Ajatuksista Asiaan 07/2010

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Angsteri..
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
A

Angsteri..

Vieras
Ajatuksista Asiaan 07/2010


Baltsu 8.6.2008 rv 40+2, poika 3340g 48cm
Angsteri 14.6. rv 39+6, tyttö 3900g 50 cm, LA 24.09.10
Mi-iu 13.7 rv40+5 tyttö 4015g 52cm
Amilda 5.10. rv 37+5, tyttö 3280g 49,5 cm
Saana 7.10. poika
Rosis 9.10.08 tyttö (Puppe) ja LA 11.10.10
Jellybean 10.10. rv 39+1 tyttö 3485g 49cm, 15.8.2007 rv 31+0 tyttö 1805g 42cm
Sade81 12.11 rv 38+5 tyttö 3040g 48cm
Brogan ja Poju 12/08
Neilikka, tyttö ja poika 02/09, rv 33
Pimmu 20.8 rv 38+3, poika 2980g 49cm

Se olisi heiniskuu ja samalla vihdalla annan Saanalle sapiskaa siitä ettei ollut aloittanut uutta ketjua, vaikka oli kuun ensimmäinen kirjoittaja!!! Sapiskaa sapiskaa!! ;)
 
Huomenia!

Miten teidän vkl meni ja miten on viikko lähtenyt käyntiin?

Harmi, että joudut vielä odottelemaan ultraa Neilikka. Onneksi aika menee näin kesällä nopeasti. Miltä on nyt tuntunut olla töissä?

Mulla tosiaan oli ne sokerit vähän koholla ja olen nyt sitten joutunut ottamaan verensokeriarvon kolme krt päivässä ja ihan normaaleja ne on ollut. Taisi juhannuskarkit tehdä tepposet. No, sainpahan ylimääräisiä Napun seuranta käyntejä. Ylimääräinen ultrakin mulle luvattiin alustavasti vielä heinäkuulle.
Musta tuntuu, että Napu on perätilassa. Kaikki liikkeet tuntuu alhaalla ja pään neuvolantäti löysi viimeksi keskeltä mahaa ja sanoi, että hänen mielestään vauva on hieman poikittain. Siitä se on vielä mun mielestä nyt liikkunut perätilaan.Onko mitään kotikonsteja kääntämisenyrittämiseksi? En halua mitään väkisin kääntämisiä.... Mulla on jotenkin sellainen fiilis, että tästä tulee sektiolapsi. Nooh, toisaalta luulin mä Napua tytöksikin, mutta tää tunne on nyt oikeasti tosi vahva.

Ei tänne muuta kuulu. Töitä ja kyläilyä koko viikko. Auringossa en jaksa oikein olla.

Toivottavasti saadaan Jellykin tänne pian taas aktiiviseksi! Tulkaahan kertomaan kuulumisenne, kun auringolta ehditte :)!
 
Moikkelis koikkelis! Eilen vietiin ensimmäinen muuttokuorma. Pikkuhiljaa muutetaan ja varsinaisesti sitten elokuulla vasta siellä uudessa kodissa asutaan. Helteet on ihan kamalat! Meidän nykyinen asunto on niin perseestä, kun on kuin sauna. Onneksi ei enää tarvi kauan kärsiä.

Vai on Napu poikittain/perätilassa. Entä jos on synnytyksenkin aikaan? Aiotko silti synnyttää alateitse, vai sektioon? No poikittain olevaa tuskin edes annetaan synnyttää alateitse. Hämärä muistikuva on, että joku asento oli missä kannatti olla, että vauva tajuaisi kääntyä.. Toooodella hämärä muistikuva, joten olen saattanut nähdä untakin! :)
 
Minä ikuinen akupunktioon uskoja olen joskus kuullut, että akupunktiokäsittelyn jälkeen vauva vaan kääntyi seuraavana yönä oikein päin...
Sitä mun piti Angsteri kysyä, että miten sä alun alkaen sinne sokerirasitukseen jouduit? Ei kait sitä standardina ole toisen odottajille?

