Ajatuksissa 25

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Minni..
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Hmm, 20 %, se on aika masentavan pieni luku. Muutenkin tuntuu että meidän ketjun viimeisimmästä plussasta on turhan pitkä aika… Ja mitä nyt satunnaisesti muita Ellien ketjuja lueskelen, niin ei niissäkään oikein ole tainnut tulla toivottua tulosta lähiaikoina kenellekään. Olisi jo aika!
 
Ei tästä työnteosta tule mitään, mulla ei ole nyt mitään muuta mielessä kuin se, josko meille tulisi ihana vauva.. Mutta tosiaan tuo prosenttiluku ei mitään hirveätä lupaile, katsotaan nyt kehkeytyykö tästä mitään oireita ja tiputaan sitten korkealta parin viikon päästä, mutta onhan tää hypeilykin ihan hauskaa.. ;))
 
No eipä tässä nyt mitään uutta selvinnyt lääkärin kanssa puhelimessa. Seuraavaksi menen gynelle papaan ja tavalliseen tutkimukseen, ja jos vielä kierroissa ongelmaa, niin lupaili että voisi saada jotain ”herätettä”. Sanoi kyllä, että niukat kuukautiset saattavat kieliä jostain hormonien vajaatoiminnasta (vaikka ei tähän varmaan yhtäläisyysmerkkiä suoraan voi vetää). Eli vaikka ei varsinaisesti mitään selvinnyt (ei kovin helppoa tutkia mitään puhelimessa), niin tuli kiva olo, kun luultavasti saisin koht. pian jotain herätettä, eikä tarvitsisi esim. vuotta yrittää ennen mitään toimenpiteitä. Onkos Minni muuten varannut sen lääkärin, jonka lupasit??? Minä koitan soitella gyneajan vaikka heti tänään.
Pitänee taas koittaa saada ajatukset pois tästä aiheesta. Vessaremonttia, siivousta ja kaupassa käyntiä luvassa… Mies sanoi että meinaa tänään ottaa ensimaistiaiset tämän vuosikerran simaa. Lauantaina ajateltiin tehdä munkit.
 
Onpas täällä kirjoiteltu! :)

Pahoittelut Iipille. Ketjuumme olisi todella jo aika tulla plussa-uutisia, toivottavasti tulee sitten useampia kerralla!

Oviksesta... mulle lääkäri selvitti, että koska munasarjat ovat rakkulaiset, niin yksi "kunnon" munasolu ei välttämättä pääsen kypsymään ja tällöin ei ole ovulaatiotakaan. Keltarauhashormooni taas vaikuttaa kohdun limakalvoon + menkkoihin, eli vaikka menkat tulisivatkin, tämä ei takaa ovulaatiota. Voiko asia mennä toisin päin?! Nyt osaisin lääkäriäkin tentata ihan eri tavalla, matkan varrella oppii koko ajan lisää!

Minni, käsittääkseni on todellakin suositeltavaa, että molemmat vanhemmat puhuisivat lapselle omaa äidinkieltään. :) Tuntuuko sinusta, että suomen kielesi ruostuu siellä Tanskan maalla?

 
Jaa no hyvä että saatiin selitys miten menkat voi olla vaikkei ovista olekaan, tänks Ballerina!Vaikka en oo ihan varma tajusinko :)

Joo 20% on ärsyttävän pieni luku, en ees kehtaa kertoo niille kahdelle ihmiselle jotka tietää että yritän että jo heti ekassa kierrossa on greippimehut ja ovistikut käytössä! Mut se vauvakuume on ollu niin kauan, niin on vaikea ottaa rennosti ja "tulee on tullakseen" meiningillä kun vihdoin on saanu mieheltä luvan:) Muakin, ja mun miestä, pelottaa että petyn sit paljon kun kerran hössötän asiasta aika paljon.

