Ajatuksista asiaan 05/09

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja sadee
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Rosis, ehdottomasti saat jutella täällä ihan kaikesta!! ja etköhän säkin kuitenkin höpötä myös hampaista ym Puppejutuista kun eihän Puppe onneksi mihinkään katoa :) Ja mun pitikin kysyä tuosta miten nukuttaminen sujui mutta tosi upeeta että noin helpolla. Mä nyt tyhmänä kysyn että missä asennossa tuossa rintarepussa pidätte? (köhöm..taidan olla tyhmempi mitä itsekään tiedän, siis ei kai rintarepussa saa moneen asentoon..mmietin nyt kantoliinaa kun siinähän voi maata tai olla pystyssä tai ihan miten vaan.

Mä toimin mielelläni varaemäntänä ja ihan muutenkin olis kiva saadat teidät tännekin, en vaan tiedä kuinka moni tulis, tai no Angstis ja Amilda ainakin pääsisivät yhtä nopeasti tännekin mutta muille olisi vähän mutkan takana..mutta tänne olette ainakin aina tervetulleita!
 
Rousalle halituspalitus. Olet ollut paljon mielessä. Järkeilin tuossa, että toivotaan todella että tulokset tulisivat pian ja saisit varmuuden asioihin ja toivotaan että se typerä pallero on hyvänlaatuinen. Kun onhan esimerkiksi luomikin hyvänlaatuinen kasvain. Ja sanon tämän mitenkään vähättelemättä sun tilannetta, ja uskon että ymmärrät. Tottakai jauhat kuule niin paljon meille kuin vain haluat. Musta on hienoa miten läheiseksi voi tuntea ihmisen, jota ei ole koskaan edes tavannut.

Hyvää äitienpäivää meidän äiskäliineille.
 
Herkkää ensimmäistä äitienpäivää meidän ketjulaisille! JB:lla ja Maijuliinilla on jo enemmän kokemusta, tuplaonnittelut sinnekin! Rosan takia omatkin tunteet ovat vielä enemmän pinnassa, vaikea edes kuvitella miten kallisarvoiselta Rosasta tämä päivä tuntuu. Ja ilman muuta kirjoitat juuri siitä mitä mielessäsi on. Hienoa, että koet meidät luottamuksen arvoisiksi.

Lämpimät halaukset!
 
Minä toivon, että Rosa kertoo kaiken mitä mielen päällä on. Varmasti tulee päiviä, kun positiivisuus on vähissä ja nekin olot voi tänne purkaa. Olet oikeasti tullut tutuksi ja ystäväksi, joten toivon tietenkin että kaikki kääntyy parhain päin.

Mun toivomus oli, ettei kortteja tai kakkuja äitienpäiväksi, vaan pelkästään jos yön saan nukkua rauhassa ja aamulla pitkään, niin se riittää. Nukuin siis yön kuin tukki, kertaakaan ei tarvinnut Eetiä tutittaa ja aamulla heräsin vasta kahvin tuoksuun. Ei kyllä mieskään ollut Eetiä tutittanut, kun nukkuu niin sikeästi, joten Eetiä ei ilmeiseti tarvitsekaan nukutella öisin vaan se osaa halutessaan nukahtaa itsekin. Hieno huomio.
 
Heipsan äityliinit! Ja ihanaa äitienpäivää täältäkin kaikille!
Ollaan oltu reissussa koko päivä, kun mun ja miehen äidit asuu muissa kaupungeissa ja ollaan oltu molempia mummuja moikkaamassa pikkuneidin kanssa. Nyt vasta saavuttiin kotiin.

Tottakai Rosa jauhat asiasta just niin paljon kun sielu sietää. Asiasta puhuminen kuitenkin on todella hyvää terapiaa - näin olen ainakin itse kokenut, niin anna palaa vaan, jos siltä tuntuu. Todellakin sairaus aina pysäyttää, mutta niin se elämä vaan jatkuu, hieman erilaisena, mutta kuitenkin. Mä olen enemmän kuin tyytyväinen tämän hetkiseen elämään ja musta on aivan ihanaa, että voidaan olla kotona koko perheen voimin, elää "normaalia" arkea ja voidaan liikkua "normaalisti" kunha öiksi tullaan kotiin. Ja tosiaan - odotetaan niitä sun tuloksia ennen kun maalataan piruja seinille. Voi olla, että kaikki onkin hyvin ja patti hyvänlaatuinen.

