~*~ alkionsiirroista plussanneet ~*~

Ihanaa kun täällä on ollut kaikkia hyviä ultrakuulumisia monilla!
Toive tuo epäuskoisuus ja epätodellisuus vaivaa välillä vielä mua ainakin vaikka poika on jo 9kk on vaan niin tajuttoman kiitollinen olo että ne hoidot sitten kuitenkin lopulta meillä onnistui ja saatiin tuo napero syliin asti! Mutta tosiaan sitä välillä havahtuu kun esim katsoo poikaa miehen sylissä, että "siis meillä ihan oikeasti on oikea vauva kotona???!!!?"

 

Kävin eilen ultrassa siellä se sydän sykki ja vastas 7+2 laskujen mukaan oli 7+1 eli hyvin kasvanu. Eli kai nää niukat vuodot on harmittomia.. kuis emmiinan ultra?

 

Hyvin meni Laskujen mukaan 7+1 ja vastas 7+0. Sydän pompotti ihanasti Oon ihan sekasin etten pysty edes kirjottelee mitään Ihanaa Vipe et sullakin kaikki ok

 

Onnea Haaveilija tytöstä

Ja Emmiinalle ja Vipelle onnea hyvistä ultra kuulumisista muillekin myös tsempit omiin tilanteisiin

Oon kyllä käyny täälläkin lukemassa teidän kuulumisia mutta en vaan oo jaksanu kirjautua ja kommentoida.. väsymys on jotain aivan älytöntä viikolla jaksan käydä töissä ja sit meneekin loppuaika levätessä.. sokerit ja kilpparit siis ok joten se on vaan tämä raskaus mikä väsyttää. Onneks sentään vapaapäivinä jaksaa vähän jotain muutakin touhuta ku sohvalla makoilla.. mutta odotan siis innolla sitä "kukoistavaa keskiraskautta" taitaa jäädä se kyllä haaveeksi etenkin kun loppuviikosta sain flunssan ja kroppa reagoi siihen ihottumalla

Loppukuusta on rakenneultra mutta mietin että ensi viikolla soitan neuvolaan ja kysyn pääsiskö ennen sitä vielä kuuntelemaan sydänäänet. Lupasin itselleni että lopetan huolehtimisen kun neuvolassa kuultiin sydänäänet mutta eihän siinä niin käynyt.. Edelleen melkein joka päivä huoli ja pelko läsnä ja se alkaa jo syödä voimavaroja..

 

Kuinka pitkällä olet Gerbera_81?

Minä lupasin kanssa miehelle että en stressaa sen jälkeen kun kuullaan sydänäänet, nyt päivä ultran jälkeen löydän itseni googlaamasta "keskeytynyt keskenmeno" yms. Huoh. Huomaan myös et oon uskomattoman katkera kaikille onnellisille odottajille jotka ovat ekasta kierrosta raskautuneet.

Mun pitäis lopetella lutinusta. Jopa sekin pelottaa

 

17+5 on tänään ja vaikka "näinkin pitkällä" oon niin se pelko keskenmenosta ja tämänkin vauvan menettämisestä on tosiaan koko ajan läsnä.. Vaikka vatsa on vähän kasvanut ja osa housuista on pitäny vaihtaa jo väljempiin ja yhdet mammahousutkin kävin jo ostamassa.. ootan kovasti että alkaisin tuntea liikkeitä mutta siihenkin voi mennä vielä viikkoja..

Ja Emmiina ymmärrän kyllä just tuon katkeruuden niitä kohtaan jotka ovat päässeet "helpolla" raskaaksi. Ite en toivoisin mitään niin paljon kun sitä et voisin olla jossain seittämännessä taivaassa ja saisin ilman pelkoja nauttia raskaudesta ja tästä ihmeestä.. oon katkera niille ihmiselle jotka pystyy nauttimaan raskaudesta ilman pelkoja.. noh, kohta tulee kuluneeksi vuosi ensimmäisestä plussasta ja oikein kauhulla odotan keskenmenon toteamisen "vuosipäivää"
kävin kkm:n jälkeen terapeutilla ja olen ens viikolla menossa pitkästä aikaa hänen luokseen keskustelemaan näistä peloista ja varmaan muistakin asioista.. suojelen siis itseäni niin paljon etten vieläkään oikein tajua että odotan vauvaa.. en ois voinu ikinä uskoa että tämmösiin asioihin ja ajatuksiin ja pelkoihin sitä törmää tällä tiellä

 