Eka päivä töissä oli jotenkin masentava, kun kaikki parhaat kaverit täältä on lomalla, ja oli olo, että en osaa mitään, mutta kyllä heti tokana päivänä uusista järjestelmistä löytyikin vanha sisältö, ja nyt tuntuu ihan mukavalta. Kotijoukoillakin on mennyt ihan hyvin.

Tänään illalla sit ultraan - aika tyynellä mielellä menen, en jotenkin ole liikaa uskaltanut edes miettiä tätä raskautta, ja yllättävän nopeasti on aika mennyt. Mutta ihanaa saada nyt vähän varmennusta, onko siellä tosiaan tapahtunut ihme.
 
Sokerirasituksen kriteerit taisi viime vuonna muuttua eli kiristyä. Eli sitä suositellaan nyt kaikille yli 25-vuotiaille odottajille, plus tietenkin lihavat sitä nuoremmat kuten ennenkin. Uutena tietona on myös tutkimustulos, että varmimman tuloksen saa vasta rv 26, vaikkei sitä kaikkialla Suomen neuvoloissa noudatetakaan.
 
Joo, siis mulla oli painoindeksi siinä rajoilla. Ottivat testin sitten varmuuden vuoksi. Tosin painan saman verran kuin Nukista aikoinaan, vaikka lähtöpaino oli eri ja painoa tullut tähän rv 29 asti alle viisi kiloa. Ihanaa, ensi viikolla pamahtaa rv 30+ rikki :)
Jelly, mä veikkaan, että luotan kätilöihin siinä vaiheessa. Tosin kääntämiseen en ihan kevein mielin suostu. Ehkä se on sitten se sektio, tosin sekin hieman arveluttaa, kun ei ole sellaisesta omakohtaista kokemusta. Täytyy nyt katsoa, mitä äitiyspolilla sanovat, jos sinne vielä tässä kuussa pääsen.
Jaa, akupunktiota. Neilis, siis tiedätkö ihan jonkun, jolla se toimi vai oletko vain kuullut jonkun kaverin kaverin kaverin kautta?

Mitkäs on Miiun olot? Lomalainen, tule kertomaan! :)

Neilikselle tsemppiä ultraan!! Täytyy tulla illalla vilkaisemaan kuulumiset! Ja kiva kuulla, että töissäkin on alkanut sujumaan. Kyllä se siitä! Ja kohtahan sä jäät taas pois, joten et kauaa joudu siellä "lusimaan" ;).
 
No voi kökkö jos siihen rasitukseen joutuu... Ei oikein hehkuttaisi.

Eilen oli vähällä ettei lähdetty päivystykseen nestetankkaukselle. Oli sen verran kamala päivä...

Miehet........ Mies sitten tempaisi ja osti Eemelille radio-ohjattavan auton. Ja poika on ihan innoissaan siitä. :)

Neilikselle tsemppiä ultraan!
 
Äh, mäkin olin jotenkin asennoitunut, että se sokerirasitus kuuluisi vaan ekaan raskauteen. Pitääpä kokeilla, saako siitä neuvoteltua itsensä pois, kun ekalla kerralla oli hyvät arvot.

Vai radio-ohjattava. Meillä on Saana käyty samaa keskustelua, mutta sen pitäisi kuulemma olla polttomoottorikäyttöinen, eikä mikään akkuvempele. Juu ja siis "lapsille" tietenkin.

Ultrassa kaikki oli hyvin! Tasainen syke löytyi, ja viikkoja eilen 8+0, eli mä olin tuntemuksieni kanssa lähes oikessa, varsinkin kun tohon kokoon liittyy tietysti virhemarginaali. Mulla on eka neuvola ensi tiistaina. Ei olla vielä kerrottu tästä, ja taidetaan vieläkin pantata tietoa vaikka sinne 12-viikolle asti, tai ainakin nyt vähän lisää... Ei ole tällä kertaa kiire julistaa kaikille.

Mutta mukavaa perjantaita ja tulevaa viikonloppua!
 