Juu Sade, täältä tosiaan on varmaan se 50 km teille niin kuin Angstiksellekin, niin tästähän nyt hurauttaa ihan hetkessä sinne.
Niin ja siis kaikille tiedoksi, että meille myös on kuka vaan koska vaan tervetullut, mutta siis se piha meiltä puuttuu :( Sauna, ruokaa ja hyvää seuraa on aina tarjolla ;)
 
Missäs se Sade asuikaan.. Luulen kyllä että meillä olisi sinne lähestulkoon sama matka kuin Rosalle. Heitetäänpäs villi ajatus, että tulettekin kaikki tänne ;) Toimin milloin vain mielelläni emäntänä. Sauna löytyy ja pihaakin hieman. Ja monta neliötä olohuonetta. Heh.

JB:ltä ihana linkki. Komppaan sitäkin vaihtoehtoa.
 
Lämpimiä ajatuksia, halauksia ja voimia Rosalle! Koko viikonlopun toivoin ettei noin olisi tilanne, mutta kuten sanoit, pärjäät varmasti. Kuulostat niin määrätietoiselta ja voimakkaalta ihmiseltä. Ja onhan sulla paras tsemppari mitä ikinä voit saada, Puppe ja miehesi. Ja tietysti nää palstaystävät.

t: Fanipalanne
 
Huomenta daarlings. Ihana ilma, voi kun pysyisi aurinkoisena ja tulisi lämmintä. Olisi ihana lähteä kiertelemään puutarhakauppoja, mutta aa, mulla ei ole nyt autoa ja bee Pojun mielestä se ei välttämättä ole parasta mahdollista ajanvietettä. Eilen illalla käytiin ajelemassa ja katselemassa ihmisten ihania pihoja ja mulla NIIN haluttaisi muuttaa sellaiseen paikkaan, että olisi iso piha. (Joo me ollaan just niitä ärsyttäviä kyttääjiä, jotka hidastaa talon kohdalla ja työntää nenät ikkunaan).

Mitäs viikkosuunnitelmia ihmisillä on? JB, menettekö siis katsomaan sitä toista paikkaa? Onko Angsterin terassinperustat valettu? Ja Saana tulehan ilmoittautumaan sinäkin.

Sade kyseli niistä soseista, että mitä seuraavaksi. Oletko koettanut tarjota Nöpölle parsaa? Se on mieto ja siinä on rautaa, jota tosiaan siinä puolen vuoden korvilla alkaa tarvita. Ja vähitellen voi alkaa sekoitella kokeiltuja makuja ja antaa enemmänkin kuin teelusikalla. Mä annan Pojulle sellaisen satsin, että siinä on pohjana peruna-porkkanasosetta ja siihen sitten lisäilen päivästä riippuen joko parsaa tai kukkakaalta tai maissia tai bataattia tai tai.. Ja nyt ollaan sitä lihaakin aloitettu ja hyvin maistuu. Lisäksi meillä syödään aamu- ja iltapuuro hedelmä/marjasoseen kanssa. Maitoa menee kuitenkin vielä ruuan päälle ja illalla ja yöllä. Silti Pojun paino on 0-käyrällä pituuteensa nähden.

Mitähän tässä keksisi, haluan ihmisiä ympärilleni. Nyt kun on kesä alkanut jo tulla niin sitä kaipaa sosialisointia. Töihin en halua missään nimessä, mutta jotain actionia. Kerhoilupäiväkin on vasta parin päivän päästä. Ideoita??
 
Puskaradion kautta sain tietää, että syrjemmässä on 50 hehtaarin maatila myynnissä. Siellä on asunut liikuntaesteinen ihminen, joten paikka on ihan pari vuotta sitten rempattu kokonaan. Pitäähän sitä sitäkin käydä katsomassa jossain välissä. Sielläkin on navettaa, aittaa ja tallia.

Tuo mailiin laittamani talo olisi aivan unelma, mutta vielä mietitään että onko järkeä lähteä muuttamaan toiseen kuntaan. Taidan laittaa lehteen ostetaan -osastolle ilmoituksen ja katon mikä on tämän kunnan tarjonta.

Poju taitaa olla vaan perusmies, eli ei viihdy ostoksilla. ;)

Mitäs muiden maanantaihin kuuluu? Jospa Rosan tulokset tulee pian ja on hyviä.
 