Voisin varovasti hiipiä tähän ketjuun, vaikka edelleenkin on kovin vaikea uskoa todeksi. Varsinkin tänään, kun oireita ei juurikaan ole ollut. Ainoastaan nälkä vaivaa alati. Tähän asti on ollut melko selkeät oireet joka päivä Viikonloppuna oli hetkittäin jo todella huono-olo

Jantzu 4+6

 

Tervetuloa tänne puolelle Jantzu ja onnittelut!
Gerbera_81: mäkin yhdyn niihin pelkoihin. Toiset nauttii raskaudesta alusta asti täysin siemauksin. Itselläni on alkanut nyt vasta pelko hellittää, kun tiedän et jos poitsu nyt päättäis syntyä niin tilastollisesti olis hyvät mahdollisuudet selvitä. Silti aika ajoin pieni pelko meinaa vallata mielen, mut nyt oon vaan sinnikkäästi yrittänyt nauttia. Alkuun sitä pelkäsi koko ajan jotain ja olin ihan vainoharhainen kaikkien tuntemusten ja ei-tuntemusten suhteen. Nyt vihdoin olen itse terve ja voin kaikinpuolin hyvin niin ehkä nyt on se hetki, kun on nautittava.
Tänään haettiin lastenhuoneen laminaatit. Ensi viikon aikana pitäis olla valmis. Pääsee sisustamaan äippälomalla. Äippäloma alkaa pääsiäisestä ja nyt ku teen 50 pros. työtä ni laskin et työpäiviä olis enää 12 jäljellä. Hui! Äitiysavustus tuli, en sitten ottanut pakkausta kun olen saanut niin paljon vaatteita. Ostan sillä rahalla sitten kuumemittarin, harjan yms. hygieniatarvikkeet. Ja tänään tilasin Finlaysonilta uuden äitiyspakkauksen makuupussin. Minusta se oli älyttömän suloinen! Muutenkin tykkäsin uudesta pakkauksesta ja olisin sen varmaan ottanut, jos olis ollu mahiksia sitä saada. Nyt on jo uskaltanut alkaa seilaan netissä ja miettiin paremmin lastenhuoneen sisustusta. Kaikkea ihanaa on saatavilla. Nyt on jo selvä visio päässä, saa nähdä onnistuuko toteutus. Tänään lähdetään miehen kanssa risteilylle. Vähä nauttimaan kahdenkeskisestä ajasta. Varasin jopa jalkakylpy/jalkahieronnan, vähän luxusta.
shelterme ja poitsu rv 29+4

 

Hei pitkästä aikaa!

Ensiksi ISOT ONNITTELUT Haaveilija Kiinnostaisi kuulla miten synnytys meni ja miten on elo lähtenyt sujumaan uuden perheenjäsenen kanssa!
Onnittelut uusille, Emmiina, Vipe ja nyt Jantzu! Pahoittelut jos unohin jonkun
Ollaan ilmeisesti Vipe oltu samassa paikassa hoidossa

Toivekohan se oli toisella sivulla puhunut rakenneultrassa saamastaan vauvan koosta? Meillä paino oli muistaakseni 380 g ja viikkoja tasan 21. Tosin vastasi mitoiltaan noin viikkoa pienempää.

Gerbera, voin niin tietää mitä tarkotat ja tunnet! Minulla meni kans tosi pitkään, että jotenkin kielsi itseltään sen, että on raskaana, ei uskaltanut edes puhua mistään vauvasta. Vieläkin iskee ihan järjetön pelko, että menettää tämän pienen. On vaan jotenkin niin surkuhupaisaa lukea "onnellisista odottajista", jotka jo heti alkumetreiltä varmoina vauvan saamiseen, tekisi mieli sanoa ettei se aina mene niin!!
Minulla alkoi tuntua ihan pientä kuplintaa juuri viikoilla 16-17, piti tosin maata ihan paikoillaan selällään melkeinpä hengittämättä, että huomasi ne. Tosin istukan sijaintikin taitaa vaikuttaa paljonkin. Tsemppiä ja hyvä, että pääset juttelemaan noista peloista!

Shelterme, just tuo, että viikkoja alkaa olla jo sen verran, että selviytymisen mahdollisuus jo tosi hyvä, on helpottanut itseänikin. Mutta sitten, kun ei paljon auta, jos käy joku "huono tuuri", ne skenaariot hirvittää.. Pakko vaan koittaa luottaa, että nämä pienet on meidän luo tarkoitettu
Mutta on se vaan tuo maha ihana ja aina välillä sitä silittelee
Kivan kuuloinen reissu teillä! Onko alkanu jaloissa olla turvotusta?