Neiliksen kuulumiset piti tulla kurkkimaan.
Ihanaa! :D

Mies oli ensin sitä mieltä, että Eemeli tarvitsee polttomoottorikäyttöisen ja mahdollisimman ison auton. Onneksi sain puhuttua akkuversioon. Mieskin oli loppujen lopuksi tyytyväinen, kun kerralla saa ajaa pidemmän aikaa, eikä tule hirveää sotkua. Miehellä on joskus ollut polttomoottoriversio ja se oli kuulemma aika haastava... Heh, tänäänkin ottavat varmaan ajot. Eemeli ohjaa ja mies käyttää kaasua. Ihania. Eemeli on ihan tohkeissaan. Ja isompi poika myös... :D
 
Huomenta!

Loistavia uutisia!! Paljon onnitteluja Neilikselle!! Koskas se tarkka LA olikaan?

Jaa polttomoottorikäyttöinen radioohjattava auto. Voi muna :)! Miehet. Noh, pääasia, että isien lisäksi myös pojilla on hauskaa! Ja saapahan äidit sitten hetken omaa aikaa.

Siis ei siihen sokeriras.joudu automaattisesti. Mulla oli paino siinä rajoilla ja siksi laittoivat varmuuden vuoksi. Olen nyt sitten ottanut kokeita kolme kertaa päivässä koko viikon ajan ja sokerit on olleet hyvät. Tuleepahan toi "verikokeen" ottamisen taitokin opittua...
Ja ei sitä sokerirasitusta kannata "pelätä". Ei se ollut mun mielestä yhtään paha. Juoma oli täysin hedelmämehun makuista. Paljon parempaa kuin kaksi vuotta sitten Nukin aikana, jolloin tarjolla oli esanssista kolan jäljiltelmää. Mutta siis mun sokeriarvot on nyt olleet hyvät.

Neilis, onko sun jonkun henk.kohtaisen tutun lapsi kääntynyt akupunktion avulla vai oletko kuullut tutuntutuntutuntutun kokemuksesta? Jelly, mä taidan luottaa kätilöiden mielipiteeseen (en lääkäreiden) tuossa kääntämisasiassa. Mielelläni en siis suostu mihinkään fyysisiin kääntämisyrityksiin, mutta jos vakuuttavat, että synnytys onnistuu, niin sitä sitten koittamaan. Joo, tuskin ne poikkitilassa laittavat edes synnyttämään, mutta eiköhän Napu johonkin päin käännähdä vielä näiden 11 vk aikana -joko perätilaan tai oikeaan asentoon.
Jelly, ei teillä ole vauvakuumetta ilmassa?

Mitäs Miiulle ja Sadelle kuuluu? Onko Miiun olot ok?

Muuten, tosi ärsyttävää lukea paikallisesta lehdestä, että syyskuusta on tuleva vuoden kiireisin synnytyskuukausi. Nukin aikana se oli kesäkuu. WTF?! Haluaa perhehuoneeseen, eikä halua ryysikseen! Kitinääkiukkua, kitinääkiukkua ja nyt ulos nauttimaan aamupala.

Aurinkoista ja sitä helteistä viikonloppua! Saanalle tsemppiä oloihin!

Ps. Nuki puhuu jo ihan täysin. Suloinen pieni otus, joka on tosi jääräpää!
 
Neilikselle onnittelut hienoista ultranäkymistä!!

Tosiaan... Missäs Sade? Rous? Bro? Huhuu!! Kaikki taitaa olla nauttimassa ihanista aurinkoisista päivistä. Ihana kesä!!! Vaikka vähän tuskastuttavan kuumaa välillä onkin...

Saanalle jaksuja oloihin!
 
ihania kuulumisia neiliksellä, paljon onnea!!!!

oltiin mökillä, ihanaa ja ärsyttävää palata kotiin kun on niiiiin kuuma :/ mutta Nöpö on nyt sitten vihdoinkin ihan kokokonaan ja oikeasti vaipaton =) ja ihan hurja vesipeto, kävei suoraan järveen eikä sitä meinannut saada sieltä millään pois..niin suloinen. ja nyt meillä on alkanut hurja minä itse -kausi.