Jellybean, en ehtinyt vastata mailiin. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että karistatte kotikylänne tomut ja muutatte vähän kauemmaksi. Tuo talo oli ihana! Remontointi on kivaa, mutta onhan se helpompaa monin tavoin muuttaa taloon, jota ei tarvitse enempää rempata. Uskomatonta, miten kiltti ja empaattinen olet, että mietitkin että kun sukulaiset jäisivät sitten eri kylille. Muistutan, että sukulaisesi ei ole tähänkään mennessä sua kovin tukeneet, joten sun on ihan turha miettiä heitä. Sitä paitsi autolla pääsee. Uudet tuulet piristää.

Mulla on ollut maailman pisin viikonloppu, toisaalta eilinen oli maailman kaunein päivä. Niin rakkauden täyteinen. Tää epätietoisuus on pahinta. Yöt on ihan hirveitä, pakokauhu iskee ja tuntuu että saan sydänkohtauksen. Ajatukset on sekavia ja toisaalta liian selkeitä ja pelottaa. Pärjään kun mies on kotona ja voin itkeä heti kun siltä tuntuu. Mies kävi eilen ulkona tunnin verran ja mä meinasin romahtaa totaalisesti. Puppen kanssa on pärjättävä, ja mä en vaan pärjää ellei mies ole kotona. Miehellä olis ollut tänään työpaikan virkistyspäivä ja Ruotsin risteily, ei mennyt. Menee hakemaan saikkua loppuviikoksi. Yritin estellä, mutta myönnyin, koska mä en pärjää täysillä Puppen kanssa.

Varasin ajan terveyskeskuksesta ja menen nyt hakemaan nukahduslääkkeitä. Mulla on pari sanaa sanottavana sille lääkärille. Se on siis se sama, joka sanoi että tule näyttämään pattia kun imetyksen lopetuksesta on pari kuukautta, että imettävien rinnat on patteja täynnä, eikä siis ottanut mua edes vastaan (seuraavana päivänä siis vaadin päästä jollekin näyttää ja sain ajan hoitajalta).
Kyllä tää tästä, kunhan saan nukuttua.
 
AH, IHANAA! Soittivat että saan tulokset jo keskiviikkona. Enää 2 yötä. Tuntuu, että tulee mikä tieto vaan, se on parempaa kuin tää jossittelu ja epätietoisuus.

Äskösestä viestistäni saa jotenkin sen kuvan, että Puppen kanssa olisi raskasta. Ei se niin ole. Ilman Puppea mä vain velloisin itsesäälissä, Puppe piristää ja väkisinkin hymyilyttää sen touhut. On ruokittava, puettava, riisuttava ja hotootettava. Puppelsiini on parasta terapiaa.
 
Onko Rosa se rinnan tyhjentäminen helpottanut? Sattuuko se vielä? Voi että, sano vaan jos me voidaan mitenkään sun oloa auttaa. Piinaavat kaksi yötä vielä. Kaikki asiat on muuten yöllä aina paljon suurempia ja pelottavampia. Onneksi sulla on Puppe ja ihana mies.
 
Täällä oli ne uutiset mitä en toivonut näkeväni. Toivoin niin kovasti näkeväni juuri päinvastaista. Nyt Rosa voimia ja sisua. Me ollaan sun tukena.

Mä voin kysyä mieheltä, olisko siitä ok, jos tulisittekin meille. Paikka olisi siis lähes sama, meille on noin 7 km keskustasta.
 
Totta, yöllä asiat saa ihan uskomattomat mittasuhteet ja ajatukset menee ihan eri sfääreissä kuin päivällä.

Hoitaja siis soitti ja antoi ajan. Kyselin vähän, ja sanoi että luultavasti koko rinta joudutaan poistamaan (vaikka ois hyvälaatuinen), ettei säästävä leikkaus tule kyseeseen, niin mä alunperin osasin odottaakin. Hyvä vaan, mä inhoan tuota lisäkettä jossa kasvaa paha.

Mun ystävä tuli lauantai-iltana suklaan ja punaviinin kanssa ovelle kolkuttamaan, vaikken mä vastannut sen puheluihin ja viesteihin. Mies meni töihin la-iltana ja luulin pärjääväni hyvin, en olis pärjännyt ellei ystävä olis tullut. Onneksi tuntee mut ja tuli. Tutkittiin netistä miten saa uuden rinnan (vaikka mä päädyin etten todellakaan sellaseen lähde). Rinnan iho rakennettaan yleensä omasta säärestä (tai selästä), naurettiin hysteerisenä -ja se todella meni oikean hysterian puolelle - että oispa siistiä sheivata sänki pois aina tissistä.