Olis kyllä ihana tuo uus pakkaus! Harmittaa, kun ei saa sitä. Olen kyllä iloinen kun saan tuon viime vuodenkin, mutta oishan se juhlavuoden vauvalle ollut kiva juhlavuoden pakkauskin. Pitää koittaa jos jostain kirppareilta sais jonkun vaatteen tai Torista.

Oletteko muuten syöneet minkälaista annostusta D-vitamiinia?
Meillä meinas neuvolan kanssa tulla vähän erimielisyyttä D-vitskun annostuksesta, ite en yhtään ole samaa mieltä nykysuosituksien riittävyydestä ja olenkin syöny reilusti isompaa annostusta. Erehdyin terkalle sitten sanomaan paljonko otan, huh, että meinas vähän saarnata

On: Tänään varasin synnärille synnytysvalmennukseen ajan, apuaaa! Se olis kuukauden päästä. Sitä ennen kuun lopussa neuvolassa isyydentunnustus. Ihan uskomatonta, että jo näin pitkällä!
Vähän vaatteita ostellut ja äitiyspakkauksenkin laitoin tilaukseen.
Ihan ulalla kaikesta mitä tarpeellista pitäis hankkia! On tämä tarvikemaailma oikeasti aika tuntematon maailma..
Iskias välillä meinaa vaivata, varsinkin jos kuntoillut enemmän. Kahesti lentänyt selälleni liukkailla, puoliso sitten osti minulle nastakengät
Ja se pelko noiden lentojen jälkeen, huh...
On niin hämmentävää kun ihmiset ovat niin kiinnostuneita kun on raskaana Ja miten se on niin heille luonnollista, kun ihteesä ahistaa lähinnä moinen!! Onko muut kokeneet samaa? Sellanen olo, että minun vauva ja vain minun asia
Tulipas liibalaaba päivitys, sori!

VU 28+0

 

VienoUnelma mä oon syöny d vitamiinia 25mg. Joskus lääkäri sanoi että se on vesiliukoinen vitamiini joten yliannostusta ei voi saada. Mä uskon että täällä Suomen pimeydessä sitä voi syödä ihan reippaasti, jos vertaa vaikka lämpöisiin maihin.

shelterme Minkälainen vauvan huone teille tulee? Mekin remontoidaan nyt omaa makkaria, käytiin ostamassa sinne vkl tapetit ja ihan vaan vilkaisin ihania muumitapetteja..

vipe1986 Kuinka voit? Ootko käynyt uudestaan ultrassa? Vieläkö vuotoa?

Mulla ois torstaina ultra, sillon pitäisi olla 9+1. Pelottaa ihan hulluna. Mulla on ollu pahoinvointia plussasta asti mutta se vaihtelee päivittäin, esim. lauantai meni koko päivä sohvalla ja oksentamassa, eilen taas oli ihan hyvä päivä etten oksentanut kertaakaan. Tietty parempina päivinä oon varma että kesken on mennyt Koen valtavan huonoa omatuntoa jos joku päivä juon vaikka 4 kuppia kahvia, oon samantien varma että nyt pilasin ite koko homman.

Mies ehdotti että jos torstain ultrassa kaikki on hyvin, tilataan semmoinen kotidoppler. Onko kellään ollut? Aiheuttaako enemmän stressiä vai helpottaako tätä tuskaa?

 

Oi miekin haaveilen jo vauvan huoneen remontoimisesta ja sen tiedän että muumitapetit tulee mut minkälaiset se on auki vielä.

Emmiina ihan hyvä vointi. Liian hyvä kaiken ollakseen kunnossa tänään on 8+6 ja ainoat oireet väsymys ja tissit on kipeät. Ultrassa en oo ny käyny sen edellisen jälkeen ja vuotokin loppu viikko sitten heti ku pienensin luge annostusta ja huomenna loppus se kokonaan sit ois viikko kortisonia ja viikolle 12 zumenon ja disperiini. nla ois ens maanantaina mut tuskin siellä sydän ääniä edes yritetään kuunnella. Mulla on se dopleri ja tietenkin oon yrittäny kuunnella mut enhän.ä mie löydä ku oman sykkeen mut ei kuulemma kuulukaan ku vko 12 etiäpäin mut netin mukaan jotkus on saanu jo näillä viikoilla kuuluviin. Mulla on myös taaksepäin kallistunu kohtu nii myöhästää vähän. Mut sit ku katoin tytön aikasta nla korttia nii siinä oli 8+5 syke saatu jo kuuluviin neuvolassa mut tais ultrassa mennä 1.5 viikolla etiäpäin viikot. Eli oliko yli 10 jo oikeesti..