Jblle voimia pakkaukseen ja muuttoon!
 
voi Saanaa, jaksuhalit!! enpä haluaisi olla alku tai loppuraskaana kesällä kun on näin tukalan kuumaa (tai no oikeasti tietty haluaisin olla raskaana ihan milloin vaan, tai en koskaan ihan oikeasti jos vauvan saisi jotenkin muuten tulemaan..)

käytiin aamulla poimimassa vähän mustikoita, Nöpö höpötti nam nam ja rupesi lopulta poimimaan itse itselleen suuhun kun ei oltu tarpeeksi nopeita antamaan. ensi kerralla sitten vaan poimuri nöpölle käteen ja metsään niin pääsee itse helpommalla ;)

tulisipa jo talvi, en tykkää näin kuumasta yhtään, yök. paitsi jos voisi olla aina vaan mökillä.
 
Terviissii landelta! Siis kyllä täällä ollaan nautittu helteestä täysillä, konetta en ole muistanut avata moneen päivään.

Neilis, aivan superhienoja uutisia. Ja Saanalle voimia.

Mää en kestä, polttomoottoriautoista en ole koskaan kuullutkaan! :) Ja siis nimenomaan lelukäytössä.. Heh.

Takaisin pihalle, Poju kutsuu.
 
Siis what.. "Valvojien pitää hyväksyä viestisi ennen julkaisemista" kun kirjoitin kirjautumatta. Haloo.. Harkitsen jälleen vakavasti lähtemistä hevon peehen koko palstalta.
 
Okei, nyt selvisi Angsterin sokerijuttu. Hyvä että on nyt pysyneet kunnossa. Mä tiedän kans monia, jotka on ollleet tarkassa seurannassa, kun siihen otetaan niin herkästi, mikä on tietenkin hyvä asia. Ei se liemen maku mua kauhistuttanut, mutta se aamun syömättömyys. Mulla tuli viimeksi koko raskauden ajan ihan järkyttävä olo, jos en säännöllisesti syönyt. Ja aamupalan skippaaminen tekee tiukkaaa ihan normaalitilassakin!

Jaahas että Saana on käynyt taas virkistäytymässä... Sulla on kyllä aika hurja alkuraskaus, mutta eikö sen nyt kohta luulisi loppuvan...

Niin se akupunktiokääntö... Tää on yhden lenkin päässä itsetuntemastani henkilöstä, eli kaverini kaveri sai apua siitä. Ja oman kaverini portugalilainen kollega oli neuvonut seisomaan päällään pitkiä aikoja. Mieti nyt, jos jompaa kumpaa kokeilisit ;-)

Mieletöntä, että Nöpö on vaipaton! Meilläkin Tauno pissasi eilen vähän ennen ruokaa niin hienosti pottaan, ja kun heti ruuan jälkeen oltiin menossa uima-altaaseen polskiin, niin laitoin tunnin ajaksi vain ajankohtaiset jalkapallokalsarit... Eikä paikat kastuneet. Pitäisi vaarmaan useamminkin rohkaistua kokeileen, kun eihän ne vahingot kovoin vakavia ole...

Meidän LA oon siis 17.2. Eli jos kaikki menee hyvin, kaksoset ehtii täyttään kalenteri-iässä 2 v, mutta kehitysiässä ovat 1 v 11 kk. Arvatkaas vaan, onko mies jo alkanut pohtimaan, miten autoasiat ratkaistaan... Eli kolme turvaistuinta pitäisi mahtua...

Hei kait mun pitäisi alkaa töitä vääntämään. Tällaisilla yyyber-helteillä on oikeastaan ok olla toimistossa, me ainakin ajoitettiin lasten kanssa ulkoilu aamupäivään ja viiden jälkeen, ja oltiin suosiolla päikkäreiden jälkeenkin vielä sisällä.
 
angstis, paljon bmi tarvii olla et joutuu siihen sokrurasitukseen?
jos tää menee hyvin niin on siinä ja siinä oonko jo sen 25v ja ku esikoinen oli kuitenki suuri lapsi ja painokaan ei oo mitään tikkulaihan verran niin voipi olla että mut sinne sysäävät.. vaikka isohkoja lapsia meijän suvussa saadaan.. no sen ajan murhe..
mulla on hemmetin huono olo ihan koko ajan.. muutaman kerran oon meinannu oksentaa, ja pelkään sitä niin paljon.. olo ei siis oo lähellekään sitä mitä pikkiksestä oli, mutta sitä en ymmärräkään miten siitä selvisin hengissä. oksentamisessa siis pelkään että se jatkuu sinne raskauden loppuun asti, joten yritän välttää sitä kaikin keinoin.

