuulemma ollut äidilläkään, enkä muista että siskolla olisi ollut, ainakaan mainittavaksi asti, eli ehkä se on ihan normaalia. Mutta milläs tuon pään saisi sen uskomaan. Ultraan tekisi mieli mennä nyt uudestaan, mutta mitenköhän pitkälle sekään riittäisi. Eniten kuitenkin ahdistaa se että tiistaina pitäisi mennä neuvolaan! Mitä ihmettä mä sinne menen, kun en usko edes että oon raskaana, sitä paitsi mä en koskaan vapaaehtosesti puhu terveydenhoitohenkilökunnalle mitään, niin meen sinne sitten kiemurtelemaan (mulla taitaa olla terveydenhuollon ammattilaisia suvussa vähän liikaa..). Tuon vuoksi meillä kesti hoitoihin lähtökin niin pitkään, ja mentiin suoraan yksityiselle kun ajattelin että siellä päästään helpommalla. Jotenkin koko neuvolasysteemissä alkoi tympimään lähtökohtasesti se, että ajanvaraukselle oli tunnin aika aamulla, eikä sinne tietty läpi meinannut päästä. Taisi olla vasta kolmas päivä kun puhelun sain läpi (ei tietenkään koko tuntia ollut joka aamu aikaa soitella). Tiedän että tympiintyminen taitaa johtua siitä että on tottunut oman klinikan palveluun, eli ehkä tähänkin tottuu.
Jep, pienet on murheet mulla, varsinkin jos kaikki on hyvin. Täytyy nyt sitä "mielenterveysultraa" miettiä ihan tosissaan vielä ennen tiistaita. Mut josko sitä nyt hetkeksi keskittyisi töihin.
Tsempit kaikille vielä tasapuolisesti!
8+1