Vienounelma jos olit inovassa nii samassa ollaan käyty

 

Okei, kyllä mäkin sen tilaan torstain jälkeen. Mulla on vasempaan kallistunut kohtu, en tiedä miten tuo vaikuttaa asiaan. Mä lopetin lutinukset viime perjantaina (oli ihan kauheeta, pelkäsin vuotoa sen jälkeen mutta mitään ei onneksi tapahtunut). Nyt pistelen ainoastaan klexanea ja ymmärsin että sitä saattaa mennä ties kuinka kauan Maha ihan mustelmilla kun onnistun aina sähläämään sen piikin kanssa. Mä en oo vielä uskaltanu varata sitä neuvolaakaan. Huoh

 

Mie soitin melkeen heti plussan jälkeen neuvolaan sain ilmasen ultra ajan sen kautta

 

VienoUnelma: mulla ei onneksi oo juurikaan ollut turvottelua. Mut mä olen aina kontit pystyssä kun vaan mahdollista. Tässä joku pv tuli tosi monta tuntia istumista niin sitten alkoi jaloissa pakottaa ja ne tuntui väsyneiltä. Silloinkaan ei kyllä liiemmin huomannut turvotusta. Mulla on kans nastakengät ollu koko talven. Äitini osti ne ja vannotti niillä talsimaan. Täytyy kyllä sanoa et ne on ollu ihan must juttu. Joka ov kun käyn koiran kanssa lenkillä ja täällä meilläpäin hiekkatiet välillä peilijäässä. Ilman noita popoja en ois uskaltanu liikkua mihinkään. Mä en nyt kuollaksenikaan muista mitä yks proffa luennolla suositteli d-vitamiini annokseks ja muistiinpanot on nyt töissä, mut jokatapauksessa se oli ihan reilusti ja ympäri vuoden. Kesällä annosta sai pienentää. Täytyykin tsekata ku menen töihin.
Emmiina85: me jatkettiin vauvan huoneeseen samaa tyyliä mitä muualla asunnossa. Meillä paljon beigen ja harmaan sävyjä. Yhdelle seinälle tuli tapetti, jossa on pilviä. Muut seinät maalattiin vaaleiksi ja niihin tuli hopeahippu lasyyrimaali eli kohdevalossa näyttää kuin tuikkisi miljoonia tähtiä. Maalatulle seinälle tuli xxl jättiseinätarra; puu jonka oksilla erilaisia veikeitä eläinhahmoja ja muutama eläinhahmo juoksentelemaan vielä listan päälle. Lattiat on kuin kulunutta vanhaa ladon lautaa. Värit sopii sekä tytölle että pojalle. Väriä saa sitten sisustustavaroilla. Mulla on jo sinisävyinen pallovalosarja ja tilasin juuri 2 säilytyslaatikkoa, jotka on kuin suuria legopalikoita. Mulla on doppler käytössä tai enää ei tule käytettyä, kun nyt tuntee liikkeet hyvin. Alkuraskaudesta se oli itselle tosi hyvä. Kyllä se rauhoitti aina mieltä kun kuuli sydänäänet. Se ei silti poistanut multa alkuraskauden panikointia, mut rauhoitti aina pieneksi hetkeksi. Kyllä mä sitä muillekin suosittelen. Mä löysin sillä sydänäänet muistaakseni rv 10. Mulla istukka edessä, minkä sanottiin vaimentavan ääniä ja potkuja.

 

Minä suosittelen myös doppleria ehdottomasti! kuuntelin sillä päivittäin rakenneultraan asti Kyllä monet hermostukset sai poistumaan sillä kun aloitin aamun aina sängyssä makaamalla ja ääniä kuuntelemalla. Sain laitteen 10+4 päivänä jolloin aloitin. Oli TODELLA vaikeaa saada ekat äänet kuuluviin, meni tosi kauan aikaa ja sain vain pariksi sekunniksi kuulumaan. Piti siis youtubesta etsiä videoita ja varmistaa että oliko ne mun kuulemat äänet oikeat Sitten mulla ainakin kuului äänet sen jälkeen joka päivä aina samasta kohtaa siitä todella alhaalta mahasta, ihan samasta kohtaa missä mulla tuntui pp2 iltana pientä tylppää tuikkimista muutaman minuutin (ja seuraavana päivänä löytyi kolme pientä tippaa pöksyistä aamulla,, eli taisi olla kiinnittyminen).