Saanalle jaksuja oloihin, karmeeta!

meillä taitaa olla Saden perheen kanssa "samat harrastukset".. uinti ja uinti ja uinti :D
otin muuten vasta pikkikseltä yövaipankin pois, kun ei sitä yli viikkoon oo tarvinut.. päiväkuiva on ihan hienosti, tosin jos on paljon porukkaa ja menoa niin saattaa joku vahinko vielä käydä, mutta näillä mennään.. kauppareissulle oon vielä laittanu varuiks vaipan, vaikka sekin on säilynyt kuivana.. parasta on kun napero juoksee itse vessaan ja käy supistajan avulla pöntöllä, se on ihan otettu kun ylttää jo pääsemään sinne.. tietty on jakkara alla :)


ainiin, angstis, mä katoin joskus sitä nelosen vauva tulossa- ohjelmaa, ja siinä nainen makas silityslaudan päällä niin että se lauta oli sohvalla toinen pää ja toinen lattialla.. niin makas siinä päivittäin jonku vartin pää alaspäin.. mut sitä en muista kääntykö se vauva sit vai ei.. :)

olikohan mulla muuta... toi helle pahentaa vaan oloja.. huh!
muutama yö vielä ultraan.. tänään tosin lääkärille joka saa laittaa lähetteen sairaalalle jotta pääsen siellä seurantaan.
 
Siis höh.. Katotaanpa tuleeko viestini nyt näkyviin. En tiedä onko vika koneessa vai missä, kun eilen tuli kahteen kertaan viesti, että "valvojien tulee hyväksyä viestisi ennen julkaisemista" tms..
 
Moikka pupukat!

Sadelle taputukset vaipattomasta Nöpöstä! Ja ihana kuulla että Miuskan raskaus etenee hienosti. Saanalle voimia; ei oo helppoa näillä keleillä...

Puppea odottaessa jouduin sokerirasitukseen ylisuuren sf-mitan takia, ja arvot oli tosi hyvät. Nyt en olis sinne halunnut, eikä olis muuta syytäkään kuin ikä. Eli täällä laittavat kaikki yli 25-26 vuotiaat rasitukseen. Sanoin, etten haluais sinne ja tiedän ettei siihen ole tarvetta. Terkka sanoi että "Eihän me voida sinne ketään pakottaa, mutta ihan vauvan parhaaksi nämä tutkimukset on järjestetty" Joten mä menen, että tulee selväksi että kyllä muakin ihan se vauvan paras kiinnostaa... Sokerirasitus on torstaina. Täälläkin se tehdään nykyään mielellään vasta rv 26 jälkeen.

Olen lukenut muiden kuulumiset, mutta itse en ole saanut kirjoitettua, koska tulee pelkkää valivalia. Ja inhoan auringosta purnaamista. Mut ei voi mitään. Tää helle on ihan liikaa mulle. Jouduin käymään sydänkäyrälläkin (siis mun sydän, ei vauvan) kun tuntuu että sydän muljahtaa ulos. Samanlaista kuin joskus pahassa krapulassa, mutta säännöllistä ja jatkuvaa, vaikea nukkua tai tehdä mitään. On siis helteestä ja raskaudesta johtuvaa säännöllistä rytmihäiriötä (oli sille fiksumpikin nimi), josta ei ole haittaa mutta ei ole mukavaa. Iskias eli alaselän särky tekee musta mummun, enkä pysty makaamaan enää edes kyljilläni. Viime yön nukuin nojatuolissa. Kumarteleminen ja lattialta nostaminen jumittaa selän heti. En vaan tajua miten jaksan vielä 3 kuukautta!!! Haluan muuttaa kellariin igluun.

Puppen kanssa on silti mukavaa, ja kivut unohtuu kun pitää painaa menemään. Läheisessä kahluualtaassa käydään 2 kertaa päivässä, heitetään siellä palloa, uidaan käsipohjaa ja tehdään sukellustreenejä. Nautin niin paljon Puppen kanssa olosta. Ymmärrän hyvin Baltsua ja muita, jotka haluaa keskittyä täysillä esikoiseen. Muakin pelottaa, miten handlataan arki ja huomio kun vauva tulee. Uhma alkaa olla jo nyt aikamoista, mutta on ihanaa että Puppen kanssa voi jo keskustella asiat ja sopia yhdessä miten tehdään.