Täällä siis menossa kp 10, luulisin (tosin en tiedä kun kp 1-3 oli sellasta pientä tiputtelua ja varsinainen "kunnon" vuoto alko kp 4) eli ens maanantaista (kp 14) alan sit tikuttelemaan, jee. Samalle päivälle oon kans varannu lekurin, kiitos kun muistit huolehtia, Neilikka :)

Mä en oikein tajua mikä ero noilla Yourdays.com:in tarkalla kalenterilla ja staattisten päivien kalenterilla on..? Tuo tarkka kalenteri ainakin harmonisoi noiden ovistestien kanssa, eli että puolessa välissä kannattaa pupuilla, kun taas tuon toisen kalenterin mukaan melkein koko ajan.... (mies varmaan haluais että käyttäisin jälkimmäistä kalenteria... )

Niin sitä sanotaan että lapselle pitäis puhua omaa äidinkieltään, jotta osaa välittää "tunteet" ihan oikein. Sitäpaitsi se kaduttais varmaan kamalasti myöhemmin jos ei ois tehny niin. Ja onhan se lapsellekin kivaa osata paria kieltä!

Kerroin tossa miehelle yks ilta mistä kaikesta me keskustellaan, ja sen mielestä me ollaan vähän outoja:) (jutellaan menkoista ja silleen...) Se sano et sil ei tulis mieleenkään olla missään kerhossa missä ne juttelee niiden vehkeistä et miten ne voi!!! hehehe! Mä sanoin että mun nimi on Minni täällä, ja sit se ihmetteli et ettekste tiedä mun oikeata nimeä. Ja sen mielestä se oli tosi outoa ettei me tunneta toisiemme nimiä mutta tiedetään kaikenlaista tunne-elämästä, seksielämästä ja alapään toiminnasta :) Mutta tyytyväinen se kai on ettei sen tarvii analysoida noita juttuja mun kanssa. Sitä hävettää jo se jos se joutuu ostamaan mulle ruokakaupasta yksin siteitä:)
 
Aika mielenkiintoinen tuo artikkeli :) Keskusteltiin siitä itse asiassa hieman miehen kanssa. Että mikä ero on naisen ja miehen vauvakuumeella. Kun ainakin itselleni siihen liittyy paljon fyysinen "tarve" -haluaisin olla raskaana, ison mahan, pitää vauvaa sylissä jne. Kun taas miehelle se on halua siirtyä seuraavaan vaiheeseen elämässä (onhan se minulle sitäkin) ja hankkia perhe. Minulla kun tulee vauvan jo nähdessäni sellainen olo että haluan pidellä sitä, ja miehellä sen verran että kun pitelee vauvaa niin se on hänen mielestä sillai "vooooi" ja tykkää siitä.

Mutta mulla on kyllä kans aika vahva olo siitäkin että haluan elämässäni seuraavaan vaiheeseen. Nyt on tätä kahdestaan olemista ollut aika paljon, ollaan saatu matkustettua ja itse oon koulut käyny, ryypänny tarpeeks, ollu nelisen vuotta valmistumisen jälkeen töissä ja rampannu ihan tarpeeks bileissä ja baareissa. Nyt ois oikeesti halu jo "aikuistua".

Ootteko te itse miettiny vauvakuumeen "syytä"?

Mikä teitä pelottaa eniten vauvan hankinnassa? Mua pelottaa se ettei olisi yhtään omaa aikaa, ja sitä miten jaksaa niin paljon kun välillä nyt tuntuu että jo työssä olo ja omien tiskien/pyykkien kanssa jo tarpeeks stressaavaa. Ja tietty se unen puute ja miten kroppa levähtää. Mutta luotan silti siihen että kaikki on sen arvoista!
 
Allekirjoitan tuon fyysisen tarpeen vauvakuumeen syyksi! En usko, että miehet ovat samalla tavalla aivan valmiita lasten hankintaan, biologisen kellon tikitys ei taida kuulua miesten elämään?! Muita syitä vauvakuumeelle on helppo löytää: työtilanne on hyvä, oma asunto ja kertakaikkinen kypsyminen tähän oman navan ympärillä pyörimiseen. Itsekkäitä syitä siis, minulla on tarve saada suurempaa sisältöä elämään. On tässä ehtinyt viettää railakasta nuoruutta jo liiankin pitkään! ;)

Käsittääkseni estrogeeni vaikuttaa ovulaatioon ja progesteroni kohdun limakalvoon (ja sitä kautta hedelmöittyneen munasolun kiinnittymiseen). Eli molempien yhteispeliä tarvitaan. Menikö ihan pieleen? Katriina, apua!?