Useathan siis tekevät sen virheen että aikaisilla viikoilla yrittävät etsiä ääniä aivan liian ylhäältä kun ne löytyvät oikeasti vain vähän häpyluun yläpuolelta. Ja oikeita ääniä (sellaista pientä hevosenlaukkaa/junan puksutusta) ei kannata sekoittaa siihen istukan viuh viuh ääniksi.

 

Joo mie yritin alhaalta sivuilta ja kaikkialta viimeksi tänä aamuna ja ei löytyny. Ja juuriku eilen kehuin et ei vuotoa nii vähän vaaleenpunasta limaa tavattu en mie uskalla noita lugeja lopettaa pelottaa et alkaa vuotaa kunnolla.

 

Selviskö sulla Vipe ultrassa mistä noi vuodot johtuu? Ei oo kyllä kivoja tommoset

Kävin taas eilen ultrassa, rv9, kaikki kunnossa vaikka olin taas täysin varma että ei siellä mitään elämää ole Pikkuinen heilui siellä, vastasi viikkoja. Oli jotenkin haikeeta hyvästellä lääkäri. Ollaan oltu yksityisellä ja hoito on ollu tosi henkilökohtaista, sama lääkäri joka ikinen kerta. Itku pääs kun laitoin oven kiinni ja ajattelin että en ehkä tuu käymään siellä enää ikinä.

Tilasin dopplerin, toivottavasti löydän äänet ettei ala lisää stressaamaan Kiitos Mandala vinkeistä

 

Ei tullu taaskaan ku sillon aamulla se tippa vaaleanpunaista nii en käyny ultrassa. Maanantaina neuvola nii katotaan pääsenkö ultraan ennen sitä 12 viikon käyntiä. Oireetki on hävinny heti ku lopetin lääkkeet. No katsellaan...

 

Vipe, niin turhauttavalta kuin se kuulostaakin, niin alkuraskauden vuodot on turhankin yleisiä ja ainakaan itsellä ollut mitään oireita. Alkuraskaus on pelottavaa aikaa! Luotetaan, että siellä kohdussa kasvetaan normaalisti.

ON: Tänään paukkui viikot. Nyt 32+0, pelottavaa ajatella, että täällä ollaan pian täysiaikaisia! Hermot vaan alkavat olla vähissä, mahan kanssa alkaa olla vaikea liikkua ja nivelet on kovilla. En ikinä olisi uskonut toteavani tätä, mutta olisipa tämä jo ohi. Kuitenkin tulee ikävä tätä mahaa ja potkuja.

 

Mullakin Vipe loppui tissikipu kun lopetin lutinukset, pahoinvointikin välillä jopa 2 päivää pois.

 

Varovainen mukaan hyppääminen. Ensimmäisen ivf:n tuoresiirto oli 3.3 ja tiistaina plussasin. Viime lauantaista asti päivittäin vuotanut hieman - lähinnä pyyhkiessä ja välillä ihan haleaa verta ja välillä selkeästi lutinuksia. Torstain hcg oli kuitenkin 241 (pp13 kuuluma normi 39-270) joten se on noussu vuodosta huolimatta todella hyvin!
Mut toki ressaa...

Onko kellään muilla lutinukset aiheuttanut tuota vuotoa tai onko tietoa voiko punktion jälkeen vuotaa mikäli munarakkuloita on ollut paljon?

 

Varovasti kurkin tänne, testasin ekan haalean plussan jo pp7 , nyt on pp11 ja eilen digi näytti raskaana 1-2... toki kokoajan on pieni pelko kun virallinen testipäivä on vasta tiistaina...eikä varmana se pelko ihan äkkiä häviä..

Meillä taustaa sen verran että hoidot aloitettiin tän vuoden alussa,suoraan icsiin koska miehellä todettiin oligozoospermia. Tuoresiirtoon ei päästy kun soluja oli keräyksessä 26. 3 tippui alkuun kyydistä.jäljellä olevista 10 meni 2 päiväisinä pakkaseen ja loput jäi blastoviljelyyn. Vain yksi selvisi blastoksi asti ja meni pakastimeen.
Koska hävikki oli niin suuri niin pas kiertoon otettiin sulamaan jopa 6 alkiota, että jatkavatko eloa. Kaikki selvisi sulatuksesta mutta pian selvisi että 3 oli tosi huonoja ja jäivät kyydistä.
3:sta solusta kaksi pääsi blastoiksi,toinen siirrettiin,toinen pakastettiin.