Havahduin vasta pari viikkoa siiten siihen, että olis hienoa jos Puppe olis kuiva kun vauva tulee. Hienosti pissannut pottaan jo pitkään kun huvittaa, mutta nyt aloitettiin kunnon treeni ja päivät onkin jo kuiva. Yövaippakin kuiva jo monena yönä, mutta jos lähdetään kaupungille tai muualle, niin silloin vaippaa tarvitaan aina. Itse asiassa mä itse unohdan että silloin Puppea pitäis pissattaa... Kakan kanssa on välillä vaikeuksia. Jos kakka on "kovan työn alla", niin Puppe hakee itse vaipan ja menee nurkkaan seisomaan keskittyneesti äheltämään. Eli ujo kakka haluaa mennä vain vaippaan.

Miehellä ollut taas liikaa vapaata ja mä oikein odotan kun sillä alkaa työputki huomenna. Mä tiedän olevani ärsyttävä näin voimattomana ja särkyisenä, ja kun se on poissa niin saan olla rauhassa raihnainen.

JB, miten menee uudessa kodissa? Mitä pikkuämmille kuuluu?

Antero, ootteko jo alkaneet puhumaan Nukille Napusta? Entäs Saana? Äitini patisti mut aloittamaan ajoissa, ja Puppe kertoo jo että ädin vatsassa on vauva, joka tulee joku päivä Puppen kotiin. Voi raukkaa, eipä taida pieni tajuta mitä mullistusta sekin tarkoittaa.
 
pikasesti..


Neilikselle mun piti kertoa onnittelut ultrakuulumisista!
pöhkö minä kun unohdin..


mä sain lähetteen ja tässä kuussa pitäis siis päästä seurantaan... käyn tosin välissä jo yksityisellä muutaman päivän päästä.. lääkäri mittas verenpaineet ja ne oli niin pilvissä ettei oo koskaan ollut :( tuli taas lisää huolta siitä.. pulssi oli mahtavat 110, mutta laitan osan tän hemmetin helteen piikkiin ja toisen osan paniikkiin/jännitykseen.. silti täytyy lainata mittari jostain.
nyt otan lepoa hetken ku pikkis nukkuu ja ennen ku kavereita tulee leikkimään..
tää helle on mulle aivan liikaa, sulan!
 
Neilikselle täältäkin myöhästyneet ultraonnittelut!

Hienoa Miuskanen, että pääset pian sinäkin ultraan!

Vielä yks valivali. Siellä sydänkäyrällä ollessa nuori mieslääkäri olis kirjoittanut mulle sairauslomaa raskauden loppuun (tai pätkissähän se olis kirjoitettu), mutta totesi sitten että koska mähän olen kotona VAAN lapsen kanssa, niin siihen ei ole tarvetta. Sai sen kuulostamaan niin pelkältä lomailulta ja makoilulta, että teki mieli sillekin pitää puhuttelu. Kyllä mulle olis helpompi istua koneella 8 tuntia päivässä kuin juosta ton duudsonin perässä...mur.

Ah. Kiitos. Kylläpä helpotti kunnon valitus.

Annasta & Erikasta ois ihana kuulla!
 
Heippa kaikille!

Pitäisi mennä ajoissa nukkumaan, mutta pitihän mun tulla lukemaan Teidän kuulumisia. Tsempitykset heLLteistä kärsiville raskaana oleville, sekä muillekin. Onpa tosiaan ilmoja pidellyt.