Mä vielä muistutan, että oon tosi onnellinen kun mulla on tiedät, mutta mä toivon ettei kukaan ajattele ettei voi omia pieniä arkiärsytyksiä kirjottaa, kun mulla on "suurempi" syy valittaa. Kaikki on niin subjektiivista ja elämä jatkuu kaikesta huolimatta, varsinkin vauvaperheessä edes pysähtymättä.
 
Neilis, kiitos, on ihanaa kun te ootte tukena. Ja muuten kiva jos kysyt voiko teille tulla! Luulen että pääsen piankin leikkaukseen, enkä ole ihan emäntäkunnossa, mutta sitten mäkin voisin tulla käymään (kai).

Brogis, tissiä enemmän sattuu koko oikea käsi. On kuulemma normaalia, siinä kun ottivat näytepaloja, niin väkisinkin osui hermojen tielle ja se säteilee koko käteen. On vähän kuin käsi olis kännissä, ei aina osu sinne minne tarkoitus.
 
Voihan helvetti, en mä jotenkin tajunnut noista sun viesteistä, että rinta joudutaan poistamaan joka tapauksessa. Se on ihan älyttömän iso juttu, etenkin henkisesti. Mä en pystyisi ehkä olemaan yhtä rationaalinen kuin sinä tässä tilanteessa.
 
Luojan kiitos Rosa et kuunnellut ensimmäistä lääkäriä ja vielä menit yksityiselle. Tuttua tuokin, että yöllä huolet saa megalomaaniset mittasuhteet.

Tässä miehen kanssa mietitään sitä toisen paikkakunnan taloa. Sinne olisi täältä siis 70 kilsaa, joten sen verran pitenisi meidän molempien työmatkat. Varsinkin miehellä se tuntuu, kun tekee niin pitkää päivää. Toisaalta, kummankaan työpaikat ei enää ole varmoja joten niiden perusteella ei voi ruveta tulevaisuutta suunnittelemaan.

Eeti-reppanalla on nuha. Kuumetta ei tuntuisi olevan, mutta kovin itkuinen on. Annoin panadolia, kun selvästi on hankala olla.
 
Rosa, jos aiot vielä imettää, niin tiedoksi, että oksatsepaami (=nukahtamislääke) on valmiste, joka sopii myös imettävälle. Omalääkärini ei tätä tiennyt vaan määräsi toista lääkettä, jota ei suositella imettäessä :/ Koska lääkärisi vaikuttaa ääliöltä, ajattelin varmauuden vuoksi tämänkin kertoa...
 
Thanks! Olen jo kengät ja jalassa, puppe ja mies odottaa ulkona, tulin vain sulkemaan koneen. Hyvä että sain tiedon, pyydän tuota lääkettä. Lääkärini on todellinen idipaatti, mä saan jotain tyydytystä kun menen sanomaan hänellä että vartissa netistä löytää tiedot miksi mulla mammografia ei sovi ja näin kotiäitylimaallikkona voin opettaa sen hänellekin, plus pari muuta faktaa. Häntä kuuntelemalla oisin päässyt vasta hamassa tulevaisuudessa näyttää pattia ja vielä vain mammografiaan, jossa mitään ei ois näkynyt
 
Karsea lääkäri. :S Ja miettii sitä vastuuta mikä on hartioilla niin on aika pelottavaa.

Hei Jellis, onko Eetiläisellä hampaita tulollaan? Mulle oli ihan uusi juttu, että hampaista voi tulla nuha tai nuhan tapaisia oireita. Enkä ihan vieläkään ymmärrä yhteyttä, mutta näin mua viisaammat ovat ketoneet.
 
Joo Irkulla on just se, että kun hampaita tulee, niin tulee nuhakin. Nyt sitten on poskihampaita tulossa ja aattelin, että nuhailu johtuu siitä. Sitten kuitenkin kun Eetillekin tuli nuha niin ajattelin sen olevan sittenkin tarttuvaa. MUTTA nyt kun mainitsit, niin muistan että Eetillähän ikenet pullotti jo siellä hammaslääkärissä. Voisiko olla sellainen sattuma, että molemmat tekee hampaita yhtäaikaa..? Hmm, nyt ne molemmat on nukkumassa niin en voi tarkistaa. Heh heh.
 