Tuo järkyttävän suuri hävikki 20/26 tähän mennessä sai kyllä sellaisen pelon perseeseen että pelkään edes särkylääkettä ottaa vaikka nyt viikon ollut ollut hirveä migreeni 4 päivänä ja muina päivinä muuten vaan kova päänsärky...
Väsymys on kova, pahaa oloakin käynyt ja toinen rinta on tosi kipuherkkä...
Tänään kaiketi 3+6....

 

Kiitos onnitteluista

Täällä on tosiaan jo yli kuukausi elelty vauva-arkea. En voi uskoa mihin tämä aika menee. Alku viikot olin aika paniikissa joka asiassa ja melkoisessa tunteiden vuoristoradassa mutta pikkuhiljaa tasoittuu ja rentoutuu tunteiden ja panikoinnin suhteen.

Meillä on pääasiassa tyytyväinen tyttönen, mitä nyt vähän vatsavaivaa ja päikkärit silloin tällöin hukassa. Mies juuri tuossa totesi, et hyvinhän ollaan pärjätty tää eka kk

Vienounelma kyseli synnytyksestä; kerron nyt vaikka lyhyen version. Vedet meni kotona lasketun päivän (keskiviikko) iltana ja yöllä menimme sairaalaan. Omat supistukset lähti käyntiin mutta liian harvakseltaan ja välillä laantuivat. Odottelin sitten osastolla perjantai-aamuun ja omat supparit olivat tehneet sen että olin auki 3cm. Lääkäri teki siinä vaiheessa käynnistyspäätöksen koska vesien menosta oli jo aikaa. Puolilta päivin käynnistettiin ja supistukset tuli heti voimakkaina ja kivuliaina. Ne eivät kuitenkaan tehneet juuri mitään vaan aina tarkasteltaessa tilanne ei ollut senteissä edennyt (turhauttavaa!). Tehtiin diili kätilön kanssa et odotetaan tietty aika ja sit saan epiduraalin. Tänä aikana onneksi avauduin vihdoin sentin lisää ja vähän ennen kuutta sain sen puudutuksen, jonka jälkeen tuntui kuin olisi taivaaseen päässyt. Sain syötyä ja kerättyä voimia. Seitsemän jälkeen kätilö tuli huoneeseen koska oli näytöltään nähnyt että vauvan sydänäänet oli laskussa. Huoneeseen päästyään teki hälytyksen ja tarkisti tilanteen, olin täysin auki. Sitten olikin jo kiire. Huone täyttyi lääkäreistä ja kätilöistä, ponnistaminen kesti 10 minuuttia ja vauva oli ulkona klo 19:33. Napanuora oli 2x kaulan ympäri mikä aiheutti sydänäänten laskun. Henkilökunta toimi kuitenkin niin rauhallisesti koko ajan etten ehtinyt itse panikoida ja kaikki sujui lääkärin ohjeistuksessa hyvin.
Kaikki peukut siis tyksin henkilökunnalle

Tsemppiä kaikille omiin vaiheisiin ja hurjasti onnea uusista plussista

 

Ange mie vuodin verta vähän väliä rv 4-8 ei suuria määriä mut kuitenkin niin että säikähti aina että entä jos kaikki ei olekaan hyvin mut kyllä se ainakin elossa oli tänään ku nla 9+5 kuultiin sydän äänet

 

Ange mie vuodin verta vähän väliä rv 4-8 ei suuria määriä mut kuitenkin niin että säikähti aina että entä jos kaikki ei olekaan hyvin mut kyllä se ainakin elossa oli tänään ku nla 9+5 kuultiin sydän äänet

Huomasinkin kun pääsin selaan taaksepäin, että oli kovastikin puhetta!
Ihana kuulla että siellä kaikki hyvin

Mulla tosiaan jo pp8 alko vuotamaan ja tein negan testin sillon. Kuitenkin pp13 hcg olikin 241 ja tänään pp17 se oli 2145! Todella hyvin noussut siis tästä vuodosta huolimatta Mutta todella stressaavaa Pikkuhousunsuojalla pärjää päivän kyllä ja lähinnä siis pyyhkiessä huomaa että vuodan - välillä aikoja ettei vuotoa ole. En tiedä voisko lutinukset olla ärsyttäny sitten niin paljon limakalvoja vai mistä johtuu. Mietin myös ett ottaisivatko ultraan tarkistaakseen vuodon lähteen jos näkyy?