Minä kunnioitan teitä kaikkia, jotka nautitte aidosti lastenne seurasta ja pystytte omista "murheista ja säryistä" huolimatta lapselle lempeinä. Itse olen toisinaan (lue: usein) melkoinen ärisijä ja huomaan, että lapsikin jo osaa ennakoida sitä kehottumalla rauhoittumaan. :( Esim. Päivittäin kaikessa epäjärjestelmällisyydessäni hukkaan kotiin avaimet ja/tai kännykän ja sitten etsiessäni kihisen raivoista, kun lapsen lelut levällään ja "mikään ei täältä läävästä koskaan löydy". Ihan omia mokia siis ja projisoin tunteen täysin väärin. Miehen ollessa paikalla en usein kehtaa, mutta sitten lapsiparan kuullen kyllä. Pyydän myös aina anteeksi ja kerron, ettei äiti ole hänelle vihainen ja käyttäytyi epäreilusti, mutta haluaisin todella, että oma pinnani olisi pidempi. Siinä mulle työsarkaa. Sitten taas asiat mistä joku voisi vetää kiepit, kuten esimerkiksi läheltä piti tilanne yhteisen kesälomamatkan peruuntumiseksi miehen huolimattomuuden takia saa mut vaan kysymään "kahvia tai jätskiä anyone?" Hermojani repii siis lähinnä väsymys ja hukassa olevat tavarat. Arjenhallinta ja itsehillintä olisivat kai avainsanat. :)

Mies on skeittaamassa ja minä valvon vielä pienen hetken. Aarteemme nukkuu omassa sängyssään rakentamassaan majassaan. Yksi työvuoro ja sitten viikoksi reissuun. Autoon lähtee passin ja hammasharjan lisäksi ainakin mukaan Paloma Faith:n levy, pikkuporkkanoita (pojan toive), uikkarit ja parit bikinit ja paljon iloista mieltä. Ihanaa.

Vauvakuulumisia on täällä live-elämässäkin kantautunut korviin monia, itse jatkan jojottelua (sen painon lisäksi) pitäisko vai eikö pitäisi. Mun piti taas kommentoida montaakin asiaa, mutta alkaa unettaa sen verran, että nyt en juuri muista mitä. Palailen asiaan taas.

P.S Jalkapallot pelattu. Olisin toivonut Hollannin voittavan. Mitä mä nyt jännitän iltaisin? ;)
 
Upiii, olen tässäkin samanlainen kuin sä. Siis pienet asiat saa hermot menemään, mutta isoissa osaan ajatella että hyvin tää näinkin on. Tarkoitan just, että kun jotain kamalaa tai harmittavaa tapahtuu, niin sitten keskitytään positiivisiin puoliin. Mut jos mun huulikiilto on hukassa tai aurinkolasit ei löydy lähdön hetkellä... On noi lapset mielettömiä oppimaan. Meidän lähdöt Puppen kanssa on joka kerta samaa säätämistä. Laitan Puppen valmiiksi ja luulen olevani itsekin, niin sitten on avaimet, laukku, puhelin, huulikiilto hukassa. Äimistyin yksi aamu, kun join vielä aamukahvia ja oltiin piakkoin lähdössä, niin Puppe hoki No niin, nyt mennään, missä äidin puje, missä äidin laukku, missä auilasit, missä meikki, ja toi mulle kolmet kengät riviin kahvipöytään. Ihmettelin että eihän äiti noin montaa paria kenkiä tarvitse ja tajusin, että mä aina koitan ja vaihdan kenkiä viime tipassa. Että 1-vuotiaskin osaa olla järjestelmällisempi kuin mä.

Tosiaan, tyhjä olo kun jalkapalloa ei enää tule. Espanja voitti, eli hienosti päättyi, mutta voi veljet niitä erotuomareiden mokia aiemmissa peleissä... Oli mukavaa vaihtelua huutaa vaihteeksi telkkarille.

Eemeli on muuten varmasti onnesta soikeena kun pääsee isin kanssa ajamaan sillä autollaan! Aika hurjaa.

Eilinen valitus täällä auttoi taas, ja nyt olo on paljon parempi. Mies ansaitsee kiitoksen myös, heräsin kahvin tuoksuun ja he meni Puppen kanssa heittämään palloa pihalle siksi aikaa että mä saan juoda kahvin rauhassa ja herätä. Ihana hetki. Lähdetään pian kaverin mökille hellettä pakoon, toivottavasti puhaltaa merituuli. Lillun koko päivän meressä.

Huomenna alkaa 29. raskausviikko.
 

Yhteistyössä