Kaksikielisyys on todellakin lahja lapselle! Kieltenopena allekirjoitan tämän täysin. :)
 
meidän poju kuulee multa suomea ja iskältään sveitsinsaksaa, lisäksi me vanhemmat puhutaan saksan kirjakieltä. poju alkoi melko myöhään puhumaan, mutta nyt 2,5v kääntää jo tosi hyvin lauseita...
aluksi oli itselle hankalaa/kankeaa puhua vauvalle (ja itsekseen, kun pieni ei vastaile) suomea, kun muutoin puhuin siis saksaa. mutta ajan myötä tuli tosi luontevaa, joskus olen tosi tyytyväinen että meillä kahdella on tämä salakieli ;) siis fiksunahan ei opeta puhumaan toisten selän takana, mutta joskus tulee mieleen että hyvä kun ei kaikki ymmärrä, kun poju huutelee "auta,äiti,auta"...
 
Hei oli hienoa lukea näin hienoja analyyseja vauvakuumeesta, kyllä mullakin varmaan se liittyy siihen eteenpäin menemiseen, haluan olla oikea perhe ja aikakin on suht otollinen, no ehkä olisi voinut vielä vuoden odottaa, jos oikein haluaisi olla järkevä. Mä en oikeastaan innostu ikinä toisten lapsista, pienet (toisten) lapset ei saa mua mitenkään vauvakuumeen partaalle, enkä oikeastaan koskaan edes halua ottaa muiden vauvoja syliin, mutta meidän lasta toivon kovasti.

Pelottavinta mulle oman lapsen kohdalla on tuo, että jos ei jaksakaan, että haluiskin vaan olla ja löhöillä koko viikonlopun, mutta että siihen ei sitten enää ole mahdollisuutta. Tarvin välillä aikaa vaan olla ja viihdyn yksinänikin, mutta mites sitten lasten kanssa. Tarvii vaan pitää yllä kunnon verkostoa, niin ehkä niitä omiakin hetkiä sitten saa. Ja ehkä sitä ei sitten enää ajattele niin, haluaa vain sen lapsen parasta.

Elli vaan, asutteko tekin ulkomailla?
 
Olipas kiintoisa juttu. Se oli yllättävää, että monissa kielissä ei ole termiä vauvakuume! Mutta ainakin se oli jutussa ihan totta, että vauvakuume voi alkaa tosi yhtäkkisesti. Minulla siihen liittyi silloin lähes kaksi vuotta sitten yhtäkkinen keksintö (aivan kesken e-pillerilaatan), että taidan olla raskaana. Löysin kaikkia oireita (mm. rinnat tosi kipeät, mitä ei ole tapahtunut ikinä sitä ennen eikä sen jälkeen). Luultavasti taustalla oli kaveriperheeseen syntynyt vauva, jonka kanssa oltiin aika paljon tekemisissä. Siitä lähtien kuume on ollut aaltoilevaa. Oikeastaan eniten asia on ”sattunut” silloin kun tiesin että työtilanteen kannalta ei voida aloittaa yritystä. Tai se olisi ollut äärettömän hölmöä. Silloin aloitin itkien uuden pillerilaatan ja nielaisin sen kuin arsenikkitabletin. Mies oli kyllä pahoillaan mun pahasta olosta, mutta yritti takoa järkeä päähän että nyt ei vielä voida aloittaa. Eikä siitä sitten kauhean kauaa mennyt (puoli vuotta), kun tilanne olikin jo aivan uusi ja ehkäisy jätettiin lopullisesti pois.