Rosis, tiedän tasan tarkkaan, mitä tunteita nyt läpi käyt! Tuntuu kun alta olis vedetty matto tai elämältä pudonnut pohja :( Ja varsinkin ne yöt, ne yöt.. Voi, tulee jotenkin niin tuo 3 kk sitten ollut aika takaisin mieleen, kuinka epäreilulta kaikki tuntuikaan! todellakin voimia sinnenii! Ja ihanaa, kun saatte tulokset jo keskiviikkona! Meillehän ei vieläkään ole selvinnyt, mikä tuo tauti on, mikä neidillä aiheuttaa tuon "jutun"...
Kyllä se siitä helpottaa ja asian kanssa oppii elämään. Elämänarvot muuttuu ihan hetkessä ja sitä oppii pärjäämään ja nauttimaan siitä, mitä on. Yksi rinnanpoisto tuntuu pieneltä, jos sillä varmistaa terveytensä. Ja tosiaan aina voi tilalle "rakentaa" uuden jos siltä tuntuu... Haleja!
 
Voi Rosa, kun asuisit täällä. Olisin sun kanssa mielelläni päivät. Onneksi sulla on ihana mies, joka on tarpeeksi itsepäinen ottaakseen saikkua ja samalla ymmärtäväinen. Tulehan sitten kertomaan mitä se lääkäri sanoi, kun annoit sen kuulla kunniansa. Eikö ne ole jo oppinut, että asiakas pitäisi aina ottaa tosissaan, eikä oireita, ym.vähätellä!!?!? Samahan mulla oli veritulpan kanssa!! Tulppa oli, vaikka lääkäri vain määrätietoisesti sanoi, että mun nilkka on vain vähän nyrjähtänyt. Onneksi saat tulokset jo keskiviikkona! Ja sitähän se ehdit sitten myöhemmin miettiä, että otatko uuden rinnan vai et. Pääasia, että "paha" lähtee pois!

Huoh, jaa että terassinperustat valettu...ei ole ei. Salaojia kaivellaan työllä ja tuskalla, vaikka meillä se salaojamies koneineen onkin. Brous, meillä tää viikko menee ihan vain Nukia hoitaen, salaojamiestä valvoen ja parilla ystävällä vieraillessa +Nukin muskari tietty. Niin ja bai the vei, Nukin suosikki biisi on se Biolanin uusin mainos. Meillä pysähtyy kaikki, kun se lävähtää televisioon. Bro, miten olette viihtyneet siellä kerhossa? Muistan, että sä vähän mietit sinne menoa kaksi kertaa.

JB, noi teidät talot kuulostaa ihan mun unelma taloilta. Mä olen aina halunnut rauhallisen pihapiiri, johon kuuluu vanha navetta. Ja yhdyn täysin Rosamundan ajatuksiin. Pieni välimatka saattaisi tehdä hyvääkin. Tosin ymmärrän hyvin noi työmatka probleematkin. 70 km pidentää aika näppärästi työpäivää.
 
Voi tuota äitin pikku opossumia. Luulin, että se heräs päiväuniltaan, mutta pyh ynisee ja ähisee tuolla ja kääntää kylkeään. Se on niin Mies.

Voi itku, mä jaksan repiä huumoria tuosta salaojamiehestä. Kun Angsteri sanoit, että sitä pitää vahtia. Tuli mieleen se hänen kavala puolensa, se aina kattoo olan yli ja kun ette huomaa niin kaivelee pari ylimääräistä ojaa. Ilme niinkuin pikkuisen ilkeällä 5-vuotiaalla, rupelipipo päässä.

Ja siis joo, olemme viihtyneet "kerhossa". Siellä on -yllätys yllätys- muutama erittäin samanhenkinen ihminen kuin minä. Eli ennakkoasenne näistä teepussipäisistä teininimettäjistä ei ihan osunut kyllä. Tunnustan mielelläni olleeni väärässä :) On siellä niitä kaikentietäviäkin, mutta eihän heidän kanssaan tarvitse keskustella. Eikä me jostain syystä olla toisiamme lähestyttykään. Tärkeintä on kuitenkin se, että Poju on ihan innoissaan muista vauvoista. Se on niin hauskaa seurata kuinka niillä on ihan oma yhteytensä.

Amilda, onko lääkärit arvelleet selviääkö teille se neidin juttu ja mistä se johtuu jossain vaiheessa? Inhottavaa varmasti on olla epätietoinen, vaikka tällä hetkellä teillä onkin asiat perusjärjestyksessä.
 

Yhteistyössä