Jutussa puhuttiin siitä miten kaipaa vauvan sylissä pitämistä. Minä uneksin ehkä eniten nukkuvan vauvan katselusta, imettämisestä ja rattaiden työntämisestä. Ja sit sellaisesta sopivasta vauvamahasta. Ne isot mahat jutun kuvissa oli oikeastaan aika pelottavia. Vauva-asiassa eniten pelottaa unen puute.

Ja meillä varsinainen ”syy” yrittää vauvaa on, että se tuo tarkoituksen elämälle. Nyt on aika tyhjä ja turha olo, kun käydään töissä, ja vapaa-ajan ainoa tarkoitus on viihdyttää itseä. Tavallaan siis liian itsekästä elämää.

Aurinkoa perjantaihin!
 
Yritin muistella, onko mulla ollut vauvakuumetta koskaan aikaisemmin. En muistanut, vaikka olin joskus naimisissakin. Ehkä perheenperustaminen ei tuntunut silloin realistiselta ajatukselta tai aika ei tuntunut oikealta. Oli aviomies, omistusasunto ja vakituinen työpaikka.

Nykyinen avomies ei ole koskaan todella selvästi ilmaissut haluavansa lasta. Ei niin selvästi, että se olisi minua täysin tyydyttänyt ;-) Varsinkin kun olen lukenut teidän siipoistanne... Mutta nyt kaikki palaset ovat tuntuneet loksahtavan kohdalleen, eikä asiaan vaikuta vähiten se, että 30 vuoden rajapyykki on ohitettu. Kai se perimmäinen ajatus on siirtyä elämässä eteenpäin. Aikuistua. Saada elämälle enemmän sisältöä kuin työ, liikuntaharrastukset, jne.
 
Elämä on. Tää on mun lempilausahdus nykyään, kun mun mielestä se kuvaa hyvin sitä, että kaikkeen ei ole vastausta eikä selitystä ja jotkut asiat nyt vaan on niin kuin ne on, kuten vauvakuume, sitä on aika vaikea selittää, syyt ja seuraukset..

Omasta navasta. Kolmen päivän vatsakivun jälkeen tänään ei ole minkäänlaisia oireita/tuntemuksia ja ei enää tunnukaan niin raskautuneelta. Lienenkö nieleskellyt kauhean määrän jännitystä ja pelon sekaista odotusta ja sen takia vatsa oli niin ihmeellisen tuntuinen ja röyhytti ihan hulluna.. Nyt kun se luultu ovis on ohi, niin olo tuntuu taas suht rauhalliselta. Eilen selätin miehen vielä lakanoihin, kun yourdaysin mukaan oli mun hedelmällisin päivä, vaikka itsestä tuntui, että se oli kyllä tiistaina. Alan kyllä ymmärtää sitäkin väitettä, että nainen hedelmöittyy helposti oviksen aikaan, sen verran enemmän kiihkoa pelissä oli kyllä ma ja ti oviksen aikaan, siis eiliseen verrattuna. Nyt sitten noin kaksi viikkoa odotellaan, mitä tuleman pitää. Luultavasti ei mitään. Kolme päivää oli tosi vahvat tuntemukset olotilasta, mutta nyt ei mitään, zero. Ei tunnu miltään. Höh.
 
Sen verran myös omasta navasta, että menkat on kyllä tosi niukat. Nyt on menossa kolmas päivä ja joku vois jo epäillä onko nämä menkat ollenkaan. Joskus aikaisemmin joku tässä ketjussa kertoi että luomumenkat on aina niukemmat, mutta mulla oli jo pillereiden aikana. Ja kaiken lisäksi tänä aamuna tuli heikotuskohtaus... Se helpotti heti kun söin munkin siman kera ;-) Firma tarjos :-D
 

Similar threads

A
Viestiä
104
Luettu
3K
N
P
Viestiä
110
Luettu
3K
N
P
Viestiä
121
Luettu
2K
N
S
Viestiä
110
Luettu
2K
N
M
Viestiä
113
Luettu
2K
I

Yhteistyössä